Vuosaari

Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Vuosaari
Nordsjö
Kaupungin kartta, jossa Vuosaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vuosaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Koordinaatit 60°12′32″N, 25°08′35″E
Kaupunginosa nro 54 (peruspiiri 704)
Pinta-ala 17,07[1] km² 
Väkiluku 38 155 ()[2]
Väestötiheys 2 235 (2017) as./km²
Osa-alueet Meri-Rastila, Rastila, Keski-Vuosaari, Mustavuori, Niinisaari, Nordsjön kartano, Aurinkolahti, Kallahti, Uutela
Postinumero(t)

00960 (Keski-Vuosaaren pohjoisosa ja Mustavuori)

00980 (Meri-Rastila, Rastila, Kallahti, Keski-Vuosaaren eteläosa, Niinisaari ja Nordsjön kartano)

00990 (Aurinkolahti ja Uutela)
Lähialueet Marjaniemi, Puotila, Vartioharju, Mellunmäki, Salmenkallio, Vantaa

Vuosaari (ruots. Nordsjö) on meren rannalla sijaitseva Helsingin 54. kaupunginosa, peruspiiri ja lähiö Itä-Helsingissä. Se on pinta-alaltaan (17,07 km²) Helsingin suurin kaupunginosa. Vuosaaressa sijaitsevat laajat Uutelan, Meri-Rastilan, Kallahdenniemen ja Mustavuoren ulkoilualueet. Se liitettiin Helsinkiin 1966 Helsingin maalaiskunnasta (nykyisestä Vantaasta), jolloin Vantaa menetti lähes koko rannikkonsa.

Vuosaaressa oli vuoden 2020 lopussa 38 961 asukasta, joista suomen- tai saamenkielisiä on 68,7 prosenttia, ruotsinkielisiä 4,5 prosenttia ja muunkielisiä 26,8 prosenttia.[3]

Vuosaaren kaupunginosa ja peruspiiri jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista viidellä ensiksi mainitulla on merkittävästi asutusta: Keski-Vuosaari, Kallahti, Meri-Rastila, Rastila, Aurinkolahti, Uutela, Niinisaari, Nordsjön kartano ja Mustavuori.lähde?

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Norsö, mikä voidaan kääntää nuoransaareksi – tai Vuosaareksi. Nimessä esiintyvä sana nor (genetiivissä nors) tarkoittaa varsinaisesti nuoraa, mutta tässä yhteydessä se on maastotermi, joka tarkoittaa pitkää ja kapeaa, virtaavaa salmea. Vielä 1500-luvulla Vuosaari olikin suuri saari, jonka tällainen salmi erotti mantereesta. Salmen keskiosa oli kuitenkin niin matala, että se on myöhemmin maankohoamisen vuoksi muuttunut kuivaksi maaksi ja Vuosaari samalla niemimaaksi. Nykyiset Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta. Aikojen kuluessa myös paikannimi vääntyi nykyiseen muotoonsa Nordsjö, ikään kuin se tarkoittaisi pohjoista merta. 1900-luvun alkupuolella alueesta käytettiinkin kartoissa joskus myös suomennettua nimeä Pohjoismerenmaa. Vuonna 1957 vahvistettu suomenkielinen nimi Vuosaari perustuu kuitenkin nimen alkuperäiseen merkitykseen.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmakuva Keski-Vuosaaresta pohjoiseen vuonna 1968. Keskellä Vuosaaren urheilukenttä, vasemmalla Kangaslampi, edessä vasemmassa laidassa sittemmin purettu Vuosaaren vesitorni. Kuvassa näkyy runsaasti tuolloin uusia kerrostaloja.
Viistoilmakuva nykyisen Vuosaaren liikekeskustan kohdalta luoteeseen vuonna 1970. Etualalla Pauligin teollisuusrakennuksia, keskellä Sasekan hiekkakuoppia. Taustalla 1960-luvulla rakennettuja Ulappasaarentien terassitaloja.

