Tasavero eli suhteellinen vero tarkoittaa, että veron prosentuaalinen määrä on sama riippumatta verotettavasta summasta.[1] Toisin sanoen tasaverossa marginaalivero on vakio. Tuloverotuksen yhteydessä tasaverolla tarkoitetaan yleensä veromallia, jossa verottoman tulo-osuuden ylittävää tuloa verotetaan kiinteällä veroprosentilla.
Tasaveromalli on harvinainen kehittyneissä länsimaissa, joissa on sen sijaan käytössä progressiivinen vero. Entisissä itäblokin maissa tasaveromallit ovat sen sijaan yleistyneet oikeistopuolueiden veromallien mukaisesti. Yhdysvalloissa tasaveromalli on ollut pitkään esillä poliittisessa keskustelussa. Tasaveron käyttöönottoa on perusteltu sen vetoavulla, mutta empiiristä todistusaineistoa siitä ei ole kertynyt. Tasaveroa perustellaan yleensä sillä, että se on yksinkertainen.[2][3]
Taloustieteilijä Milton Friedman kannatti julkisesti tasaveroa vuonna 1976 People-lehden haastattelussa.[5] Vuonna 1985 Hoover-instituutin Robert Hall ja Alvin Rabushka julkaisivat tasaverosta kertovan teoksen The Flat Tax[6].
Vuonna 1994 Virossa otettiin käyttöön tasavero. Viro oli samalla ensimmäinen Euroopan maa, joka otti tasaveron käyttöön.[7]VironMart Laar väittää ennen pääministeriksi tuloaan lukeneensa vain yhden taloutta käsittelevän kirjan, joka oli Friedmanin Vapaus valita.[8][9] Tasavero otettiin käyttöön myös Liettuassa (1994), Latviassa (1995), Venäjällä (2001), Serbiassa (2003), Ukrainassa (2004), Slovakiassa (2004), Georgiassa (2005) ja Romaniassa (2005).[7]
Varsanon, Kimin ja Keenin mukaan tasaveron perustelu on markkinoinnissa, signaalina maailmalle vallan vaihdoksesta.[10] Richard Murphyn mukaan tasavero on poliittinen tavoite eikä veropolitiikkaa.[11] Murphy sanoo, että suurta osaa Yhdistyneen kuningaskunnan verolainsäädännöstä ei voi eliminoida, ellei sitten luovuta kokonaisista veroista ja niiden verotuotoista[12].
Vuonna 2008 Bulgaria otti käyttöön 10 prosentin tasaveron.[13] Sen jälkeen Bulgariassa on keskusteltu tasaverosta luopumisesta[14]. Vuonna 2008 Islanti siirtyi tasaveroon veromallista, jossa oli yleinen vero, jota korotettiin lisäveroilla.[15]
Vuonna 2010 professori Holley Ulbrich kertoo, että maailmassa on 24 maata, joissa on käytössä tasavero. 15 maata niistä on entisiä Itä- ja Keski-Euroopan kommunistimaita. Loput maista ovat hyvin pieniä, kuten Montenegro ja Islanti. Ulbrichtin mukaan yksikään maista ei ole siirtynyt tasaveroon progressiivisesta verosta. Lisäksi Ulbrict mainitsee, että yksikään merkittävä teollisuusmaa ei ole tehnyt valintaa tasaveroon siirtymisestä.[16]
Puolan hallitus on ilmoittanut ottavansa käyttöön 18 % tasaveron. Poliittiset päätöksentekijät Kroatiassa ja Unkarissa ovat myös siirtymässä tasaveron kannalle. Unkari otti 16 prosentin tasaveron käyttöön vuonna 2012.[17] Unkarissa siirtymistä tasaveroon perusteliin Bulgarian hyvällä kokemuksella ja keinona elpyä taantumasta ja maksaa velkoja.[18]
