Vuotamittari | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
Suku: | Rhodostrophia |
Laji: | vibicaria |
Kaksiosainen nimi | |
Rhodostrophia vibicaria |
|
Katso myös | |
Vuotamittari (Rhodostrophia vibicaria) on keltaisen ja vaaleanpunaisen kirjava mittariperhoslaji.
Etusiivet ovat muodoltaan melko terävät ja sekä ne että takasiivet ovat pohjaväriltään vaaleankeltaiset. Etusiipien poikki kulkee kolme ja takasiipien kaksi tumman ruusunpunaista poikkiviirua, minkä lisäksi kahden uloimman viirun välinen alue on sisältä ulospäin leveälti punertava. Siivissä on ruusunpunainen, viirumainen keskipilkku. Myös siipiripset ovat ruusunpunaiset. Siipiväli 25–29 mm.[1][2]
Vuotamittarin levinneisyys ulottuu Etelä- ja Keski-Euroopasta Skandinaviaan ja Keski-Aasiaan.[2] Suomessa se on eteläinen ja erittäin paikoittainen laji, jonka havainnot painottuvat lounaissaaristoon ja Ahvenanmaalle. Idempää etelärannikolta havaintoja on vähemmän, sisämaasta hyvin vähän. Perhoset ovat lennossa kesäkuun loppupuoliskolta heinäkuun lopulle.[3]
Vuotamittari elää kuivilla ja lämpimillä mäntykankailla, kallioilla, rantojen hiekkadyyneillä ja jopa kuivilla rämeillä. Perhoset lähtevät häirittyinä helposti lentoon päivällä, mutta muutoin lento tapahtuu illan hämärryttyä ja etenkin koiraat tulevat valolle. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[2][4]
Toukka elää erilaisilla kasveilla, Suomessa lähinnä kanervalla (Calluna vulgaris).[2]