Viktor Petrov | |
---|---|
Петров Віктор Платонович | |
Viktor Petrov |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. lokakuuta 1894 Jekaterinoslav, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 8. kesäkuuta 1969 (74 vuotta) Kiova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto |
Ammatti | kirjailija, kirjallisuudentutkija, etnografi |
Kirjailija | |
Salanimi | V. Domontovytš, V. Ber |
Tuotannon kieli | ukraina |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Viktor Petrov, salanimet: V. Domontovytš ja V. Ber, (22. lokakuuta 1894 Jekaterinoslav, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 8. kesäkuuta 1969 Kiova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) oli ukrainalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija, arkeologi ja etnografi. Hän oli Ševtšenkon tieteellisen seuran jäsen.[1]
Petrov valmistui Kiovan yliopistosta 1918 ja työskenteli vuodesta 1920 Ukrainan tiedeakatemian etnografisessa komissiossa. Hän oli Andri Lobodan kanssa sen julkaisun Etnohrafitšnyi visnyk päätoimittaja 1925–1929 ja komission johtaja 1927–1933. Hän harjoitti myös kirjallisuudentutkimusta ja oli kirjailijana lähellä ukrainalaisia uusklassikkoja. Hän pakeni 1944 länteen ja toimi sen jälkeen 1944–1945 Berliinissä sijaitsevan Ukrainan tieteellisen instituutin johtajana. Hän asettui sodan päätyttyä pakolaiseksi Müncheniin ja oli professorina Ukrainan vapaassa yliopistossa ja Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen kirkon teologisessa akatemiassa. Hän oli Münchenissä ilmestyneen lyhytikäisen Arka-lehden toimituskunnan jäsen ja MUR-järjestön perustajia. Hän palasi 1949 Neuvostoliittoon ja työskenteli Moskovassa Neuvostoliiton aineellisen kulttuurin historian tutkimuslaitoksessa. Vuodesta 1956 hän opetti Ukrainan SNT:n tiedeakatemian arkeologisessa instituutissa Kiovassa ja oli sen tieteellisen arkiston intendentti.[1][2][3]
Petrov kirjoitti salanimellä romaaneja ja kertomuksia. Kirjallisuudentutkijana hän kirjoitti kirjoja ja artikkeleita Panteleimon Kulišista sekä artikkeleita tieteellisiin julkaisuihin Taras Ševtšenkosta, Grigori Skovorodasta ja aikalaiskirjallisuudesta. Hän kirjoitti 1940-luvulla bolsevikkien tuhoamista ukrainalaisista kulttuurihahmoista pamfletin, joka julkaistiin lännessä 1959.[1]
Etnografina Petrov kirjoitti kymmeniä artikkeleita esimerkiksi folkloren asemasta alueellisessa tutkimustyössä, auringosta ukrainalaisissa kansanuskomuksissa ja muusta kansanperinteeseen kuuluvista aiheista sekä artikkeleita Neuvosto-Ukrainan tietosanakirjaan. Hän osallistui arkeologina myöhäisen Tripoljen kulttuurin ja varhaisten slaavilaisten asuinpaikkojen kaivauksiin ja kirjoitti tutkimistaan aiheista kirjoja sekä artikkeleita tieteellisiin julkaisuihin.[1]