Walter Richard Sickert (31. toukokuuta 1860 München, Saksa – 22. tammikuuta 1942 Bath, Englanti) oli saksalais-tanskalaissyntyinen brittiläinen taidemaalari. Sickert oli kosmopoliitti ja eksentrikko, joka suosi impressionismia edustaneissa maalauksissaan urbaaneja maisemia ja tavallisia ihmisiä.
Walter Sickert syntyi Münchenissä, ja hänen isänsä oli tanskalaissyntyinen saksalainen piirtäjä Oswald Adalbert Sickert. Walter Sickert työskenteli useita vuosia näyttelijänä, mutta vuonna 1881 hän opiskeli Slade School of Fine Artissa.[1]
Sickertiin vaikuttivat erityisesti James McNeill Whistler, jonka apulaisena hän aloitti vuonna 1881, ja Edgar Degas, jonka hän tapasi seuraavana vuonna Pariisissa. Sickertin tyypillisimpiä aiheita olivat lontoolaisten teatterisalien sisätilat. Niistä ensimmäiset ilmestyivät vuonna 1888 New English Art Clubilla.[1]
Sickert eli 1890-luvulla muotokuvamaalarina. Lontoosta hän muutti vuonna 1898 manner-Eurooppaan ja asui sekä Ranskan Dieppessä että Venetsiassa. Hän maalasi tuona aikana usein maisemia.[1]
Sickert palasi vuonna 1905 Lontooseen, missä hän yhdessä Augustus Johnin ja Lucien Pissarron kanssa pyrki tuomaan brittiläiseen maalaustaiteeseen uusia ideoita. Sickert kohosi vuoteen 1911 mennessä niin sanotun Camden Town -ryhmän johtohahmoiksi. Ryhmän jäsenet pyrkivät esittämään epäromantisoituja kaupunkikohtauksia. Ryhmä järjesti myös näyttelyitä, joissa oli esillä ranskalaisen ja brittiläisen impressionistisia ja postimpressionistisia teoksia.[1]
Sickert eli useissa eri paikoissa 1920-luvun puolivälin jälkeen, ja hän käytti myöhäisvaiheen teoksissaan usein valokuvia teoksiensa pohjana. Hän kirjoitti myös aikakauslehtiin joitakin taidekritiikkejä.
Sickertin nimi yhdistettiin 1970-luvulla Viiltäjä-Jackiin, vuonna 1888 Lontoossa riehuneeseen kuuluisaan tunnistamattomaan sarjamurhaajaan, Stephen Knightin kehittämän ”kuninkaallisen salaliittoteorian” kautta. 1990-luvulla Jean Overton Fuller kirjoitti teoksen Sickert and the Ripper Crimes, jossa hän yhdistää Sickertin Viiltäjä-Jack-murhiin. Myös Patricia Cornwell esittää kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - Tapaus selvitetty teorian, jonka mukaan Sickert oli Viiltäjä-Jack.