Slovakiassa otettiin käyttöön tasavero vuonna 2004, mutta siitä luovuttiin vuonna 2013 siirtymällä progressiiviseen veroon. Tasaveron käyttöönotossa seurattiin Baltian maita ja Venäjää. Itä-Euroopan maat käyttivät tasaveroa uuden kauden signaalina. Tasaveron käyttöönottoa Slovakiassa perusteltiin sen vetoavulla, mutta empiiristä todistusaineistoa siitä ei ole kertynyt.[14][19]
Vuonna 2017 Venäjällä on keskusteltu 13 prosentin tasaveron korottamisesta, mutta myös tasaverosta luopumisesta. Apulaispääministeri Olga Golodetsin mukaan siirtyminen progressiiviseen veroon ja alimman tuloluokan verovapaus voisivat lievittää köyhyyttä.[20][21]
Vuonna 2018 Silvio Berlusconi ajaa Italiassa 23 prosentin tasaveroa.[22] Berlusconin Forza Italia -puolue sai vaaleissa kuitenkin vain 13,94 prosentin kannatuksen.[23] Vaalien jälkeen Pohjoisen liiton ja Viiden tähden liikkeen hallitusohjelman mukaan Italiassa voitaisiin siirtyä alimmillaan 15 prosentin tasaveroon[24].
Tasavero voidaan toteuttaa siten, että verotuksen painopiste siirretään ansiotulon verottamisesta kuluttamisen verottamiseen[25]. Tähän liittyy Yhdysvalloissa ajatus siitä, että ansiotulon verottamisesta voitaisiin jopa kokonaan luopua verottamalla kuluttamista.[26]
Tutkijat Varsano, Kim ja Keen kuvailevat tasaveroa melko radikaaliksi ja sen käyttöönottoa väitteiden ja retoriikan tulokseksi. Heidän mukaansa analyysi ja empiiriset todisteet sen käyttöönoton puolesta ovat hyvin rajallisia.[10] Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mukaan tasaveromallin etuna on, että se muistuttaa yksinkertaisen verojärjestelmän eduista sekä kansantalouden tehokkaan toiminnan ja dynaamisten vaikutusten tärkeydestä.[27]
Tasaveron ideaa on sovellettu myös perustulomalliin, jolloin se muistuttaa negatiivista tuloveroa. Tällaisessa tasaveron ja perustulon yhdistelmässä tasavero asetetaan verrattain korkeaksi, esimerkiksi 40 prosenttiin. Mallissa perustulo tekee tasaverosta efektiivisesti progressiivisen.[28][29]
Anguilla ei käytä yleistä tuloveroa,[91] mutta vuodesta 2011 alkaen palkoista otetaan ”väliaikainen vakautusmaksu”, joka koostuu työnantajan maksamasta osasta ja toisesta osasta, jonka työntekijä maksaa. Vakautusmaksu on tasavero joka on kiinteä 3 %.[92] Tämä vero on pakollinen sosiaaliturvamaksu[93]
Azerbaidžan on säätänyt progressiiviset 14 % ja 25 % verot öljy- ja kaasualan sekä julkisen sektorin työtuloille, mutta 14 prosentin kiinteä verokanta muiden alojen työtuloille ja sijoitustuloille. Siinä määrätään myös kiinteä 20 % verokanta yritystuloille[94]
Brittiläisillä Neitsytsaarilla ei ole yleistä tuloveroa,[95] mutta se kerää palkkaveroa, joka koostuu työnantajan maksamasta osasta ja toisesta, jonka työntekijä maksaa. Työntekijäosuus on kiinteä 8 %.[96] Tämä vero on pakollinen sosiaaliturvamaksujen ja kansallisen sairausvakuutuksen lisäksi.[97][98]
Hongkongissa on verotuksessa jossain määrin käytössä kiinteä vero,[99] vaikka sen palkkaverorakenteella on useita erilaisia verokantoja, jotka vaihtelevat 2 prosentista 17 prosenttiin vähennysten jälkeen.[100] Verot on rajattu 15 %:iin bruttotulosta, joten tätä verokantaa sovelletaan ylemmiin tuloihin, jos verot ylittäisivät 15 % brutto-osuudesta.[101][102][103].