Vuosaari oli hämäläisten vanhaa kalastusaluetta esihistoriallisella ajalla, mutta se oli ollut ilmeisesti ilman vakinaista asutusta. Ruotsalaisten keskiajalla tekemän Uudenmaan kolonisaation myötä se sai ruotsalaisia asukkaita joko suoraan Ruotsista tai Länsisalmen kautta.[5] Helsingin maalaiskuntaan myöhemmin kuulunut Vuosaaren kylä oli keskiajalta lähtien Helsingin pitäjän vanhoja rannikkokyliä. Alueen lukuisista maatiloista muodostuivat Vuosaaren ja Rastilan kartanot.[6]

Huvila-asutus Vuosaaressa lisääntyi kunnolla 1880-luvulla, kun höyrylaivaliikenne alueelle käynnistyi. Kallahdenniemi ja Ramsinniemi saivat huvila-asutuksensa 1900-luvun alussa. Vuosaari oli kuitenkin maatalousvaltaista ruotsinkielistä aluetta aina 1930-luvulle asti, jolloin Saseka Oy aloitti tehdastuotantonsa nykyisen Kallahden asuinalueen tienoilla. Saseka valmisti Kahi-kalkkihiekkatiiliä ja Siporex-kevytbetonia. Niiden valmistus Vuosaaressa lopetettiin vuonna 1978 tuotannon siirryttyä Ikaalisiin.[6][7]

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeija rakensi myös Vuosaareen maalinnoitteiden ketjun, josta on nähtävänä edelleen tykkiteitä nykyisen sataman tienoilla ja vahva betoninen rannikkotykkipatteri Skatanniemellä Uutelassa.lähde?

Jatkosodassa kevään 1944 Helsingin suurpommitusten aikana Vuosaarella oli tärkeä rooli Helsingin ilmapuolustuksessa. Neuvostoliiton ilmavoimien tarkoitus oli pommittaa Helsingin keskusta-alueita, jotka olivat kuitenkin täysin pimennettyjä, ja vahvalla ilmatorjuntatykistöllä suojattuja. Sitä vastoin Vuosaaressa sytytettiin kokkoja lavastamaan palavaa kaupunkia, millä saatiin suurin osa lentäjistä pudottamaan pomminsa väärään kohteeseen. Pommituksia suoritettiin kolmena yönä, ja lopputuloksena vain neljä prosenttia pommeista tiputettiin tarkoitetulle alueelle.[6]

Vuonna 1963 alkaneen rakennusvaiheen tuloksena syntyi Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitalovaltainen asuinalue. Rakentamisen ideoinnista ja toteutuksesta huolehti paljolti Martti Ilveskorven perustama Asuntosäästäjät ry.[8] Hieman myöhemmin muodostui myös Rastilan pientaloalue. 1960-luvun puolivälissä Vuosaaressa oli noin 8 000 asukasta.[6][9]

Vuosaari siirtyi Helsingin maalaiskunnasta eli nykyisestä Vantaasta Helsingin kaupunkiin 1. tammikuuta 1966. Tuolloin suuri osa Keski-Vuosaaren kerrostaloalueesta oli jo rakennettu.[8] Maalaiskunta taipui luovutukseen, koska kaupungin ja maalaiskunnan yhteinen toimikunta arveli, etteivät maalaiskunnan varat riittäisi nopeasti kasvavan asukasmäärän tarvitseman infrastruktuurin rakentamiseen.[9] Vuosaaren silta valmistui saman vuoden heinäkuussa, mikä nopeutti matka-aikaa Helsingin keskustaan. Vuosaaren pohjoisosassa, nykyisen Vuosaarenhuipun kohdalla toimi kaatopaikka 1960-luvun keskivaiheilta 1980-luvun lopulle asti. Nykyisen Vuosaaren sataman kohdalle rakennettiin 1970-luvulla Valmetin telakka, joka toimi Vuosaaressa vuoteen 1987 asti.[10] Rastilan leirintäalue avattiin vuonna 1971.[6]

