Tyr Black Sabbath | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | Rockfield- ja Woodcray-studiot helmikuu – kesäkuu 1990 | |
Julkaistu | 20. elokuuta 1990 31. elokuuta 1990 | |
Formaatti | LP, C-kasetti, CD | |
Tuottaja(t) | Tony Iommi, Cozy Powell | |
Tyylilaji | heavy metal[1] | |
Kesto | 39.58 | |
Levy-yhtiö | I.R.S. Records | |
Listasijoitukset | ||
12. (1990)[2] | ||
Black Sabbathin muut julkaisut | ||
Headless Cross 1989 |
Tyr 1990 |
Dehumanizer 1992 |
TYR on heavy metal -yhtye Black Sabbathin viidestoista studioalbumi, ja se ilmestyi vuonna 1990. Albumi jatkoi edellisen Headless Cross-albumin linjaa ja yhtyeen kokoonpano oli myös päässyt vakiintumaan.
Albumin tunnetuin kappale on videona ja singlenäkin julkaistu "Feels Good to Me". Albumi menestyi edeltäjänsä tavoin hyvin varsinkin Manner-Euroopassa sekä Britanniassakin, mutta Pohjois-Amerikassa menestystä ei edelleenkään tullut, johtuen pääosin huonosta promootiosta.[8]
Nimi Tyr tulee skandinaavisesta mytologiasta.
Black Sabbath oli noussut pohjamudista edellisen, hyvin vastaanotetun Headless Cross-albumin myötä. Kyseisen albumin jälkeen varsinaiseksi basistiksi yhtyeeseen liittyi Whitesnake-yhtyeestä tuttu Neil Murray ja näin kokoonpano (kitaristi Tony Iommi, laulaja Tony Martin, rumpali Cozy Powell, kosketinsoittaja Geoff Nicholls ja Murray) pääsi vakiintumaan. Yhtye alkoi levyttämään seuraavaa albumia alkuvuodesta 1990.
Albumin nimi viittaa skandinaavisen mytologian Tyr-jumalaan, joka oli johtavan jumalan Odinin poika ja sodan jumala.[9] Kansitaidetta ja kolmea kappaletta ("The Battle of Tyr", "Odin's Court" ja "Valhalla") lukuun ottamatta albumin muut kappaleet eivät liity kyseiseen teemaan ja albumia ei näin voi sanoa konseptialbumiksi.
Iommin ja Powellin mukaan edellisen albumin sanoitukset olivat olleet liikaakin okkultismi- ja paholais-aiheisia joten laulaja Tony Martin haki inspiraatiota mytologia-aiheesta, jota yhtyeen manageri oli ehdottanut.[8][10] Powell kertoi myöhemmin sanoituksista: "Mitä olisi Sabbath-albumi ilman 'vanhaa vihtahousua'? Mutta myönnetään, että Headless Crossilla sitä oli aivan liikaa. Halusimme eroon kuolemista, kummituksista ja piruista tällä kertaa".[8]
Albumi nauhoitettiin Rockfield- ja Woodcray-studioilla Britanniassa alkuvuonna 1990. Tuottajana toimivat edellisalbumin tapaan Iommi ja Powell. Nauhoittajana toimi Sean Lynch ja albumin miksasi Leif Mases. Powellin rummut ovat hyvin pinnassa tuotannossa kuin myös Iommin kitara. Basisti Neil Murray on myöhemmin kritisoinut albumin basso-soundiaan liian kevyeksi ja albumia muutenkin hieman ylituotetuksi.[8] Musiikillisesti albumi on pääasiassa Black Sabbathille perinteistä heavy metallia raskaine riffeineen, mutta myös kaupallisempia vaikutteita on havaittavissa. Myös taustajäsen Geoff Nichollsin kosketinsoittimet ovat kuuluvasti esillä.