Saudi-Arabia ei käytä yleistä tuloveroa, mutta se kerää zakatia (varallisuusvero) Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden kansalaisten elinkeinotoiminnasta ja tuloverosta sekä niiltä asukkailta, jotka eivät ole Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden kansalaisia sekä ulkomailla asuvilta kansalaisten tuloista. Zakatin veroprosentti on 2,5 % ja tuloveroprosentti on 20 %.[104]
Arabiemiraateissa ei ole yleistä tuloveroa, vaan kynnyksen ylittävää yritystuloa verotetaan kiinteällä 9 %:lla.[105]
Albania otti vuonna 2008 käyttöön henkilökohtaisen 10 prosentin tasaveron ja korvasi sen kahdella eri veroprosentilla, 13:lla ja 23:lla prosentilla vuonna 2014.[106][107]
Grenadalla oli 30 prosentin tasavero henkilökohtaisista tuloista vuoteen 2014 saakka, jolloin se otti käyttöön toisen alemman 15 prosentin verokannan[108]
Guyanassa oli 30 prosentin tasavero henkilökohtaisista tuloista vuoteen 2017 saakka, kun se korvasi sen asteittain 28 ja 40 prosentin verokannalla.[109]
Islanti otti vuonna 2008 käyttöön henkilökohtaisen tulon 15 prosentin tasaveron, ja suuremman, 22 prosentin verokannan vuonna 2013.[110] Vuonna 2010 Islanti korvasi tasaisen verojärjestelmän asteittain kansallisella tasolla 24,1–33 prosentilla, kun yhdistetty (kansallinen ja kunnallinen) 46,28 prosenttia.[111]
Jamaikassa oli henkilökohtaisista tuloista maksettiin tasavero vuoteen 2010 saakka, jolloin se otti käyttöön lisää korkeampia verokantoja 27,5 ja 33 prosenttia. Se palautti 25 prosentin tasaveron vuonna 2011 ja otti käyttöön toisen korkeamman 30 prosentin verokanta vuonna 2016.[112]
Latvia otti vuonna 1995 käyttöön tasaveron ja luopui 23 prosentin tasaverosta vuoden 2018 alussa ottamalla käyttöön 20 %:n, 23 %:n ja 31,4 %:n verokannat[113][114]
Liettua otti käyttöön 33 % tasaveron henkilökohtaisista tuloista vuonna 1995. Verokanta muutettiin 27 % vuonna 2006, 24 % vuonna 2008 ja 15 % vuonna 2009. Vuonna 2019 Liettua korvasi kiinteän veronsa progressiivisilla 20 ja 27 % verokannoilla.[115]
Madagaskarissa oli henkilökohtaisista tuloista oli 20 % tasavero vuoteen 2021 asti, jolloin se otti käyttöön uusia alempia 5, 10 ja 15 %veroja.[116]
Mauritius otti käyttöön vuonna 2009 15 prosentin tasaveron henkilökohtaisille tuloille..[117] Vuonna 2017 se otti käyttöön ylimääräisen ”solidaarisuusveron”, joka oli 5 prosenttia korkean tulotason osalta, 20 prosentin yhteenlaskettu verokanta.[118] Vuonna 2018 se otti käyttöön vielä 10 prosentin alemman verokannan[119]
Mongolia otti käyttöön henkilökohtaisista tuloista oli 10 % tasavero vuoteen 2023 asti, jolloin se otti käyttöön lisää korkeammat 15 ja 20 % verot.[120]
Montenegro otti vuonna 2007 käyttöön henkilökohtaisen tulon 15 prosentin tasaveron, joka pieneni 12 prosenttiin vuonna 2009 ja 9 prosenttiin vuonna 2010.[121] Otti käyttöön vuonna 2013 toisen palkkaluokan, joka on 15 prosenttia suurempi vuonna 2013, 13 prosenttia vuonna 2015 ja 11 prosenttia vuonna 2016.[122][123]
