Carl Wilhelm Eugen Stenhammar (7. helmikuuta 1871 Tukholma – 20. marraskuuta 1927 Jonsered, Partillen kunta, Länsi-Götanmaa) oli ruotsalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari.
Stenhammar syntyi Tukholmassa ja oli nuoruudessaan saksalaisten säveltäjien, kuten Richard Wagnerin ja Anton Brucknerin, ihailija. Myöhemmin hän sai vaikutteita myös muilta pohjoismaalaisilta säveltäjiltä, kuten Jean Sibeliukselta ja Carl Nielseniltä. Stenhammar aloitti opintonsa Tukholmassa ja jatkoi niitä Berliinissä. Hän oli Sibeliuksen läheinen ystävä, ja tämä omisti Stenhammarille 6. sinfoniansa.[1]
Stenhammar toimi vuosina 1906–1922 Göteborgin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina. Häntä seurasi tässä virassa Tor Mann. Stenhammar toimi vuonna 1909 musiikinjohtajana myös Uppsalan yliopistossa. Hänen tuotantoonsa kuuluu muiden muassa kolme sinfoniaa, kaksi pianokonserttoa, neljä pianosonaattia, viulusonaatti ja kuusi jousikvartettoa.