Tiikerin pesä | |
---|---|
Paro Taktsang | |
Perustiedot | |
Sijainti | Paron laakso, Bhutan |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | Tiibetinbuddhalaisuus (nyingma- ja drukpa-linjat) |
Arkkitehtuuri | |
Valmistumisvuosi | 700-luku |
Tiikerin pesä eli Paro Taktsang on Paron laaksossa, Bhutanissa sijaitseva buddhalaisluostari. Se on kallionkielekkeellä sijaitseva Himalajan buddhalaisuuden pyhä paikka ja temppelikokonaisuus. Temppeli rakennettiin Takrsang Senge -luolan ympäristöön, jossa guru Padmasambhavan kerrotaan 700-luvulla meditoineen kolme vuotta, kolme kuukautta, kolme viikkoa, kolme päivää ja kolme tuntia.[1] Padmasambhavan katsotaan tuoneen buddhalaisuuden Bhutaniin ja hän on maan suojelusjumala. Nykyään Tiikerin pesä tunnetaan parhaiten kolmestatoista taktsangista tai tiikerin pesä -luolasta, joissa Padmasambhava meditoi. Paikka on pyhä buddhalaisille ja monet muutkin pyhimykset ovat meditoineet siellä.[2]
Muilta kuin Bhutanin kansalaisilta vaaditaan erillinen vierailulupa. Se myönnetään usein vain buddhalaisille, jotka tulevat temppeliin meditoimaan.[3]
Taktsanging liittyvän legendan mukaan Padmasambhava lensi tälle paikalle Khenpajonging tiikerin selässä Tiibetistä.[4] Tämän paikan tarkoitus oli kesyttää tiikeridemoni.[5] Nykymuotoinen temppeli valmistui vuonna 1692.[6]
Temppeli tuhoutui lähes kokonaan 19. huhtikuuta 1998 tulipalossa. Palon syttymissyyksi epäillään salamaniskua tai öljylamppua, mutta varmaa tietoa ei edelleenkään ole. Temppeli rakennettiin uudelleen niin lähelle alkuperäistä kuin vain mahdollista vanhojen valokuvien ja päiväkirjamerkintöjen perusteella.[3].
Luostari sijaitsee kymmenen kilometriä Parosta pohjoiseen ja 3 120 metrin korkeudessa olevalla jyrkänteellä, noin 900 metriä Paron laakson yläpuolella, Paro Chun oikealla puolella.[5][7] Vuoren rinteet ovat hyvin jyrkkiä ja luostarin rakennukset on rakennettu kallionseinämään. Vaikka luostari näyttää luoksepääsemättömältä, johtaa sinne useita reittejä, kuten metsän kautta kulkeva luoteispolku, etelästä päin saapuva uskovaisten käyttämä reitti, ja pohjoisesta kivistä Bumdana tunnettua ylätasankoa pitkin.[5]
Luostarin rakennukset koostuvat neljästä päätemppelistä ja asuinrakennuksista, jotka on nimenomaisesti suunniteltu sopimaan kallionkielekkeille, luoliin ja kiviseen maastoon. Kahdeksasta luolasta neljään on verrattain helppo päästä sisälle. Luola, johon Padmasmabhavan kerrotaan saapuneen ensimmäisenä ratsastaen tiikerillä, tunnetaan nimellä Tholu Phuk ja luola, jossa hän alun perin asui kantaa nimeä Pel Phuk. Hän neuvoi henkisesti valaistuneita munkkeja rakentamaan luostarinsa tänne. Luostari vaikuttaa olevan rakennettu korkeaan sijaintiinsa niin huterasti, että sen sanotaan: "takertuvan kallion reunaan kuin gekko". Pääluolaan saavutaan kapeaa kulkureittiä pitkin. Pimeässä luolassa sijaitsee kaksitoista Bodhisattvan kuvaa, joiden edessä palavat rasvalamput. Luolassa on myös elegantti kuva Avalokiteśvarasta. Luolan yhteydessä olevassa pienessä kammiossa sijaitsee pyhä kirjoitus. Kirjoituksen merkitys on siinä, että sen teksti on kirjoitettu kultapölyllä ja pyhän Laman murskatusta luusta tehdyllä puuterilla. Vajrayana buddhalaisuuden harjoittajien kerrotaan elävän tässä luolassa kolme vuotta ja lasketuvan vain harvoin alas Paron laaksoon.[5][8][9][10]
Kaikki rakennuksen on yhdistetty toisiinsa kivestä tehdyillä portailla. Polkujen ja porraskäytävien varrella on myös joitakin huteranoloisia puusiltoja. Korkeimmalla paikalla sijaitsevassa temppelissä on Buddhaa kuvaava friisi. Jokaisessa rakennuksessa on parveke, joka tarjoaa näköalan alhaalla olevaan Paron laaksoon. Luostarilla on pitkä historia erakkomunkkien asuinpaikkana.[5][8][9]