1970-luvun alkuvuosina Vuosaaren väkiluku saavutti 15 000 asukkaan rajan. Sen jälkeen alueen väestönkasvu pysähtyi lähes 20 vuodeksi.[6] Vuosaaren väkiluku on jälleen kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien uuden rakennusvaiheen tuloksena. Etelä-Vuosaareen ovat syntyneet Kallahden, Meri-Rastilan ja Aurinkolahden alueet. 1990-luvun puolivälissä Vuosaaren kaupallinen keskittymä siirtyi uuden kauppakeskus Columbuksen myötä Keski-Vuosaaren kerrostaloalueen ja Kallahden väliin. Helsingin metron laajennus Vuosaareen avattiin matkustajakäyttöön 31. elokuuta 1998. Avajaisjuhlallisuuksiin osallistui muun muassa presidentti Martti Ahtisaari puolisoineen. Vuoden 2006 alussa Vuosaaressa oli asukkaita 34 000, ja on arvioitu että 2020-luvun puolivälissä asukasluku tulee olemaan noin 40 000.[6] Kauppakeskuksen eteläpuolelle rakennettu Cirrus-tornitalo oli valmistuessaan Suomen korkein asuintalo.[11] Helsingin tavarasatamatoiminnot siirtyivät kantakaupungista Vuosaareen, kun Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuonna 2008.[6]

Maantiede ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kallahdenniemelle johtava tie ja mäntymetsää Kallahdenharjulla.
Uutelan rantakallioita kesäkuussa 2004.

Vuosaari on Suomenlahden rannalla sijaitseva niemimaa, jonka pinta-ala on noin 17 neliökilometriä. Alueen etelä- ja pohjoisosassa sijaitsee useita laajoja viheralueita. Kaupunginosaan kuuluu myös useita niemimaan edustalla olevia pieniä saaria, kuten Pikku Niinisaari, Iso Villasaari ja Kalliosaari.[1][12]. Vuosaaren länsipuolella sijaitseva Vartiokylänlahti ja pohjoispuolella sijaitseva Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta, joka on maankohoamisen seurauksena muuttunut kuivaksi maaksi.[4] Keski-Vuosaaren pohjoisosassa sijaitsee reilun hehtaarin kokoinen Kangaslampi, joka on harvoja Helsingin alueella sijaitsevia järviä. Vuosaaren maaperä koostuu alueen keskikohdalla pääosin hiekasta, kun taas alueen länsi- ja itäosissa on moreeni- ja kalliomaita sekä paikoin savikoita. Alueen kallioperän pääasiallisin kivilaji on kvartsi-maasälpägneissi, mutta alueella esiintyy monin paikoin myös harvinaisempia kivilajeja, kuten gabroa ja muinaisen merenalaisen tulivuoritoiminnan seurauksena syntynyttä tyynylaavaa.[13]

Vuosaaren eteläosassa on kolme Suomenlahteen kuroutuvaa niemeä: muodoltaan pitkänomaiset Ramsinniemi ja Kallahdenniemi sekä leveämpi ja pyöreämpi Uutela. Näistä Kallahdenniemi on mäntymetsää kasvava harju, joka syntyi noin 12 000 vuotta sitten virtaavien mannerjäätikön sulamisvesien kasaamana.[14] Se jatkuu mereen vedenalaisina hiekkasärkkinä ja hiekkapohjana, ja korkeimmat vedenalaiset kohdat muodostavat saaria, kuten Santinen ja Iso Leikosaari.[15] Kallahdenharju on luonnonsuojelualuetta[15], samoin Ramsinniemessä sijaitseva runsaslajinen lehtometsä.[16] Meri-Rastilan länsiosassa sijaitsee vanhemmista kangas- ja kalliometsistä koostuva metsäalue sekä muinaisrantakivikko eli pirunpelto.[17] Uutelassa on erilaisten metsätyyppien ohella muun muassa rantakallioita, perinnebiotooppeja ja Särkkäniemen luonnonsuojelualue.[18] Kallahdenniemen ohella hiekkarantaa on ainakin Rastilassa ja Aurinkolahdessa.[13]

