Timo Nummelin
| Timo Nummelin | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. syyskuuta 1948 Turku, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Nasta, Viulu, Viulunsoittaja, Numppa[1] |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 177 cm |
| Paino | 86 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1964–1987, 1994 |
| Seurat | TPS (SM-liiga) |
Timo Kalevi Nummelin[1] (s. 7. syyskuuta 1948 Turku) on suomalainen jääkiekkopuolustaja ja jalkapalloilija. Hän tuli tunnetuksi tuuletuksestaan, jossa hän oli soittavinaan viulua käyttäen mailaansa ”jousena”.
Nummelin on ainoa suomalainen urheilija, joka on valittu sekä vuoden parhaaksi jääkiekkoilijaksi (1981) että vuoden parhaaksi jalkapalloilijaksi (1968).[2]
Jääkiekkoura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummelin pelasi koko 23 kautta kestäneen jääkiekon pääsarjauransa Turun Palloseurassa vuosina 1964–1987. Hänen lisäkseen vain Pertti Lehtonen on pelannut 23 kautta Suomen pääsarjassa. Nummelin voitti urallaan yhden Suomen mestaruuden ja yhteensä kahdeksan SM-mitalia. Hän pelasi kaikkiaan 691 runkosarjaottelua SM-sarjassa ja -liigassa tehden pisteet 147+147. Nummelin pelasi 83 pudotuspeliottelua pistein 7+13.
Nummelin pyöräili harjoituksiin. Tämän takia hänen ei tarvinnut rakentaa peruskuntoa erikseen.[3] Fyysisesti vahva Nummelin tuli tunnetuksi pelaajana, joka ei voi loukkaantua.
Pääsarjauransa jälkeen Nummelin pelasi vielä useita kausia alemmilla sarjatasoilla. Hän edusti 45-vuotiaana Kiekko-67:ää I-divisioonassa. Nummelin pelasi yhden ottelun SM-liigassa (TPS–KalPa) kaudella 1993–1994, jolloin hänestä tuli sillä hetkellä SM-liigan historian vanhin ottelussa pelannut pelaaja. Nummelin lopetti aktiiviuransa kauteen 1994–1995 jolloin hän pelasi II-divisioonan Turku HT:n riveissä yhdessä ottelussa.
Nummelin teki pienimuotoisen comebackin kaudella 2012–2013 III-divisioonan Paimion Hakan joukkueessa. Hän pelasi kolmella perättäisellä kaudella yhden ottelun Hakassa ja 2014–2015 kaudella myös yhden ottelun Suomi-sarjan HCIK:n joukkueessa. Nummelin juhlisti 70-vuotissyntymäpäiväänsä syksyllä 2018 pelaamalla yhden ottelun poikansa Petterin kanssa IV-divisioonassa Paimion Kiekkoseuran joukkueessa.[4]
Nummelin pelasi A-maajoukkueessa 225 ottelua tehopistein 18+22. Hän edusti Suomea kahdeksan kertaa MM-kisoissa, kerran olympialaisissa ja kahdesti Kanada Cupissa.
Jalkapalloura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 7. syyskuuta 1948 | ||
| Syntymäpaikka | Turku, Suomi | ||
| Pelipaikka | tukimies | ||
| Pituus | 177 cm | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1965–1974 | TPS | – | (15) |
| 1981–1982 | TuPa | – | (–) |
| 1988 | P-Iirot | – | (–) |
| 1991 | Veijarit | – | (–) |
| Maajoukkue | |||
| Suomi (pojat) | 6 | (–) | |
| Suomi (nuoret) | 12 | (–) | |
| Suomi | 14 | (–) | |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Nummelin pelasi kakkoslajissaan jalkapallossa tukimiehenä. Hän edusti vuosina 1966–1974 TPS:aa 185 Mestaruussarjan ottelussa, joissa hän teki 14 maalia.[5] Nummelin voitti Suomen-mestaruuden vuosina 1968, 1971 ja 1972.
Suomen A-maajoukkuessa Nummelin pelasi 14 ottelua. Lisäksi hän pelasi 12 nuorten ja kuusi poikien maaottelua.[5]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Timo Nummelinilla on kaksi poikaa: jääkiekkoilija Petteri Nummelin ja valmentaja Kari Nummelin, sekä tyttäret Birgit ja Jonna. Jääkiekkomaalivahti Antti Niemi on hänen vävynsä[3]. Nummelinilla on kahdeksan lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi (kesällä 2024). Nummelin sai aivoinfarktin vuoden 2016 toukokuussa.[6]
Saavutukset ja palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mestaruus (1976)
- 4 SM-hopeaa ja 3 -pronssia
- Lynces Academicin parhaan puolustajan patsas (1976, 1981)
- Valinta SM-sarjan tai -liigan tähdistökentälliseen (1972, 1976, 1981)
- Suomen paras jääkiekkoilija (1981)
- Tehopelaaja (1982)
- Herrasmiespelaaja (1982)
- Suomen Jääkiekkoleijona numero 80
- TPS on jäädyttänyt Nummelinin pelinumeron 3 (poika Petterillä käyttöoikeus)
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mestaruus 1968, 1971 ja 1972
- Suomen paras jalkapalloilija (1968)
- 14 A-maaottelua
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mennander, Ari; Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3
- Nummelinin tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Timo Nummelin Eurohockey.com. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Timo Nummelin Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 18.12.2012. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Siukonen, Markku & Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 499. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9
- ↑ a b Tapio Suominen: Hyvät vibat Yle Urheilu. 10.5.2010. Viitattu 11.5.2010.
- ↑ PKS player stats Elite Prospects. Viitattu 26.2.2019.
- ↑ a b Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet – Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen Urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5
- ↑ Suomen urheilulegenda sai 67-vuotiaana vakavan kohtauksen – Sairaalassa tuli vielä raju käänne www.iltalehti.fi. Viitattu 22.6.2024.
| Edeltäjä: Jari Laiho |
Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja 1981 |
Seuraaja: Henry Saleva |
| Edeltäjä: Juha Huikari |
Matti Keinonen -palkinnon voittaja 1982 |
Seuraaja: Carey Wilson |