Avauskappaleen "Anno Mundi (The Vision)" nimi tulee latinasta (anno mundi = maailman vuosi). Kappaleen alussa lauletaan kuoromaisesti säettä Spiritus Sanctus Anno Anno Mundi (spiritus sanctus = pyhä henki).[9] "Pidin erityisesti 'Anno Mundi'-kappaleesta", kertoi Iommi myöhemmin. "Tämän tyyliset, raskaat, hitaasti kulkevat kappaleet ovat suosikkejani".[10]
"The Law Maker" on nopeatempoinen, power metal-vaikutteinen kappale jossa Cozy Powell esittelee tuplabasari-taitojaan. Sitä seuraava "Jerusalem" edustaa hieman kaupallisempaa osastoa albumilla, ja laulaja Tony Martin julkaisi kappaleen myöhemmin myös sooloalbumillaan Back Where I Belong.
Pitkä "The Sabbath Stones" edustaa albumin raskaampaa puolta. "'The Sabbath Stones'-kappaleessa on raskas, onnistunut riffi, ja pidän siitä paljon", kertoo Iommi.[10] Kappaleen inspiraatio tulee Martinin mukaan kymmenestä käskystä. Kappaleen musiikin ideoivat alun perin Powell ja Nicholls, ja se kulki aluksi nimillä "Lunchbox" ja "Fire And Water".[8]
Lyhyt kosketinsoitin-instrumentaali "The Battle of Tyr" johtaa hitaaseen, tunnelmallisen akustiseen "Odin's Court"-kappaleeseen, jonka jälkeen myös ilman taukoa alkaa "Valhalla", joka etenee raskaan riffin ja kompin myötä sisältäen myös melodisempia kohtia. Nämä kolme kappaletta ovat albumin ainoat, jotka liittyvät albumin nimen (Tyr) norjalais-mytologiaan.
"Feels Good to Me" on albumin balladi, josta myös julkaistiin single ja musiikkivideo. Kappale etenee Iommin rauhallisen kitarakuvion myötä edustaen pääasiassa 1980- ja 1990-lukujen vaihteen tyypillistä voimaballadia. Tony Martinin mukaan Feels Good to Me eroaa hyvin paljon albumin muista kappaleista, ja se päätyi albumille vain julkaistavaksi singlenä.[11]
Albumin päättävä "Heaven in Black" on nopeampitempoinen kulkien Powellin tuplabasareita hyödyntävän rumpukompin ja Geoff Nichollsin hieman erikoisemman kosketinsoitin-kuvion myötä. Kappaleen inspiraatio tulee laulaja Martinin mukaan Venäjän historiasta ja se kertoo Pyhän Vasilin katedraalin rakentajista.[8] Sabbath oli edellisellä kiertueella esiintynyt Venäjällä eli silloisessa Neuvostoliitossa. Kappaleen puolivälin kitarasoolossa onkin kuultavissa venäläisestä musiikista vaikutteita ottava kohta.
Tyr julkaistiin elokuussa 1990 ja se jatkoi yhtyeen hyvää noususuhdannetta ja sai hyviä listasijoituksia Britanniassa ja Euroopassa. Tony Iommin mukaan albumi tilanne oli hyvin samantapainen kuin kymmenen vuotta aiemmin yhtyeen tehtyä onnistuneen comebackin laulaja Ronnie James Dion kanssa ja hän vertaakin Heaven and Hell- ja Mob Rules-albumeita Headless Crossiin ja TYRiin.[10] Pohjois-Amerikassa albumi ei noussut ollenkaan listoille lähinnä levy-yhtiön huonon promootion vuoksi, eikä yhtye tehnyt albumin tiimoilta kiertuetta uudella mantereella.[8]
Albumin julkaisun myötä yhtye lähti ensin Britannian kiertueelle ja Hammersmithin konsertissa vierailivat ex-basisti Geezer Butler sekä Queen-yhtyeen kitaristi Brian May. Yhtyeen harmiksi osa Brittein konserteista jouduttiin perumaan huonon lipunmyynnin vuoksi jonka jälkeen kiertue jatkui Manner-Euroopassa ja Skandinaviassa.[8] Yhtye oli toivonut Powellin mukaan jopa useamman kuukauden kestävää maailmankiertuetta, mutta kysyntä ei ollut tarpeeksi vahvaa ja näin Iommi ja Powell alkoivat miettiä yhtyeen uudistamista.[8]
