Veikko Vainio | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Veikko Olavi Vainio[1] |
Syntynyt | 1. huhtikuuta 1948 Kotka, Suomi[1] |
Kansalaisuus | Suomi |
Koripalloilija | |
Pelipaikka | Sentteri[2] |
Pituus | 205 cm |
Paino | 100 kg[2] |
Pelaajaura | |
Yliopistojoukkueet | |
1968–1971 | Brigham Youngin yliopisto |
Seurajoukkueet | |
1964–1967 1971–1974 |
Kotkan Työväen Palloilijat Pantterit |
Maajoukkueet | |
1965–1973 | Suomi |
Ottelut (pisteet) | 68 (414) |
Aiheesta muualla | |
FIBA | |
Veikko Olavi Vainio (s. 1. huhtikuuta 1948 Kotka[1]) on suomalainen kilpauransa päättänyt koripalloilija.
Vainio pelasi miesten SM-sarjaa kasvattajaseurassaan Kotkan Työväen Palloilijoissa kolme kautta vuosina 1964–1967. Vuosina 1968–1971 hän pelasi yhdysvaltalaisessa Brigham Youngin yliopistojoukkueessa. Jo Yhdysvalloissa pelatessaan Vainiolla alkoi olla erinäisiä polvivaivoja.[1] Yliopiston jälkeen Vainio palasi Suomeen ja edusti Panttereita kolme kautta vuosina 1971–1974. KTP:ssä Vainio voitti Suomen mestaruuden vuonna 1967 ja SM-pronssia vuonna 1966. Panttereissa hän ylsi SM-hopealle keväällä 1974.[3]
Suomen maajoukkueessa Vainio pelasi vuosien 1965–1973 välillä 68 ottelua 6,1 pisteen keskiarvolla. A-nuorten maajoukkueessa hän pelasi kymmenen ottelua. Vainio kuului Suomen joukkueeseen vuoden 1967 koti-EM-kilpailuissa, jotka päättyivät positiivisesti Suomen kuudenteen sijaan. Vainio ja Espanjan Alfonso Martínez olivat turnauksen parhaat levypallomiehet[1], ja Vainio valittiin turnauksen tähdistöjoukkueeseen[4].[5] Vuonna 1968 Vainio valittiin historian neljäntenä suomalaisena Euroopan joukkueeseen.[1]
Elokuussa 2017 Vainio nimettiin Suomen koripallon Hall of Fameen.[6]