Uuden-Seelannin parlamentti New Zealand Parliament Pāremata Aotearoa | |
---|---|
Tyyppi | |
Tyyppi | Yksikamarinen |
Johto | |
Puhemies | Gerry Brownlee (Nat.) |
Kenraalikuvernööri | Cindy Kiro |
Kokoonpano | |
Edustajia | 123 |
Puolueet |
|
Vaalit | |
Viimeisimmät vaalit | 14. lokakuuta 2023 |
Kokouspaikka | |
Kotisivut | |
http://www.parliament.nz/en-NZ |
Uuden-Seelannin parlamentti (engl. New Zealand Parliament, maoriksi Pāremata Aotearoa) on Uuden-Seelannin lainsäädäntöelin. Se kokoontuu maan pääkaupungissa Wellingtonissa.
Vaaleilla valittuja edustajia parlamentissa on lähtökohtaisesti 120 ja vaalit pidetään kolmen vuoden välein.[1][2]
Ensimmäiset parlamenttivaalit Uudessa-Seelannissa pidettiin vuonna 1853. Vuodesta 1951 parlamentti on ollut yksikamarinen.[3]
Parlamentti (eng. Parliament) koostuu kahdesta osasta: hallitsijasta (eng. Sovereign) ja edustajainhuoneesta (eng. House of Representatives). Hallitsijalla tarkoitetaan kuningas Charles III:ta, jota edustaa maan kenraalikuvernööri. Hallitsija kutsuu parlamentin koolle ja tarvittaessa myös hajottaa sen. Hän myös antaa hallitsijan vahvistuksen uusille laeille. Edustajainhuone puolestaan muodostaa hallituksen ja säätää lakeja.[4]
Hallitus on vastuussa edustajainhuoneelle. Hallituksella on toimeenpanovalta ja se vastaa maan päivittäisten asioiden hoitamisesta.[5]
Edustajainhuoneen 120 edustajasta 72 valitaan yhden edustajan vaalipiireistä enemmistövaalitavalla, ja loput 48 suljetulla listavaalilla suhteellisella vaalitavalla siten, että vaalipiireistä jo valitut edustajat otetaan huomioon, jolloin edustajainhuoneen lopullinen koostumus vastaa puolueiden saamia ääniä. Vaalipiireistä seitsemän on māoreille varattuja vaalipiirejä. Jos puolue voittaa vaalipiireistä enemmän paikkoja kuin mihin se listavaalin perusteella olisi oikeutettu, se saa pitää nämä lisäpaikkansa, jolloin edustajainhuoneessa voi olla enemmän kuin 120 edustajaa.[6] Viimeksi näin kävi vuoden 2023 vaaleissa, jolloin edustajainhuoneeseen valittiin 123 edustajaa. Tämä on myös Uuden-Seelannin historian suurimman parlamentin paikkamäärältään.[7]
Viimeisimmät vaalit pidettiin 2023, joiden jälkeen suurimmaksi puolueeksi nousi kansallispuolue.[8] Joulukuussa 2023 parlamentin puhemieheksi valittiin kansallispuoluetta edustava Gerry Brownlee.[9]
Parlamentin piirissä toimii verkosto nimeltä ASPG (engl. Australasian Study of Parliament Group), johon kuuluu mm. parlamentaarikkoja, parlamentin työntekijöitä, aktiivisia kansalaisia ja tutkijoita Uudesta-Seelannista ja Australiasta. Verkoston tavoitteena on toimia foorumina, jolla keskustellaan parlamenttia koskevista ajankohtaisista asioista ja tuodaan niitä julki. Se järjestää seminaareja ja julkaisee sähköistä Australasian Parliamentary Review -lehteä.[10]
Joka kolmas vuosi järjestetään myös puoluepoliittisesti sitoutumaton nuorisoparlamentti (engl. Youth Parliament), jossa on 140 edustajaa. Tarkoituksena on esitellä nuorille, miten demokratia ja lainsäädäntötyö tapahtuu Uudessa-Seelannissa sekä antaa nuorille mahdollisuus tuoda esille itselleen tärkeitä asioita. Tapahtuman vastuutahona on Uuden-Seelannin sosiaaliministeriö, ja nuorisoparlamentti on toteutettu säännöllisesti vuodesta 1994 lähtien. Tuolloin tuli myös kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun äänestysikärajaa laskettiin 18 vuoteen.[11]