Vasyl Virastjuk

Vasyl Virastjuk vuonna 2016.

Vasyl Jaroslavovytš Virastjuk (ukr. Василь Ярославович Вірастюк, s. 22. huhtikuuta 1974 Ivano-Frankivsk)[1] on ukrainalainen poliitikko sekä kuulantyöntäjä ja voimamies. Hänet valittiin vuonna 2021 Ukrainan parlamenttiin Verh’ovna Radaan Kansan palvelija -puolueen ehdokkaana

Vuosina 1994–2000 Virastjuk kuului kuulantyöntäjänä Ukrainan maajoukkuerinkiin[2]. Virastjuk osallistui Euroopan-mestaruuskilpailuihin Budapestissa 1998, mutta ei päässyt loppukilpailuun. Ennätyksensä 19,75 hän työnsi vuonna 2000.[3] Vuosina 2003 ja 2004 Virastjuk kilpaili Maailman vahvin mies -kilpailussa. Ensimmäisellä kerralla hän sijoittui kolmanneksi ja toisella kerralla voitti maailman vahvimman miehen tittelin.[4] Kilpailevan IFSA-voimamiesliiton MM-kilpailuissa Virastjuk saavutti MM-hopeaa vuonna 2005 ja -pronssia vuonna 2006, sekä joukkuekultaa 2006, kunnes vuonna 2007 voitti henkilökohtaisen maailmanmestaruuden[5]. Arnold Classic Strongman -kilpailussa hän sijoittui toiseksi vuosina 2005–2007[6].

Virastjuk on 191 senttimetriä pitkä ja painaa 156 kilogrammaa[6]. Virastjukin veli Roman oli kansainvälisen tason kuulantyöntäjä.

Vuonna 2021 Virastjuk nimitettiin Kansan palvelija -puolueen ehdokkaaksi Ivano-Frankivskin alueen 87. vaalipiirissä toimitettavassa täytevaalissa. Hänet oli pyytänyt ehdolle Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.[7] Vaalipiiristä vuoden 2019 parlamenttivaaleissa valittu kansanedustaja Zinovi Andrijovytš erosi Verh’ovna Radasta tultuaan valituksi Nadvirnan kaupunginjohtajaksi.[8] 28. maaliskuuta toimitettu täytevaali poiki 17 rikosilmoitusta vaalilainsäädännön rikkomisesta tai vaalitoimituksen lainvastaisuudesta.[9] Äänten laskeminen kesti kahdeksan päivää, minkä jälkeen Ukrainan keskusvaalilautakunta julisti Virastjukin vaalin voittajaksi 15 536 äänellä eli 31,25 prosentin ääniosuudella. Tulevaisuuden puolesta -puolueen Oleksandr Ševtšenko sai 29,69 prosenttia äänistä ja Svobodan Ruslan Košulynskyi 28,86 prosenttia. Viiden äänestysalueen äänet hylättiin, ja seitsemällä äänestysalueella vaalilippuja löytyi kirjattua vähemmän.[10] Toiseksi sijoittunut ehdokas Ševtšenko valitti keskusvaalilautakunnan päätöksestä, ja toukokuun alussa Ukrainan korkeimman oikeuden suurkamari totesi päätöksen lainvastaiseksi.[11] Oikeuden päätöksen jälkeen keskusvaalilautakunta julisti Virastjukin uudelleen vaalin voittajaksi, tällä kertaa 14 811 äänellä.[12] Korkein oikeus kumosi tämänkin päätöksen,[13] mutta myöhemmin korkeimman oikeuden suurkamari totesi Virastjukin tulleen valituksi.[14]

Henkilökohtaisia ennätyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Вірастюк Василь Ярославович LB.ua. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)
  2. ↑ http://www.bogatyr.com.ua/viewpage.php?page_id=7 (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Vasiliy Virastyuk Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  4. ↑ http://archive.is/20120526054627/http://www.btinternet.com/~m.d.pratesi/mp/WSMindex.html%23tag_28
  5. ↑ http://www.gmindsuae.com/strongman.html
  6. ↑ a b c d e http://ifsastrongman.com/athletes/pro/vasylvirastyuk.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ «Це була пропозиція президента»: Вірастюк розповів, чому вирішив піти в політику Радіо Свобода. 11.2.2021. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)
  8. ↑ Struk, Julija: Нардеп від "Слуги народу" склав мандат РБК-Україна. 7.11.2020. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)
  9. ↑ Поліція розпочала 17 проваджень на окрузі, де перемагає Вірастюк Радіо Свобода. 5.4.2021. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)
  10. ↑ ЦВК визнала Вірастюка переможцем виборів у 87-му окрузі Радіо Свобода. 22.4.2021. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)
  11. ↑ Верховний суд скасував протокол ЦВК, за яким на 87-му окрузі переміг Вірастюк Радіо Свобода. 2.5.2021. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)
  12. ↑ ЦВК склала новий протокол щодо виборів на 87 окрузі і визнала Вірастюка обраним нардепом РБК-Україна. 19.5.2021. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)
  13. ↑ ЦВК відреагувала на нове рішення суду про скасування постанови щодо визнання Вірастюка депутатом Радіо Свобода. 24.5.2021. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)
  14. ↑ Велика палата ВС визнала законним обрання Вірастюка народним депутатом Радіо Свобода. 5.6.2021. Arkistoitu 26.7.2023. Viitattu 26.7.2023. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vasyl Virastjuk.