Vuosaaren pohjoisosassa aivan Vantaan rajalla sijaitsee Mustavuori. Myös iso osa Mustavuoresta on luonnonsuojelualuetta (Mustavuoren suojelualue), johon sisältyy pääkaupunkiseudun arvokkain lehtoalue harvinaisine kasvilajeineen sekä lintualueena merkittävä Porvarinlahti.[19] Entisen kaatopaikan paikalla Niinisaaren osa-alueella sijaitsee 65 metriä korkea täyttömäki Vuosaarenhuippu, josta on myös löydetty monia harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja.[20][13] Mustavuoren ja Niinisaaren välissä on yksi laakea hiidenkirnu, ja Vuosaarenhuippu on osittain syntynyt kiinni drumliiniin.[17]

Alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren kaupunginosa muodostaa yhden peruspiirin, joka jakautuu yhdeksään osa-alueeseen seuraavan taulukon mukaisesti. Asukasluvut ovat 31.12.2011 ja 31.12.2019 mukaiset.

Vuosaaren kaupunginosan (54) ja peruspiirin (704) aluejako
Alue[21] Maapinta-ala (km²)[12] Asukasluku 2011[21] Asukasluku 2019[21] Asukastiheys 2019 (as./km²) Postinumero[22]
Keski-Vuosaari (541) 2,56 13 543 14 015 5 474,6 00960, 00980
Nordsjön kartano (542) 1,27 3 0 0 00980, 00960, 00990
Uutela (543) 1,38 6 7 5,1 00990
Meri-Rastila (544) 1,91 5 166 5 440 2 848,2 00980
Kallahti (545) 1,95 6 992 6 833 3 504,1 00980
Aurinkolahti (546) 0,78 6 021 8 035 10 301,3 00990, 00980
Rastila (547) 1,11 4 212 4 694 4 228,8 00980
Niinisaari (548) 4,68 0 0 0 00960, 00980, 00890
Mustavuori (549) 1,43 0 0 0 00960, 00980, 00890
Vuosaari yhteensä 17,07 35 943 39 024 2 286,1

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisnäkymä Meri-Rastilan osa-alueelta.

Vuosaaressa oli vuoden 2020 lopussa 38 961 asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt alueen etelä-, keski- ja länsiosiin. Vuoden 2020 lopussa Vuosaaren asukkaista suomen- ja saamenkielisiä oli 68,7 prosenttia ja ruotsinkielisiä 4,5 prosenttia. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli tällöin 26,8 prosenttia[3], mikä on selvästi suurempi kuin Helsingissä keskimäärin (15,7 %, 31.12.2018). Noin neljännes Vuosaaren asukkaista on ulkomaalaistaustaisia (Kallahden ja Meri-Rastilan osa-alueilla lähes 40 %)[23], mikä on niin ikään selvästi enemmän kuin Helsingissä keskimäärin. Alle 16-vuotiaiden osuus Vuosaaren asukkaista oli 17,9 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden osuus 18,5 prosenttia (31.12.2018). Vuokra-asuntojen osuus Vuosaaressa on 45,9 prosenttia, eli hieman pienempi kuin koko kaupungissa (47,1 %, 31.12.2018).[24]

