Villy Sørensen

Villy Sørensen (13. tammikuuta 1929 – 16. joulukuuta 2001[1]) oli tanskalainen kirjailija ja filosofi. Hän sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1974. Hän oli Tanskan akatemian jäsen.[2]

Sørensen opiskeli filosofiaa Kööpenhaminan ja Freiburgin yliopistoissa. Hän kirjoitti pienoiselämäkerrat muun muassa Senecasta, Schopenhauerista ja Nietzschestä. Hänen tärkeimmät kirjoituksensa olivat esseitä. Hänen esikoisteoksensa oli vuonna 1953 julkaistu novellikokoelma Sære historier.[2] Varhaisissa kaunokirjallisissa teoksissaan hän kehitti omalaatuisen absurdismin. Novelleissa hän muuntelee vanhoja satuaiheita.[3]

Sørensenin teoksista on ilmestynyt suomeksi Tarinoita (ilmestynyt suomeksi 1968) ja Ragnarök, jumalten tuho (ilmestynyt suomeksi 1998).[2]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tarinoita (Saere historier; Ufarlige historier), suom. Arto Ingervo ja Kirsti Ingervo, Helsinki: 1968
    • Kaksi legendaa
    • Tuntematon puu
    • Vain päähänpisto
    • Ihmelapsi
    • Konsertti
    • Tiikerit
    • Kauppias
    • Duo
    • Vihollinen
    • Kotimatka
    • Romeo ja Signe
  • Ragnarök: jumalten tuho (Ragnarok, en gudefortælling), suom. Mika Siimes, Helsinki: Nemo 1998 ISBN 952-5180-09-3

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Sørensen, Villy, Kirjasampo, viitattu 10.10.2021
  2. ↑ a b c Kirjailija Villy Sørensen on kuollut. Helsingin Sanomat, 4.1.2002, s. B9.
  3. ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Sörensen, Villy”, Otavan kirjallisuustieto, s. 763. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X


Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.