Virginianalppiruusu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Kanervakasvit Ericaceae |
Suku: | Alppiruusut Rhododendron |
Laji: | catawbiense |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Virginianalppiruusu Wikispeciesissä |
Virginianalppiruusu (Rhododendron catawbiense)[3] on Pohjois-Amerikan kaakkoisosista kotoisin oleva suurikokoinen, ainavihanta pensas, joka kuuluu alppiruusujen sukuun ja kanervakasvien heimoon.[2][4] Se on läheistä sukua appalakkienalppiruusulle, josta sen erottaa huomattavasti pienemmän verhiön perusteella. Lajit elävät osin samoilla alueilla ja voivat risteytyä keskenään.[5]
Virginianalppiruusu on leveä pensas, joka kasvaa yleensä 1–3 metriä korkeaksi mutta joskus jopa 6 metriä korkeaksi.[4][5] Sillä on jäykät, yläviistot haarat ja tiheä lehvästö, ja se saattaa kasvattaa maavarsia.[2][6] Sen nuori haararanka on liereä ja kalju ja kuori sileä tai uurteinen ja liuskoina irtoava.[4][6][7] Ruodilliset, ehyet lehdet ovat varrella kierteisesti, ja niiden lehtilapa on 8–12 senttimetriä pitkä, soikean pitkulainen, tylppä- tai suippokärkinen, pyöreätyvinen ja ehytlaitainen.[4][7] Lehti on päältä tummanvihreä ja alta vaaleanvihreä ja pinnaltaan kiiltävä ja kalju tai heikosti karvainen.[2][4]
Virginianalppiruusu kukkii huhti–kesäkuussa pian uusien lehtien puhkeamisen jälkeen.[2][6] Sen kukinto on 15–20-kukkainen latvaterttu.[4][7] Tuoksuvat kukat ovat kaksineuvoisia, ja niissä on pieni, 5-liuskainen verhiö.[6][7] Leveän kellomainen, hyvin lyhyt- ja avaratorvinen teriö on läpimitaltaan 3,5–4 senttimetriä ja väriltään yleensä ruusun- tai liilanpunainen[2][4] – joskus myös vaaleanpunainen tai valkoinen.[5] Hedelmä on 1–2 senttimetrin mittainen, karvainen kota.[6][7]
Lajike [4] | Teriö |
---|---|
’Album Elegans’ | Vivahtaa aluksi heikosti sinipunervaan; muuttuu myöhemmin valkoiseksi. |
’Album Novum’ | Valkoinen, vivahtaa sinipunervaan; vihertävänkeltapilkkuinen. |
’America’ | Tummanpunainen. |
’Caractacus’ | Purppuranpunainen, keskeltä vaaleampi. |
’Everestianum’ | Vaaleansinipunerva. |
’Grandiflorum’ | Sinipunainen. |
’Nova Zembla’ | Tummanpunainen. |
’Roseum Elegans’ | Sinipunervan ruusunpunainen. |
Virginianalppiruusu on kotoisin Pohjois-Amerikan kaakkoisosista. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Virginiaan ja Kentuckyyn ja etelässä Georgiaan ja Alabamaan.[2] Lajin tieteellinen nimi catawbiense viittaa Pohjois-Carolinan vuorilla virtaavaan Catawbajokeen, joka on puolestaan saanut nimensä lähistöllä eläneiltä catawbaintiaaneilta. Lajin löysi juuri tältä joelta vuonna 1809 skotlantilainen kasvitieteilijä John Fraser, joka vei sen mukanaan Englantiin.[5][8]
Virginianalppiruusu menestyy parhaiten avoimilla paikoilla, happamassa ja hyvin vettä läpäisevässä maaperässä 1 200–2 000 metrin korkeudessa.[2][5] Se muodostaa vuorten lakialueille ja rinteille tiheitä pensaikkoja, jotka ovat vaikeakulkuisia mutta kukkiessaan erittäin näyttäviä.[5][6] Laji on kuivuuden- ja talvenkestävä ja sietää jopa −29…–35 celsiusasteen pakkasia.[5][8]
Virginianalppiruususta on jalostettu lukuisia talvenkestäviä lajikkeita risteyttämällä sitä muiden alppiruusulajien kanssa.[2][5] Näitä risteymiä kutsutaan nimellä puistoalppiruusu (Rhododendron Catawbiense-Ryhmä).[3] Talvenkestävyytensä vuoksi puistoalppiruusu on suosittu koristekasvi etenkin kylmän ilmaston alueilla, kuten Suomessa.[8]