Työpaikkoja Vuosaaressa on asukaslukuun nähden vähän, vain hieman yli 6 500 (31.12.2017)[24], minkä takia päivittäiset työmatkaliikennemäärät alueelta ovat suuria. Työttömyysaste oli vuonna 2018 13,1 %, mikä on korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin (9,2 %), samoin toimeentulotukea saavien asukkaiden osuus oli samana vuonna korkea 17,5 % (koko kaupungissa 10,4 %).[24] Kallahden ja Meri-Rastilan asukkaiden tulotaso kuului vuonna 2014 Helsingin matalimpiin,[25] kun taas Aurinkolahden osa-alueella asukkaiden keskitulo on muuta Vuosaarta korkeampi, samaa luokkaa kuin Töölössä ja Lauttasaaressa.[26]

Vuosaaren kaupunginosa muodostaa oman Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntansa eli Vuosaaren seurakunnan. Tähän seurakuntaan kuului vuonna 2019 46,4 prosenttia alueen asukkaista.[27] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vuosaaressa toimii muun Helsingin tavoin Helsingin ortodoksinen seurakunta.[28]

Rakennuskanta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosaaren kirkko.
Aurinkolahden uimaranta.
Katso myös: Luettelo Vuosaaren peruspiirin suojelluista rakennuksista

Keski-Vuosaari on pääosin 1960-luvulla rakennettua kerrostaloaluetta. Sen eteläosissa on useita noin kahdeksankerroksisia kerrostaloja, mutta muutoin talot ovat pääosin korkeintaan viisikerroksisia. Keski-Vuosaaressa sijaitsee Pirkko ja Arvi Ilosen suunnittelema, vuonna 1980 käyttöön vihitty Vuosaaren kirkko.[29] Keski-Vuosaaren etelälaidassa sijaitsee nykyinen Vuosaaren keskusta, joka rakennettiin kuitenkin vasta 1990- ja 2000-luvulla. Se on nykyisin Vuosaaren tärkein palvelukeskittymä, jossa sijaitsevat muun muassa Mosaiikkitori, kauppakeskus Columbus, kulttuurikeskus Vuotalo ja Vuosaaren metroasema. Kauppakeskuksen vieressä on vuonna 2006 valmistunut 26-kerroksinen asuinkerrostalo Cirrus, jonka korkeus on 92 metriä.lähde?

Vuosaaren sillan kupeessa sijaitseva Rastila on pääasiassa pientaloaluetta, ja siellä sijaitsee Rastilan kartanon päärakennuksen ympärillä myös Rastilan leirintäalue. Rastilan metroaseman kupeessa on tosin useita uusia kerrostaloja, joista muutamat ovat korkeahkoja. Vuotien eteläpuolella sijaitsevat Meri-Rastila ja Kallahti ovat tiiviitä 1990-luvulla rakennettuja kerrostalolähiöitä. Talot ovat näillä alueilla hillityn värisiä ja suhteellisen matalia, mikä tuo väljyyttä. Meri-Rastilan eteläosassa on myös huippumoderni, tiiviisti rakennettu mutta luonnonläheinen Ramsinrannan pientaloalue.[30] Mustankivenpuisto on Kallahden keskipiste, jonka pohjoispäässä rakennusten julkisivut ovat kaarevia.

Kallahden ja Aurinkolahden kerrostaloalueet ulottuvat lähes merenrantaan asti. Alueiden edustalla on rantaa myötäilevä kävelykatu ja venesatamia. Aurinkolahti on uudempi alue, jonka asuintalot on rakennettu 2000-luvun ensikymmenellä ja jonka asemakaava on selkeä. Alueen keskellä on kolme pientä puistoa ja pientaloja kerrostalokortteleiden sisällä. Alueella sijaitsi aiemmin myös Pauligin tehdas, joka muutti Vuosaaren satamaan vuonna 2009. Tehdas purettiin vuonna 2012, ja sen paikalle rakennetaan kerrostalokortteleita. Aurinkolahden edustalla on pitkä hiekkaranta. Alue päättyy venesatamaan, jonka päästä työntyy sisämaahan kahdella putouksella varustettu kanava. Kanavan pohjoispäässä on puoliympyränmuotoinen amfiteatterimainen talo.lähde?

