Valentin Ivanovitš Varennikov (ven. Валентин Иванович Варенников 15. joulukuuta 1923 – 6. toukokuuta 2009) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen armeijakenraali ja poliitikko, yksi Neuvostoliiton Afganistanin sodan suunnittelijoista ja johtajista. Hän osallistui vuoden 1991 kaappausyritykseen Mihail Gorbatšovia vastaan.
Varennikov syntyi köyhään kasakkaperheeseen Krasnodarissa. Hän otti osaa suureen isänmaalliseen sotaan (toinen maailmansota) vuodesta 1942. Hän valmistui Frunzen sotilasakatemiasta 1954. Myöhemmin hän lisäksi osallistui taisteluihin Angolassa, Syyriassa, Etiopiassa ja Afganistanissa. Hän oli pääorganisaattorina Tšernobylin onnettomuuden raivaustöissä.
Varennikov komensi 1962–1966 divisioonaa ja 1967–1969 Leningradin sotilaspiiriä. Vuodesta 1969 hän oli Saksassa, jossa komensi aluksi kolmatta armeijaa. Vuonna 1978 hänet ylennettiin armeijankenraaliksi, ja vuodesta 1979 hän oli pääesikunnan varapäällikkö. Vuosina 1984–1989 hän oli puolustusministeriön Afganistanin joukkojen päällikkö Kabulissa. Operaatio Magistralista hänelle myönnettiin Neuvostoliiton sankarin arvo. Vuonna 1989 Varennikov sai nimityksen maavoimien komentajaksi ja varapuolustusministeriksi.
Varennikov oli myös korkeimman neuvoston jäsen vuodesta 1974 ja 1989–1991 Neuvostoliiton kansanedustaja.
Varennikov oli 1991 Gorbatšovia vastaan tehdyn kaappausyrityksen pääsuunnittelijoita. Helmikuussa 1994 duuma myönsi armahduksen valtion hätätilakomitean jäsenille ja vuoden 1993 kriisin osallistujille, mutta Varennikov kieltäytyi armahduksesta, ja oikeudenkäynti hänen osaltaan jatkui, kunnes hänet vapautettiin maanpetossyytteistä loppuvuodesta 1994.[1]
Varennikov valittiin 1995 Venäjään duumaan kommunistisen puolueen ehdokkaana. Hän johti veteraanien asioiden komiteaa. Vuonna 2003 hän liittyi Rodina-puolueeseen, mutta palasi kommunistiseen puolueeseen 2007.