William Congreve (20. toukokuuta 1772 Hackney, Middlesex – 16. toukokuuta 1828 Toulouse, Ranska)[1][2] oli brittiläinen sotilas ja keksijä, joka kehitti aseena käytetyn Congreve-raketin.
Congreven isä oli kenraaliluutnantti Sir William Congreve (1743–1814).[2] Congreve aloitti uransa Britannian kuninkaallisessa tykistössä vuonna 1791 ja työskenteli Woolwichin kuninkaallisen asetehtaan laboratoriossa, jonka tarkastajana hänen isänsä toimi.[3] Isänsä kuoltua vuonna 1814 Congreve peri tämän saaman baronetin arvon ja hänet nimitettiin tämän seuraajaksi. Hänet lyötiin myös ritariksi. Vuodesta 1818 kuolemaansa asti Congreve oli lisäksi Plymouthin edustajana parlamentin alahuoneessa.[1] Hän sai kenraaliluutnantin sotilasarvon.[4]
Jo ennen Congrevea oli olemassa mustaanruutiin perustuvia rakettiaseita. Congreve kiinnostui raketeista, joita intialaisen Mysoren kuningaskunnan armeija käytti puolustaessaan Seringapatamia brittejä vastaan vuosina 1792 ja 1799. Congreve onnistui vuonna 1805 kehittämään raketin, joka oli noin metrin mittainen ja johon kuului noin viisimetrinen tasapainottava varsi ja jonka kantomatka oli 1,8 kilometriä. Britannian armeija käytti Congreve-raketteja Napoleonin sodissa muun muassa piirittäessään Boulognea, Kööpenhaminaa ja Danzigia sekä sodassa Yhdysvaltoja vastaan vuonna 1814.[1] Congreve johti itse rakettikomppaniaa Leipzigin taistelussa. Yleensä Congreve-raketit eivät aiheuttaneet merkittävää aineellista vahinkoa viholliselle, mutta niillä oli suuri pelotevaikutus,[3] ja ne lisäsivät kiinnostusta rakettien mahdollisuuksiin aseena. Congreve onnistui myöhemmin parantamaan rakettiensa kantomatkaa ja osumatarkkuutta.[1] Britit käyttivät niitä 1860-luvulle saakka,[4] jolloin tykkien kehitys teki niistä vanhanaikaisia sodankäynnissä. Niitä käytettiin vielä sen jälkeen hätäraketteina meripelastuksessa.[1]
Congreve auttoi Bryan Donkinia kehittämään setelien painamisessa käytettäviä painolaattoja.[4]