Viretailurus pardoides | |
---|---|
Viretailurus pardoidesin kallo. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläimet Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
Alaheimo: | Felinae |
Suku: |
†Viretailurus Hemmer, 1964 |
Laji: | pardoides |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit[1][2] | |
|
|
Katso myös | |
Viretailurus pardoides eli Puma pardoides on sukupuuttoon kuollut kissaeläin, joka eli Euraasiassa.[2][3] Laji ilmestyi plioseenilla noin kolme miljoonaa vuotta sitten, ja se hävisi pleistoseenilla alle miljoona vuotta sitten joutuessaan leopardin syrjäyttämäksi.[3][4] Viretailurus pardoides -lajin lähimmät elossa olevat sukulaiset ovat Amerikan mantereella esiintyvät puuma ja jaguarundi.[5]
Viretailurus pardoides on ongelmallinen taksoni, josta on käytetty useita eri nimiä. Richard Owen kuvasi Felis pardoides -lajin Englannista vuonna 1846. Kuvaus perustui yhteen raateluhampaaseen.[6] Vuonna 1954 Jean Viret kuvasi Ranskasta lajin Panthera schaubi, jonka hän luokitteli suurkissoihin. Myöhemmin on todettu, että Felis pardoides ja Panthera schaubi ovat samaa lajia, eikä tämä laji ole suurkissa vaan läheisempää sukua puumalle.[2][3] Eri tutkijat luokittelevat lajin edelleen eri sukuihin: laji voi olla joko Puma-suvussa nimellä Puma pardoides tai omassa Viretailurus-suvussaan nimellä Viretailurus pardoides.[2][6] Lajin taksonomia on kiistanalaista, koska fossiiliaineisto on edelleen niukkaa.[2] Kokonaisia kalloja on löydetty vain yksi, ja muustakin luurangosta on vain vähän löytöjä.[2][7]
Viretailurus pardoides oli suunnilleen samankokoinen kuin puuma ja leopardi nykyään. Naaraiden on arvioitu painaneen 35–45 kilogrammaa ja koiraiden 60–100 kilogrammaa.[3] Fossiilien löytöpaikat ovat muinoin edustaneet erilaisia habitaatteja metsistä ruohomaihin, joten Viretailurus pardoides pärjäsi luultavasti monenlaisissa elinympäristöissä kuten puumakin nykyään.[3][7] Puuma on nykyisten kissaeläinten parhaita hyppijöitä, mutta sääriluiden anatomian perusteella tätä ominaisuutta ei ollut kehittynyt Viretailurus pardoides -lajille. Siinä suhteessa laji muistutti enemmän leopardia.[3]
Viretailurus pardoides edustaa nykykäsityksen mukaan samaa kehityslinjaa kuin puuma ja jaguarundi. Vaikka nämä nykyiset lajit elävät Amerikan mantereella, Viretailurus pardoides eli Euraasiassa.[1][5] Kehityslinjan alkukodiksi on ehdotettu Keski-Aasiaa tai Afrikkaa.[8] Vanhimmat Viretailurus pardoides -lajin fossiilit ovat ilmeisesti Mongoliasta Shamarin eläimistöstä, jonka ikä on arviolta 3,1–2,6 miljoonaa vuotta.[7][8][9] Afrikasta on löydetty vanhempia samankaltaisia fossiileja, mutta niiden yhteys Viretailurus pardoides -lajiin on kyseenalaista.[4][8]
Plioseenin ja pleistoseenin vaihteeseen mennessä Viretailurus pardoides oli levinnyt läntiseen Eurooppaan.[7] Fossiilien perusteella lajin levinneisyysalue ulottui laajimmillaan Mongoliasta Isoon-Britanniaan.[6] Lisäksi fossiileja on löydetty Espanjasta, Georgiasta, Italiasta, Ranskasta, Romaniasta, Saksasta ja Venäjältä sekä mahdollisesti Bulgariasta ja Tšekistä.[6][7] Nuorimmat Viretailurus pardoides -fossiilit ovat noin 0,83 miljoonan vuoden takaa.[7] Varhais- ja keskipleistoseenin vaihteessa leopardi levittäytyi Euraasiaan ja korvasi Viretailurus pardoides -lajin. Lajit olivat samankokoisia, ekologialtaan joustavia kissapetoja, joilla oli todennäköisesti sama ekolokero. Viretailurus pardoides ei pärjännyt kilpailussa vaan kuoli sukupuuttoon.[1][3][7]
Koska Viretailurus pardoides -lajin nykysukulaiset elävät Amerikassa, täytyi lajin tai sen lähisukulaisen ylittää Beringinsalmi ennen puumansukuisten kissaeläinten ilmestymistä mantereelle.[1][5] Alla on sukupuu, joka esittää erään hypoteesin gepardin ja puuman kehityslinjojen kehityksestä.[10] Nimistöä on muokattu muiden lähteiden perusteella.[2][11]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||