Tiangong

Tiangong (天宫, suom. Taivaallinen palatsi) on Kiinan rakentama sarja avaruusasemia. Ensimmäinen kiinalainen avaruusasema, Tiangong 1, laukaistiin avaruuteen 30. syyskuuta 2011[1] ja toinen Tiangong 2 15. syyskuuta 2016.

Tiangong 1

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiangong 1
Piirros Tiangong 1 -asemasta
Piirros Tiangong 1 -asemasta
COSPAR ID 2011-053A
SATCAT № 37820
Tilastotietoja
Laukaisu 30. syyskuuta 2011
Paluu 2. huhtikuuta 2018
Massa 8000 kg

Tiangong 1 oli kiinalainen pienoisavaruusasema, joka laukaistiin avaruuteen 29. syyskuuta 2011.[2][3] Kiinan avaruushallinnon mukaan se oli noin 8 000 kg painava avaruuslaboratorio, johon tuolloin suunnitteilla olevat Shenzhou 8, Shenzhou 9 ja Shenzhou 10 -avaruusalukset telakoituisivat.[4]

Avaruusasemaan kuului kaksi tieteellistä teleskooppia. [5]

Ensimmäisen avaruusaseman kanssa miehitetyn telakoinnin tehnyt Shenzhou 9 -avaruusalus laukaistiin avaruuteen 16. kesäkuuta 2012.[6][7]

On arvioitu, että aseman hallinta on menetetty ja se tulee putoamaan hallitsemattomasti Maahan.[8] Normaalisti vastaavat kappaleet poistetaan kiertoradalta hallitusti haluttuna aikana ja halutulle alueelle.[8] Syyskuussa 2016 Kiinan viranomaiset vahvistivat ainoastaan, että asema putoaa Maahan vuoden 2017 loppupuolella aikaa tai paikkaa tarkemmin määrittelemättä.[8]

Asema putosi lopulta 2. huhtikuuta 2018 eteläiselle tyynenmerelle päin, mutta se paloi suurimmilta osin ilmakehässä tullessaan maata kohti.[9] Kiinan viranomaisten mukaan Tiangong-1-avaruusasema saapui Maan ilmakehään varttia yli kolme maanantaiaamuna Suomen aikaa.[9]

Tiangong 2

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiangong 2
Shenzhou-alus ja Tiangong 2 (oikealla) telakoituneena aluksien pienoismallissa.
Shenzhou-alus ja Tiangong 2 (oikealla) telakoituneena aluksien pienoismallissa.
COSPAR ID 2016-057A
SATCAT № 41765
Tilastotietoja
Laukaisu 15. syyskuuta 2016
Pituus 14,5 m
Massa 8500 kg

Tiangong 2 laukaistiin avaruuteen 15. syyskuuta 2016.[10] Laukaisu tehtiin Jiuquanin avaruuskeskuksesta Pitkä marssi 2F kantoraketilla.[11] Ensimmäinen miehistö asemalle laukaistiin asemalle 17. lokakuuta Shenzhou-11 -lennolla.[12] Tämä kahden hengen miehistö vietti asemalla 33 päivää[13]. Asemalta vapautettiin pieni Banxing-2selvennä, jolla muiden muassa kuvattiin asemaa ulkopuolelta ja harjoitellaan muodostelmalentoa aseman kanssa.[12] Tällä valmistaudutaan muiden muassa automaattisen rahtialuksen käyttöönottoon.[12]

Yhdestä moduulista koostuva asema oli 14,5 metriä pitkä ja sen massa oli 8,5 tonnia.[11]

Tuhannen päivän jälkeen asema tuhoutui hallitusti palatessaan ilmakehään 19.7.2019. Pieni määrä jäljelle jäänyttä romua putosi Tyyneen valtamereen.[14]

Tiangong 3

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiangongin kokonainen muoto vuoden 2022 marraskuusta lähtien
Tiangong-avaruusaseman osat

Tiangong 3 on Kiinan kolmas avaruusasema.

