Valemalikka

Valemalikka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Pseudoclitocybaceae
Suku: Valemalikat Pseudoclitocybe
Laji: cyathiformis
Kaksiosainen nimi

Pseudoclitocybe cyathiformis
(Bull.) Singer[1]

Katso myös

  Valemalikka Commonsissa

Valemalikka (Pseudoclitocybe cyathiformis, aikaisemmin "tumma malikka"[2]) on suppilomainen ruskea tai harmaa valemalikkalaji. Sen lakki on 3–10 senttimetriä leveä. Heltat ovat melko harvat ja harmaat, likaisenruskeat tai likaisenvaaleat. Jalka on lakin värinen ja sen yläosassa on hopeanukkainen vyöhyke. Jalan pituus on 5–10 senttimetriä. Sienen haju muistuttaa karvasmantelia. Valemalikka kasvaa lehti- ja havumetsissä, nurmikoilla, niityillä, puutarhoissa ja muilla kulttuuripaikoilla. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Kasvuaika on syyskuusta marraskuuhun.[3] Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 29.11.2022.
  2. ↑ Tuomikoski, Risto: Sienet värikuvina, s. 134. (2. painos) WSOY, 1971.
  3. ↑ Phillips, Roger: WSOY Suuri Sienikirja, s. 51–52. (suomeksi toim. Lasse Kosonen) WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3
  4. ↑ Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 135. Kasvimuseo ja WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.