Pohjois-Makedonia otti käyttöön vuonna 2007 12 prosentin tasaveron, joka laski 10 prosenttiin vuonna 2008.[117][124] Vuonna 2019 se otti käyttöön toisen, 18 prosentin korkeamman palkan, ja lisäsi sijoitustulojen kiinteän verokannan 15 prosenttiin.[125]
Saint Helena otti vuonna 2012 käyttöön henkilökohtaisen tulon 25 prosentin tasaveron ja korvasi sen vuonna 2000 kahdella 26 prosentin ja 31 prosentin verokannalla vuonna 2015.[126][127]
Seychellit otti käyttöön henkilökohtaisista tuloista oli tasaveroinen 15 % vuoteen 2018 asti, jolloin se otti käyttöön lisää korkeammat 20 % ja 30 % verot.[128]
Slovakia otti vuonna 2004 käyttöön henkilökohtaisen tulon 19 prosentin tasaveron ja vuonna 2013 toisen 25 prosentin suuruisen verokannan[129]
Trinidad ja Tobagossa henkilökohtaisista tuloista maksettiin tasavero vuoteen 2017 saakka, jolloin se otti käyttöön toisen korkeamman 30 prosentin verokanta.[130]
Tšekki otti vuonna 2008 käyttöön henkilökohtaisen 15 prosentin tasaveron, joka on toinen suurempi 22 prosentin verokanta vuonna 2013.[129]
Tuvalu oli tasavero 30 % henkilökohtaisista tuloista vuoteen 2009 saakka, jolloin se otti käyttöön toisen alemman 15 prosentin verokannan[131][132]
Valko-Venäjä otti käyttöön 12 %:in tasaveron henkilökohtaiseen tuloon vuonna 2009,[133] joka nousi 13 %:iin vuonna 2015.Vuonna 2024 otettiin käyttöön toinen 25 %:in verokanta [134]
Venäjä otti käyttöön 13 prosentin tasaveron henkilökohtaiseen tuloon vuonna 2001 ja korkeamman 15 prosentin verokannan vuonna 2021[135]
Alueelliset yksiköt joissa oli aikaisemmin tasavero
Alberta otti käyttöön 10 prosentin tasaveron henkilökohtaisista tuloista vuonna 2001 ja korkeammat 12, 13, 14 ja 15 prosentin verokannat vuonna 2016.[136] Tämä tasavero täydentää Kanada liittohallituksen asettamia progressiivisia verokantoja.
Massachusetts otti käyttöön kiinteän henkilökohtaisen tuloveron vuonna 1917. Yleinen verokanta oli alun perin 1,5 prosenttia, ja sitä muutettiin useita kertoja, ja se oli 6,25 % vuonna 1990 ja 5 % vuonna 2020. Joihinkin sijoitustuloihin sovellettiin erilaisia kiinteämääräisiä verokantoja Vuonna 2023 osavaltio otti käyttöön 4 % lisäveron suuremmille tuloille, mikä päätti tasaverojärjestelmän.[ Olemassaolonsa aikana tämä kiinteä vero oli Yhdysvaltojen liittovaltion hallituksen määräämien progressiivisten verokantojen lisäksi[137][138]
Tennessee otti vuonna 1929 käyttöön kiinteän 5 % veron korkoihin ja osingoihin. Verokanta muutettiin 6 %:iin vuonna 1937, 5 %:iin vuonna 2016, 4 %:iin vuonna 2017, 3 %:iin vuonna 2018, 2 %:iin vuonna 2019, 1 %:iin vuonna 2020, ja vero kumottiin vuonna 2021. Tämä tasavero oli Yhdysvaltojen liittovaltion hallituksen määräämien progressiivisten verokantojen lisäksi.[139][140]
Verojen ja veronluonteisten maksujen kokonaismäärän perusteella modernia verojärjestelmää voi pitää lähinnä suhteellisena varsinkin korkean veroasteen maissa. Suhteellinen tai lievästi progressiivinen verotus tukee modernille verojärjestelmälle ja hyvinvointivaltiolle ominaista ajatusta universaaleista oikeuksista. Muuten kuin keräämällä huomattavan panoksen koko väestöltä valtio ei saisi veroina kerättyä noin puolta kansantulosta eikä pystyisi takaamaan kansalaisilleen laajoja sosiaalisia oikeuksia.[141]