Basisti Neil Murray taustoittaa kokoonpanon lopetusta: "Britannian kiertueen keskenjääminen oli kova isku Tony Iommille. Vaikkakin menestyimme todella hyvin muualla Euroopassa, Cozyn ja Tonyn tähtäin oli rahakkaassa Pohjois-Amerikassa, jossa emme saaneet minkäänlaista menestystä sekä myös Britanniassa. Moni bändi olisi todella tyytyväinen Headless Crossin ja Tyrin myyntilukuihin Britanniassa, mutta Tony Iommi oli kokenut kymmenkertaisen menestyksen vuosia aiemmin ja halusi luonnollisesti päästä samoihin lukuihin. Geezerin vierailtua Hammersmithin konsertissa aloin tajuta tilanteen, ja kiertueen jälkeen Geezer tuli tilalleni yhtyeeseen".[8]
Butler oli vieraillut samana vuonna myös ex-vokalisti Ronnie James Dion soolo-yhtyeen konsertissa ja miehet olivat keskustelleet yhteistyöstä, ja näin Butler ehdotti Iommille Dion paluuta Black Sabbathiin.[10] Myös Dion silloinen levy-yhtiö (ja Sabbathin entinen) Warner Bros näki Dion ja Sabbathin yhtälössä menestyksen mahdollisuuden. Iommi: "Kaikki olivat innoissaan Ronnien paluusta ja näin Tony Martin joutui lähtemään. Se ei ollut loppupeleissä reilua häntä kohtaan, sillä teimme hienoja albumeja yhdessä".[10] Huolimatta hienosta laulu-äänestä Tony Martinin lava-esiintymistä oli kritisoitu "liian kevyenä" ja monien mielestä Sabbath tarvitsi karismaattisemman etumiehen.[8]
Iommin, Butlerin ja Dion lisäksi uudessa kokoonpanossa jatkoivat Geoff Nicholls sekä alkuvaiheessa Cozy Powell. Tyr-albumin tehnyt kokoonpano palasi vielä yhteen yhden albumin ajaksi vuosina 1994-1995.
Tämän päivän kriitikot antavat pääosin positiivisen arvion Tyr-albumille. "Albumilla Sabbath kuulostaa erittäin voimissaan olevalta", kirjoittaa Allmusic.com kolmen tähden arvostelussaan.[12] Metal Crypt-sivuston kriitikon mukaan "albumi ansaitsee olla kunniapaikalla levyhyllyssä" ja Sputnik Musicin arvostelija sanoo "uuden Sabbathin tehneen albumin joka kestää vertailun yhtyeen klassikkomateriaalin kanssa".[13][14]
Kriittisiäkin kommentteja löytyy: Rolling Stone-lehden albumiopas antaa albumille vain yhden tähden viidestä ja internet-kriitikko Mark Prindlen mukaan "musiikki ei tästä albumista paljon voi huonontua".[15][16] Suomalaisen Levyarvostelut.fi-sivuston kriitikko kehuu albumia hyväksi, mutta pitää Iommin päätöstä lakkauttaa kokoonpano ja palata yhteen Dion kanssa virheenä.[17] Myös Cozy Powell ja Geoff Nicholls ovat myöhemmin olleet samaa mieltä, sillä Headless Cross- ja Tyr-albumit tehnyt kokoonpano oli musiikillisesti vahva ja kovassa nosteessa ja kolmas albumi oli ollut tiettävästi jo suunnitteilla.[8]
A-puoli
B-puoli
”Feels Good to Me” (1990, I.R.S. Records, 24 1072 7) |
7", "Paranoid" nauhoitettu livenä Moskovassa marraskuussa 1989 |
”Feels Good to Me 12"” (1990, I.R.S. Records, EIRST 148 (12" UK), 060-2 41072 6 (12" GER), EIRSCD 148 (CD UK)) |
"Heaven and Hell" ja "Paranoid" nauhoitettu livenä Moskovassa marraskuussa 1989 |
”Feels Good to Me (US Promo)” (1990, I.R.S. Records, irsd-67032) |
Yhdysvalloissa julkaistu promo-cd-single, "Paranoid" nauhoitettu livenä Moskovassa marraskuussa 1989 |