Signe Hammarsten-Jansson

Signe Hammarsten-Jansson
Signe Hammarsten-Jansson 1900-luvun alussa
Signe Hammarsten-Jansson 1900-luvun alussa
Henkilötiedot
Syntynyt1. kesäkuuta 1882
Hannäs, Ruotsi
Kuollut6. heinäkuuta 1970 (88 vuotta)
Porvoo, Suomi
Ammatti Graafikko
Puoliso Viktor Jansson
Lapset Tove Jansson, Lars Jansson, Per Olov Jansson
Muut tiedot
Lempinimet Ham

Signe ”Ham” Hammarsten-Jansson (o.s. Hammarsten, 1. kesäkuuta 1882 Hannäs, Ruotsi6. heinäkuuta 1970 Porvoo, Suomi[1]) oli ruotsalaissyntyinen graafikko, joka suunnitteli muun muassa Suomen postimerkit kolmenkymmenen vuoden ajan.

Lapsuus ja nuoruus Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Signe oli Hammarstenin pappisperheen kuudesta lapsesta toiseksi vanhin.[2] Hän kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja opiskeli sitten Tukholman taideteollisessa korkeakoulussa 1901–1905. Hän toimi viisi vuotta tukholmalaisen tyttökoulun piirustuksenopettajana[3] ja oli mukana perustamassa Ruotsiin tyttöjen partioliikettä.[2]

Avioliitto ja perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulikki Pietilä, Tove Jansson ja Signe Hammarsten-Jansson Klovharun saarella.

Signe Hammarsten avioitui 1913 kuvanveistäjä Viktor Janssonin kanssa, jonka oli tavannut toisella Pariisin-matkallaan. Hän muutti Suomeen 1915. Itsekin kuvanveistäjän urasta haaveillut Signe alkoi auttaa Viktoria kipsivalutöissä ja pikkuhiljaa myös signeerata, tarvittaessa myös parannella miehensä töitä.[2] Janssonit saivat kolme lasta: Toven, Larsin ja Per Olovin. Myös lapsista tuli taiteilijoita, Tovesta rakastettujen Muumi-kirjojen ja -sarjakuvien luoja.[4]

Ura postimerkkitaiteilijana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

42-vuotiaana Signe Hammarsten-Jansson halusi kohentaa taiteilijaperheen taloutta ja sai paikan piirtäjänä Suomen Pankin setelipainossa. Hän suunnitteli aluksi seteleitä ja obligaatioita. Ensimmäinen hänen piirtämänsä erikoismerkki oli Turun kaupungin 700-vuotisjuhlapostimerkki vuodelta 1929. Se aloitti uuden vaiheen postimerkkien julkaisupolitiikassa, kun vaakuna-aiheen rinnalla ruvettiin julkaisemaan kuva-aiheisia avustus- ja muistopostimerkkejä. Signe Hammarsten-Jansson piirsi vuosien 1929–1962 välillä 173 postimerkkiä, joiden yhteinen painosmäärä nousi kuuteen miljardiin.[5] Viimeiset merkit julkaistiin hänen ollessa 80-vuotias.[4]

Pilapiirtäjä ja kirjankansien tekijä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen pankkiuraansa Hammarsten-Jansson sai mainetta myös pilapiirtäjänä, jonka Ham-nimimerkillä signeerattuja töitä julkaistiin Hufvudstadsbladetissa ja Svenska Pressenissä sekä ruotsinkielisissä pilalehdissä Kerberos, Garm, Lucifer ja Fyren. Vuonna 1933 hän osallistui suomalaisten humoristien näyttelyyn Tukholmassa.[3]

Elämänsä varrella Signe Hammarsten-Jansson suunnitteli myös 250–300 kirjankantta pääasiassa ruotsinkielisiin teoksiin.[5]

  1. Signe Hammarsten-Jansson Biografiskt lexikon för Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 30.6.2020.
  2. a b c Hamin taide Moomin Characters. Arkistoitu 26.8.2012. Viitattu 18.1.2012.
  3. a b Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme, s. 48. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3
  4. a b Kalle Vaarnas: Suomen postimerkkitaiteilijat. Mitä missä milloin: kansalaisen vuosikirja, 1974, 24. vsk. Otava.
  5. a b Auli Suortti-Vuorio: Signe Hammarsten-Jansson (1881–1970), piirtäjä, kuvittaja, pilapiirtäjä Design Forum Finland. Arkistoitu 8.7.2011. Viitattu 18.1.2012 arkisto = https://web.archive.org/web/20110708082900/http://www.designforum.fi/signe_hammarstenjansson.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Piirtäjä – Tecknaren Signe Hammarsten Jansson 1882–1982. Näyttelyluettelo. Posti- ja telemuseo 1982.
  • Jansson, Tove: Kesäkirja. WSOY 1973.
  • Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär. WSOY 1968.
  • Kruskopf, Erik: Boken om Ham. Tecknaren Signe Hammarsten Jansson. Schildt 1994.
  • Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson. WSOY 1992.
  • 150 tarinaa: Suomalainen postimerkki 150 vuotta / 150 små berättelser: Det finska frimärket 150 år / 150 Stories: 150 Years of Finnish Stamps. Suomen Posti Oyj / Postimuseo 2006.
  • Toven matkassa. Muistoja Tove Janssonista. Toim. Helen Svensson. WSOY 2004.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]