Eri puolilla Vuosaarta on myös vanhoja huviloita, joista monet on suojeltuja. Huviloita on erityisesti merenrannan läheisyydessä sekä luonnontilaisilla Uutelan, Kallahdenniemen ja Ramsinniemen alueilla.lähde?

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosaaren keskustaa. Kuvassa Vuosaaren metroasema, kauppakeskus Columbus ja Suomen korkeimpiin kuuluva asuinrakennus Cirrus.

Vuosaaren metroaseman ja Mosaiikkitorin ympärillä sijaitseva Vuosaaren kaupallinen keskus muodostuu suurelta osin vuonna 1996 valmistuneesta kauppakeskus Columbuksesta. Vuosaaren keskustassa metroaseman pohjoispuolella sijaitsee myös kulttuurikeskus Vuotalo kirjastoineen ja konserttisaleineen sekä urheilutalo uimahalleineen. Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskus sijaitsee metroaseman eteläpuolella. Lisäksi Meri-Rastilassa ja Keski-Vuosaaren pohjoisosassa sijaitsee pieniä ostoskeskuksia.lähde?

Oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaressa toimii neljä suomenkielistä peruskoulua, joissa kaikissa toimii sekä ala- että yläkoulu: Puistopolun peruskoulu toimii kahdessa toimipisteessä Keski-Vuosaaren ja Kallahden alueella, Merilahden peruskoulu toimii kahdessa toimipisteessä Meri-Rastilan ja Kallahden alueella, Vuoniityn peruskoulu toimii kolmessa toimipisteessä Keski-Vuosaaren pohjoisosassa ja Aurinkolahden peruskoulu toimii kolmessa toimipisteessä Aurinkolahden alueella. Lisäksi Vuosaaressa toimii ruotsinkielinen alakoulu Nordsjö lågstadieskola[31]; lähin ruotsinkielinen yläkoulu on Vartiokylässä toimiva Botby grundskola. Vuosaaren keskustassa toimii Vuosaaren lukio.lähde?

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moottoritiemäiseksi rakennettu Vuotie kulkee aivan metroradan vieressä.

Suurelta osin melko moottoritiemäiseksi rakennettu Vuotie on Vuosaaren tärkein autoliikennettä välittävä pääväylä, joka muodostaa yhteyden Vuosaaren sillan kautta Kehä I:lle ja Itäväylälle. Tärkeitä pääväyliä ovat myös Itäväylälle johtava Kallahdentie ja Kehä III:lle noin 1,5 kilometrin pituista tunnelia pitkin johtava Vuosaaren satamatie.lähde?

Helsingin metro laajeni Vuosaareen vuonna 1998. Vuosaaressa toimii kaksi metroasemaa. Vuosaaren metroasema sijaitsee aivan Vuosaaren ydinkeskustassa kauppakeskus Columbuksen vieressä, ja se palvelee Keski-Vuosaaren, Kallahden ja Aurinkolahden osa-alueita. Rastilan metroasema palvelee Rastilan ja Meri-Rastilan osa-alueita. Myös runkolinja 560 kulkee suurelta osin Vuosaaren alueella ja jatkaa matkaansa Kontulan, Malmin ja Paloheinän kautta Vantaan Myyrmäkeen.lähde?

Vesiliikennekaudella 2012 Vuosaaresta on aloitettu risteilyliikenne keskustan suuntaan. Kesäsesonkina Hiekkalaiturintien päässä olevalta laiturilta risteillään Hakaniemeen kaksi kertaa päivässä puisella risteilijällä, M/S Okeanoksella. Reitti kulkee Satamasaaren, Iiluodon, Vartiosaaren, Laajasalon ja Herttoniemen kautta Hakaniemenrantaan. Risteilyliikennettä hoitaa Suomen Saaristokuljetus.lähde?