Varsanon, Kimin ja Keenin tutkimuksen mukaan tasavero pienentää verokertymää eikä siihen liity Lafferin käyrän tyyppistä käyttäytymisvaikutusta.[10]
Mihaescun ja Voinean tutkimus tasaveron vaikutuksista Romaniassa esittää suurituloisimman 20 %:n osuuden olevan selvä voittaja veromallissa. Tutkimuksessa verrattiin vuotta 2004 seuraavaan vuoteen 2005, joka oli ensimmäinen vuosi, kun tasavero oli voimassa. Mihaescun ja Voinean johtopäätöksenä tasavero johti kasvaneeseen tulojen eriarvoiseen jakautumiseen ja se stimuloi kulutusta erityisesti rikkaimmilla kotitalouksilla.[4]
Unkarissa tasavero otettiin käyttöön vuonna 2012, jonka jälkeen Unkarin valtion verotulot kasvoivat 7,6 prosentilla vuoteen 2011 verrattuna. Verotulojen kasvu selittyy kulutuksen kasvulla, jota verotettiin. Tavaroiden ja palveluiden verotuotto kasvoi 8,5 prosenttia vuodesta 2011. Vuoden 2015 verokertymä on 23,8 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2011.[17]
Etelä-Korea soveltaa tasaveroa ulkomailta saapuneeseen työvoimaan. Vuonna 2016 tasavero ulkomaiselle työvoimalle oli 18,7 prosenttia ja vuonna 2017 20,9 prosenttia.[142]Malta soveltaa tasaveroa ulkomaisiin erityisosaajiin (highly qualified persons) kannustaakseen sellaisen työvoiman työntekoa Maltalla. Maltalla se koskee yritysten johtohenkilöstöä ja rahoitusalan asiantuntijatehtäviä. Maltalla määriteltyjen erityisosaajien vero on tasavero 15 prosenttia viiden miljoonan euron kattoon asti, jonka ylittävä tulo on verovapaata.[143][144]
↑Murphy, Richard: A flat tax for the UK? The implications of simplification. (ACCA (Association of Chartered Certified Accountants) Discussion Paper) The Association of Chartered Certified Accountants. Teoksen verkkoversio Viitattu 27.9.2018 (englanniksi).
↑McNulty, John K.: Flat Tax, Consumption Tax, Consumption-Type Income Tax Proposals in the United States: A Tax Policy Discussion of Fundamental Tax Reform. California Law Review, joulukuu 2000, 88. vsk, nro 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.9.2018 (englanniksi). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Nyberg, Martti: Tasavero. Yksinkertainen, oikeudenmukainen ja kasvua tukeva verojärjestelmä. Helsinki: Taloustieto Oy : Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-628-438-8Teoksen verkkoversio.
↑ abAlvin Rabushka. "Flat and Flatter Taxes Continue to Spread Around the Globe." 16 January 2007.Archived copyhoover.org. Arkistoitu 7.7.2007. Viitattu 24 .6.2007.
↑"The lowest flat corporate and personal income tax rates." Invest Macedonia government web site. Retrieved 6 June 2007. Archived copyinvestinmacedonia.org. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 6 .6.2007.
↑Piketty, Thomas: Pääoma 2000-luvulla, s. 451. Suomentanut Ollila, Marja ja Tillman-Leino, Maarit. Helsinki: Into Kustannus, 2016. ISBN 978-952-264-649-1