Viidakkokuume | |
---|---|
Jungle Fever | |
Ohjaaja | Spike Lee |
Käsikirjoittaja | Spike Lee |
Tuottaja | Spike Lee |
Säveltäjä | Terence Blanchard |
Kuvaaja | Ernest Dickerson |
Tuotantosuunnittelija | Wynn Thomas |
Pukusuunnittelija | Ruth E. Carter |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | |
Levittäjä |
Universal Studios Netflix |
Ensi-ilta | 5. kesäkuuta 1991 |
Kesto | 132 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 14 000 000 $ |
Tuotto | 43 882 682 $[1] |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Viidakkokuume (Jungle Fever) on vuonna 1991 ensi-iltansa saanut draamaelokuva. Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Spike Lee. Pääosassa esiintyvät Wesley Snipes, Annabella Sciorra, Spike Lee ja Anthony Quinn. Elokuvassa soiva musiikki on Stevie Wonderin tekemää ja julkaistiin myös erillisenä albumina.
Viidakkokuume oli yksi 1990-luvun alun niin sanotun ”mustan aallon” elokuvista, nuorten afroamerikkalaisten ohjaajien esiinmarssista Yhdysvaltojen elokuvassa. Mustan aallon elokuvat menestyivät teattereissa varsin hyvin, mutta aiheuttivat paikallisia mellakoita. Muita vuoden 1991 mustien ohjaajien Hollywood-elokuvia olivat John Singletonin Boyz n the Hood – kulman kundit ja Mario Van Peeblesin New Jack City.[2]
Naimisissa oleva tummaihoinen arkkitehti Flipper Purify saa uudeksi työparikseen italialaisen Angie Tuccin. Kaksikon rakkaussuhde saa kuitenkin aikaan kaaoksen eri perheissä.
Wesley Snipes | … | Flipper Purify |
Annabella Sciorra | … | Angie Tucci |
Spike Lee | … | Cyrus |
Ossie Davis | … | The Good Reverend Doctor Purify |
Ruby Dee | … | Lucinda Purify |
Samuel L. Jackson | … | Gator Purify |
Lonette McKee | … | Drew |
John Turturro | … | Paulie Carbone |
Frank Vincent | … | Mike Tucci |
Anthony Quinn | … | Lou Carbone |
Halle Berry | … | Vivian |
Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano valittaa, ettei täyteen ahdettu elokuva ehdi syventyä mihinkään aiheeseensa. Hän antaa Viidakkokuumeelle silti neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[3] VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa kolme tähteä neljästä, mutta sanoo Spike Leen olevan elokuvan perusteella rotujen välisiä avioliittoja vastaan ja jos tästä mielipiteestä ei pidä, katsoja ei oikein voi nauttia elokuvasta.[4]