Vuosaaren satama

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vuosaaren satama

Vuosaaren satama on Vuosaaren koillisosassa, Niinisaaren osa-alueella sijaitseva Helsingin rahtilaivasatama. Se valmistui marraskuun lopulla 2008. Kokonaan rahdinkuljetukseen keskittyvien laivojen ohella satamaa käyttävät Saksan Travemündeen ja Rostockiin liikennöivät Finnlinesin matkustajarahtilaivat, samoin Tallinnaan liikennöivät Tallinkin M/S Sea Wind ja Eckerö Linen M/S Finbo Cargo, jotka niin ikään kuljettavat matkustajia rahdin ohella. 240 hehtaarin laajuisena satama käsittää lähes 15 prosenttia Vuosaaren pinta-alasta.lähde?

Vuosaaren satamasta on yhteys Kehä III:lle ja pois pääkaupunkiseudulta johtaville moottoriteille pääosin tunnelissa kulkevan moottoritietasoisen Vuosaaren satamatien kautta. Tavarajunat pääsevät pääradalta satamaan 19 kilometrin pituista Vuosaaren satamarataa pitkin, josta yli 13 kilometriä kulkee tunnelissa.lähde?

Vuosaaren satama nähtynä Vuosaarenhuipulta elokuussa 2021.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosaaren liikuntapuisto.

Liikuntapalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren keskustassa sijaitseva Vuosaaren urheilutalo uimahalleineen ja kuntosaleineen on suosittu liikuntapaikka. Valmistuneen uudistuksen myötä kävijämäärän lasketaan nousevan yli 750 000 vuodessa.[32] Keskustan itäpuolella Nordsjön kartanon vieressä sijaitsee Vuosaaren liikuntapuisto, joka sisältää skeittipuiston, kolme jalkapallokenttää ja kuntoilupisteen. Kenttäalueen vieressä toimii jäähalli Aimo Mäkinen Areena. Vuosaaren satamassa sijaitsee myös Helsingin ainoa paintball-metsäkenttä Arena Harbour.[33] Vuosaaressa sijaitsee myös toinen Helsingin täysimittaisista 18-reikäisistä golfkentistä.lähde?