Aseman ensimmäinen moduuli Tianhe vietiin paikalleen avaruuteen 29. huhtikuuta 2021[15]. 29. toukokuuta 2021 rahtialus Tianzhou-2 vei Tianhelle lähes seitsemän tonnia tarvikkeita[15]. Moduuli sai ensimmäiset asukkaansa 17. kesäkuuta 2021[15]. Siitä lähtien asemaa ovat asuttaneet kolmihenkiset miehistöt, kukin kuusi kuukautta kerrallaan[16].

Wentian-niminen laboratoriomoduuli laukaistiin 24.7.2022 ja seuraavana päivänä se telakoitui onnistuneesti avaruusaseman runkoon[17]. Kolmas ja viimeinen moduuli, Mengtian, kiinnitettiin paikalleen marraskuussa 2022.[18]

Valmiin aseman on suunniteltu pysyvän kiertoradallaan ainakin kymmenen vuotta.[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Xin Dingding: China launching Tiangong-1 on Thursday China Daily. 28.9.2011. Viitattu 28.9.2011. (englanniksi)
  2. ↑ 我国将于2010年-2011年发射小型空间站 Sina 新闻中心. 29.9.2008. Viitattu 2.3.2020. (kiinaksi)
  3. ↑ Xin Dingding: China outlines space station plan China Daily. 3.3.2009. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Du Guodong  : Unmanned space module to be launched in 2010, await space docking  Window of China . 28.2.2009 . Arkistoitu 4.3.2009 . Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Jones, Morris: Two Telescopes For Tiangong Space Daily. 18.11.2010. Viitattu 18.11.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Kiina laukaisi Shenzou 9:n avaruuteen - kyydissä ensimmäinen naistaikonautti Yle Uutiset. 16.6.2012. Viitattu 2.3.2020.
  7. ↑ Wallius, Anniina    : Kiinan keskeneräinen avaruusasema saa asukkaita jo kesällä     Yle Uutiset    . 17.2.2012    . Arkistoitu 2.3.2021  . Viitattu 18.2.2012   .
  8. ↑ a b c Kyyrö, Sampo    : Kiina vahvisti avaruusaseman syöksyvän Maahan – todennäköisesti hallitsemattomasti     Tekniikka & Talous    . 20.9.2016    . Arkistoitu 3.3.2020  . Viitattu 12.11.2016   .
  9. ↑ a b Skara, Marija: Kiinan avaruusasema on syöksynyt ilmakehään Tyynenmeren yllä Yle Uutiset. 2.4.2018. Viitattu 8.4.2018.
  10. ↑ Mikko Suominen: Kiina laukaisi Tiangong-2-avaruusaseman Tähdet ja avaruus. 15.9.2016. Viitattu 17.9.2016.
  11. ↑ a b Seuraa Kiinan avaruusaseman laukaisua suorana Tiedetuubi. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 17.9.2016.
  12. ↑ a b c Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana Tiedetuubi. Arkistoitu 8.11.2016. Viitattu 7.11.2016.
  13. ↑ Andrew Jones: China's Tiangong-2 space lab reenters over South Pacific SpaceNews. 19.7.2019. Viitattu 22.7.2024. (englanti)
  14. ↑ China's space lab Tiangong 2 destroyed in controlled fall to earth France 24. 19.7.2019. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)
  15. ↑ a b c d Avaruus | Kiinan uusi avaruusasema sai ensimmäiset asukkaansa – Asema on tukikohta Kiinan rohkealle avaruusohjelmalle Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 19.11.2021.
  16. ↑ https://www.reuters.com/science/china-sends-astronauts-chinese-space-station-six-month-stay-2024-04-25/
  17. ↑ Taikonautit ottivat uuden laboratorionsa käyttöön maapallon kiertoradalla Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 25.7.2022.
  18. ↑ Andrew Jones published: China completes T-shaped Tiangong space station with new Mengtian module move Space.com. 5.11.2022. Viitattu 23.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avaruusasemat ja asumukset
Nykyiset
Entiset
Suunnitteilla
Yksityiset
Kansalliset