Sándor Csoóri (1930 Zámoly, Unkari[1] – 2016[2]) oli unkarilainen runoilija. Hän oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan merkittävimpiä unkarilaisia runoilijoita. Hän oli myös esseisti ja sosiografi. Hän yhdistää tuotannossaan suurkaupungin arkeen kansanperinnettä ja kansanomaista surrealismia. Hän oli myös elokuvakäsikirjoittaja.[1]
- Otsasi hämärästä: runoja; kuv. János Orosz; suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY 1981 ISBN 951-0-10460-4
- Ei kukaan, vain ystäväsi: runoja; suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY 1989 ISBN 951-0-15496-2
- Maailman aistillinen vertauskuva: valikoima esseitä; suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY 1992 ISBN 951-0-17979-5
- Sateiden ilmarata: runoja; suomentaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY ISBN 1998 951-0-22592-4
- Lähteenkirkas hiljaisuus: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, valik. ja suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjapaja 1983 ISBN 951-621-403-7
- Toistasataa runoilijaa: runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä, toim. Kalevi Seilonen, Helsinki: Tammi 1989 ISBN 951-30-6787-4
- Kaivojen maa: valikoima unkarilaista nykylyriikkaa, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjayhtymä 1970
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Tieteilijät | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|