| Suuret suomalaiset | |
|---|---|
| Tyyli | kilpailuohjelma |
| Pääosissa | Inari Uusimäki, Arvi Lind |
| Alkuperämaa | Suomi |
| Verkko | Yle TV1 |
| Esitetty | 31. lokakuuta – 5. joulukuuta 2004 |
| Jaksoja | 12 |
| Tuotanto | |
| Ohjaaja(t) | useita |
| Tuotantoyhtiö(t) | Yleisradio |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
Suuret suomalaiset oli vuonna 2004 järjestetty Yleisradion kilpailuohjelma, jossa valittiin kaikille avoimella äänestyksellä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen. Ohjelman juontajana oli Inari Uusimäki. [1] Suurimmaksi suomalaiseksi äänestettiin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim.
Kilpailussa oli kaksi kierrosta. Keväällä 2004 järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella katsojat saivat äänestää vapaasti haluamiaan ehdokkaita, ja äänestyksen tuloksena julkaistiin sadan eniten ääniä saaneen lista. Syksyllä 2004 pidetylle toiselle kierrokselle pääsivät kymmenen eniten ääniä saanutta. Ennen toista äänestyskierrosta Yleisradio esitti dokumentin kustakin finaaliin päässeestä ehdokkaasta.
Ohjelmaformaatti on alkujaan peräisin BBC:ltä, joka järjesti Britanniassa 100 Greatest Britons -nimisen äänestyksen syksyllä 2002.[2] Vastaavia äänestyksiä on järjestetty muun muassa Saksassa (Unsere Besten) ja Yhdysvalloissa. Ylen mukaan suomalaiset antoivat suhteessa lähes kaksinkertaisesti ääniä verrattuna britteihin omassa Great Britons -äänestyksessään.
Keväällä 2004 järjestetty ensimmäinen äänestyskierros alkoi karkauspäivänä 29. helmikuuta ja kesti kaksi viikkoa. Ääniä sai antaa joko ohjelman internet-sivuilla, puhelimella, tekstiviestillä tai postikortilla. Asiantuntijaraati oli laatinut ensimmäistä kierrosta varten listan, jolla oli 99 nimeä sekä ”oma ehdokas”, listan ulkopuolinen henkilö.
Ääniä annettiin internetissä, puhelimitse, tekstiviesteillä ja postikorteilla yhteensä yli 70 000 ja ehdotettuja henkilöitä oli kaikkiaan liki 2000.[2] Äänestyksen tulokset julkaistiin 31. lokakuuta Yle TV1:ssä lähetetyssä ohjelmassa, jossa esiteltiin sata eniten ääniä saanutta ehdokasta.[3]
Kymmenen eniten ääniä saanutta, jotka pääsivät toiselle kierrokselle, olivat aakkosjärjestyksessä seuraavat. Heidän keskinäistä sijoittumistaan ensimmäisellä kierroksella ei julkistettu.[4]
Asiantuntijaraadin laatimasta 99 ehdokkaan listasta 31 ei mahtunut sadan parhaan joukkoon, ja tilalle nousi 32 ”omaa ehdokasta” eli listan ulkopuolista nimeä. Ainoa kymmenen kärkeen päässyt oma ehdokas oli Risto Ryti. Seuraavassa on lueteltu sijoille 11–100 päässeet henkilöt (ennakkolistan ulkopuolelta nousseiden nimet on kursivoitu):
Ennakkolistan 99 nimestä karsiutuivat seuraavat 31:
Sadan parhaan joukossa oli muutamia erittäin kiisteltyjä nimiä, mutta kärkikymmenikköön näistä ei mahtunut yhtäkään. Matti Nykänen, Väinö Myllyrinne (kaikkien aikojen pisin suomalainen, jonka puolesta käytiin humoristista internet-kampanjaa), Ville Valo ja Lalli jäivät juuri kärkikymmenikön ulkopuolelle, sijoille 11–14. Tämä herätti paljon spekulaatiota siitä, että Yle olisi peukaloinut äänestyksen tuloksia estääkseen ”epäsopivia” nimiä pääsemästä finaaliin. Yle on kiistänyt syytteet, mutta sadan parhaan listalle yltäneiden nimien saamia äänimääriä ei kuitenkaan julkaistu.
Ihmetystä herätti myös se, että listalle sijoittui henkilöitä, joita tuskin voi mieltää suomalaisiksi. Esimerkiksi 60. sijalle päätynyt pastori, luonnontutkija ja kasvitieteilijä Lars Levi Laestadius oli ruotsinsaamelainen ja Ruotsin kansalainen ja teki elämäntyönsä enimmäkseen Ruotsissa ja Norjassa.
Toinen äänestyskierros alkoi 31. lokakuuta ja päättyi 5. joulukuuta.[3] Tuona aikana Yle esitti kymmenestä finalistista puolen tunnin mittaiset tv-dokumentit, joissa joku tunnettu suomalainen toimi finalistin puolestapuhujana. Mikael Agricolaa edusti kirjailija Pirkko Saisio, Adolf Ehrnroothia toimittaja Arto Nyberg, Tarja Halosta kirjailija Kaari Utrio, Urho Kekkosta silloinen ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki, Aleksis Kiveä ohjaaja Jukka Virtanen, Elias Lönnrotia muusikko Sari Kaasinen, marsalkka Mannerheimia valtioneuvos Riitta Uosukainen, Risto Rytiä toimittaja Lasse Lehtinen, Jean Sibeliusta viulisti Pekka Kuusisto ja Arvo Ylppöä kirjailija Jari Tervo.[3] Finalisteista ainoastaan silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen oli elossa. Mannerheim-ristin ritari nro 162, Adolf Ehrnrooth oli kuollut vuoden 2004 helmikuussa.
Äänestyksen aikana julkaistiin myös kirja Suuret suomalaiset (Otava 2004), jossa on laajat artikkelit kaikista kymmenestä finalistista sekä lyhyet elämäkerralliset tiedot muista sadan parhaan joukkoon sijoittuneista.
Kilpailu huipentui itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta pidettyyn finaaliohjelmaan, jossa kaikkien ehdokkaiden puolestapuhujat ottivat yhteen paneelikeskustelussa.[3] Väittelyn jälkeen julkistettiin kilpailun tulokset. Suurimmaksi suomalaiseksi valittiin marsalkka Mannerheim, joka sai kaikkiaan 363 731:stä finaalikierroksella annetusta äänestä yli neljänneksen.
Tulokset: