Skvader on ruotsalainen taruolento, jolla on rusakon etu- ja takajalat sekä naaraspuolisen metson selkä, siivet ja pyrstö.
Skvader sai alkunsa Medelpadin maakunnan tarkastajan Håkan Dahlmarkin metsästystarinasta, kun hän kertoi ampuneensa sen kaltaisen eläimen Sundsvallin pohjoispuolella vuonna 1847.[1] Dahlmark sai myöhemmin vuonna 1907 kodinhoitajaltaan Lova Lindahlilta syntymäpäivälahjaksi taulun, joka esitti Dahlmarkin ampumaa eläintä. Dahlmark lahjoitti taulun Medelpadin muinaismuistoyhdistykselle vähän ennen kuolemaansa vuonna 1912.[2]
Medelpadin muinaismuistoyhdistyksen intendentti Carl Erik Hammarberg halusi luoda "oikean" Skvaderin. Vuonna 1918 eläintentäyttäjä Rudolf Granberg loi täytetyn Skvaderin, joka on pysyvästi näytillä Hantverks- & Sjöfartsmuseet -museossa Norra Bergetin kaupunginosassa Sundsvallissa.[2]
Skvaderista on tullut Sundsvallin epävirallinen symboli, ja monet äänestivät sitä Medelpadin maakuntaeläimeksi vuoden 1987 kansanäänestyksessä.[1][3]
Ruotsinkielessä sana skvader tarkoittaa nykyisin taruolennon nimen lisäksi laajemmin kahden vastakohdan yhdistämistä toisiinsa.[4] Esimerkiksi seka-autoja on kutsuttu Ruotsissa nimellä "skvader".
Taruolento on myös antanut nimensä yrttiliköörille "Skvaderns Örtlikör", jonka valmistuksessa käytetyt yrtit kerätään alkuperäisen metsästystarinan tapahtumapaikalta Lunden metsästä Timråsta.[5]
Plinius vanhempi kuvaa teoksessaan Naturalis historia niin sanottua "jänis-lintua", joka muistuttaa hyvin paljon Skvaderia.
Skvaderia muistuttaa myös baijerilainen taruolento Wolpertinger, joka usein kuvataan jänismäiseksi olennoksi jolla on siivet ja sarvet, sekä pohjoisamerikkalainen Jackalope joka on kuvitteellinen sarvipäinen jänislaji.