Vickers Wellesley (Model 281 - 292) on brittiläinen kevyt pommituskone. Se oli rakenteeltaan vapaasti kantava, eli tueton alatasoinen yksimoottorikone. Voimanlähteenä toimi Bristol Pegasus XX-tähtimoottori, jonka teho oli 835 hv (623 kW). Miehistön määrä oli 2-3.[1]
Konetyypin suunnittelu aloitettiin vuonna 1933, yksityisen rahoituksen turvin ja Sir Barnes Wallisin johdolla.[2] Koneen muotoilu pyrki noudattamaan geodeettisiä linjoja, ulkomitat ovat: korkeus 4,67 metriä, pituus 11,66 metriä ja siipien kärkiväli 22,73 metriä. Sen vapaasti kantavat siivet olivat pitkät ja kapeat, lähes purjekoneen tyyppiset.[1] Ensilento tapahtui kesäkuussa 1935. Prototyypin osoituttua olevan onnistuneen, tilasi Englannin Puolustusministeriö 96 kappaletta tämän tyypin pommikoneita. Vickers Wellesleyn tuotantoaika sijoittui vuosille 1936 toukokuuhun 1938, jolloin sitä tuotettiin 177 koneyksilön verran. Palveluskäyttö laivueissa aloitettiin huhtikuussa 1937, vielä tuolloin keskiraskaana konetyyppinä. Vickers Wellesleyn tyhjäpaino oli 3 066 kg sekä enimmäinen lentoonlähtöpaino (MTOW) 5 670 kg.[1]
Wellesleyn operatiivinen käyttö painottui Afrikan alueille. Siellä sitä käytettiin kuitenkin Toisessa maailmansodassa. Koneen aseistus kattaa 2x 0.303 kal. kk:t (7,7 mm) sekä max. 907 kg (2 000 paunaa/lbs.) pommikuorman. Pommit kuljetettiin siipien alla sijainneissa, kahdessa erillisessä pommisäiliössä. Konekivääreistä toinen sijaitsi vasemmassa siivessä, ja toinen takaohjaamossa. Koneen huippunopeus oli 367 km/h ja enin lentomatka 4 635 km, kun pommikuorman suuruus oli 481 kg. Lakikorkeus oli 7 770 m.[1]
(brittiläisiä saman aikakauden, suunnilleen saman suorituskyvyn omaavia verrokkeja)