Urheiluseurat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren urheiluelämä keskittyy varsin pitkälle Vuosaaren Viikingit -urheiluseuran ympärille. Emäseurasta irtaantunut jalkapallo-osasto, FC Viikingit, nousi Veikkausliigaan kaudeksi 2007. Se kuitenkin putosi Ykköseen kaudeksi 2008. FC Viikingit pelaa kotiottelunsa Vuosaaren urheilukentällä, joka tunnettaan kansan suussa yleensä joko "Hettarina" tai "Monttuna" sijaintinsa (Heteniityntien päässä) ja muotonsa vuoksi. FC Viikingit on lisäksi vireä junioriseura ja sen riveissä kirmaa n. 750 pelaajaa 40 eri joukkueen riveissä. Vuosaaren toinen suosittu urheilulaji on salibandy kaupunginosan ykkösjoukkueen ollessa SSV (vaikka se pelaakin kotiottelunsa Pasilassa).lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tikkanen, 2013, s. 184
  2. ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ a b Helsingin väestö äidinkielen ja iän mukaan 31.12. PX-Web. Arkistoitu 28.9.2021. Viitattu 28.9.2021.
  4. ↑ a b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970
  5. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan – Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 135. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  6. ↑ a b c d e f g h Vuosaari, Itämeren tyttärentytär – 50 vuotta osana Helsinkiä Kvartti – Kaupunkitiedon verkkolehti. 23.11.2016. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 2.10.2021. Viitattu 2.10.2021.
  7. ↑ Oy Lohja Ab 1897–1990 (Arkistoitu – Internet Archive), Elinkeinoelämän keskusarkisto, Jarmo Luoma-aho 15.9.2005. Viitattu 17.5.2015.
  8. ↑ a b Keski-Vuosaari – maisema- ja kaupunkikuvallinen kehitys Helsingin kaupunki 2006. Viitattu 29.9.2021.
  9. ↑ a b Viimeisenä meni Vuosaari Helsingin Sanomat. 15.5.2001. Viitattu 30.9.2021.
  10. ↑ Matilainen, Ville: Vuosaaren telakan viimeiset hetket Yle Elävä arkisto. 22.11.2013. Viitattu 2.10.2021.
  11. ↑ Muna vai kana 19.4.2015. Radionova. Viitattu 20.5.2015.
  12. ↑ a b Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus.
  13. ↑ a b c Paikkatietoikkuna Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2021.
  14. ↑ Kaupunkipolut Kallahdenharju vuosaari.fi. Viitattu 9.10.2021.
  15. ↑ a b Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet Ympäristö.fi. Viitattu 9.3.2018.
  16. ↑ Tuohimaa, Pasi: Korkeat saarnit ovat Ramsinniemen rehevän rannikkometsän helmet. Helsingin Sanomat, 20.7.1992, s. A9. HS Aikakone (tilaajille).
  17. ↑ a b Luontotietojärjestelmä Helsingin kaupunki. Viitattu 9.10.2021.
  18. ↑ Uutelan luontopolku Helsingin kaupunki. Viitattu 9.10.2021.
  19. ↑ Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Ympäristö.fi. Viitattu 9.10.2021.
  20. ↑ Saga/Niittykulma: Niittykulma (blogi) niittykulma.blogspot.fi. 28.3.2014. Viitattu 9.10.2021.
  21. ↑ a b c Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019 Helsingin kaupunki. Pekka Vuori, Netta Mäki, Claudia Bergroth. Viitattu 7.10.2021.
  22. ↑ Postinumeroalueet kartalla kartta.com.
  23. ↑ Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan osa-alueittain 1.1.2019 (.xlsx) ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi. Arkistoitu 21.8.2019. Viitattu 7.10.2021.
  24. ↑ a b c Helsinki alueittain 2019 (Vuosaaren peruspiiri pdf:n sivuilla 186-189) Helsingin kaupunki. Viitattu 7.10.2021.
  25. ↑ Tuloerot kasvaneet pääkaupunkiseudulla (Vuosaaren peruspiiri pdf:n sivuilla 186-189) Tilastokeskus. 23.5.2016. Pekka Ruotsalainen. Viitattu 9.10.2021.
  26. ↑ Helsingin seudun aluesarjat (Arkistoitu – Internet Archive).
  27. ↑ Vuositilasto 2019 (pdf) 2019. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 9.10.2021.
  28. ↑ Helsingin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 6.6.2023. Viitattu 9.10.2021.
  29. ↑ Vuosaaren kirkko Helsingin seurakunnat. Viitattu 7.10.2021.
  30. ↑ Helsingin Ramsinrantaan rakentuu uusi asuinalue Sikla. Viitattu 9.10.2021.
  31. ↑ Nordsjö lågstadieskola Helsingfors stad. Viitattu 8.10.2021. (ruotsiksi)
  32. ↑ Vuosaaren Urheilutalon laajennus alkaa kesällä 2009 Yrityskuvalehti. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 4.1.2010.
  33. ↑ Arena Harbour www.painplusball.com. Arkistoitu 26.10.2017. Viitattu 27.12.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Helsinki alueittain (2006) (pdf)
  • Hiltunen, Erkki: Vuosaari – Nordsjö: merellinen kaupunginosa. Helsinki: Helsingin kaupunki, 1990. ISBN 951-772-085-8
  • Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari, Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus. Vuosaari-seura, Vuosaari-säätiö, 2005. ISBN 9529191359.
  • Lassenius, Torolf: Elämää Vuosaaren Kallahdessa. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 1997. ISBN 951-772-969-3
  • Strang, Jan: ”Vuosaaren saaret”, Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia, s. 292–350. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2016. ISBN 978-951-98135-2-3

Vuosaari-aiheisia www-sivuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]