Yhtenäisyyslista | |
---|---|
Enhedslisten – De Rød-Grønne | |
Perustettu | 2. joulukuuta 1989 |
Johto |
|
Ideologia | |
Poliittinen kirjo | äärivasemmisto[3][4][5][6] |
Toimisto |
Studiestræde 24, 1. 1455 København K |
Kansankäräjät[7] |
9 / 179 |
Euroopan parlamentti[8] |
1 / 14 |
Alueet |
14 / 205 |
Kunnat |
114 / 2 436 |
Kansainväliset jäsenyydet | – Euroopan vasemmistopuolue |
Kotisivu |
www |
Yhtenäisyyslista (tansk. Enhedslisten – De Rød-Grønne) on vasemmistososialistinen punavihreä tanskalainen puolue. Yhtenäisyyslistaa pidetään vasemmistolaisimpana kansankäräjillä edustettuina olevista puolueista.
Yhtenäisyyslista perustettiin vuonna 1989, kun Tanskan kommunistinen puolue, Sosialistinen työväenpuolue ja Vasemmistososialistinen puolue päättivät yhdistyä.[9]
Vuoden 2011 vaaleissa Yhtenäisyyslista sai silloisen historiansa parhaan vaalituloksen saaden 6,7 % äänistä ja 12 edustajaa kansankäräjille. Puolue ei kuitenkaan noussut hallitukseen, mutta sopi hallituksen muodostaneen vasemmistoblokin kanssa tukevansa sitä budjettiäänestyksissä.[10] Yhtenäisyyslista on toiminut myös Frederiksenin hallituksen tukipuolueena vuodesta 2019.[11] Vuoden 2022 ennenaikaisissa kansankäräjävaaleissa puolue kärsi huomattavan tappion ja menetti neljä paikkaa.[12]
Yhtenäisyyslistaa johtaa kollektiivisesti 25-jäseninen puoluehallitus, mutta puolue on valinnut itselleen poliittisen johtajan.[10] Ensimmäiseksi poliittiseksi johtajaksi valittiin vuonna 2009 Johanne Schmidt-Nielsen.[13] Hänen jälkeensä poliittisena johtajana oli Pernille Skipper 2016–2021, Mai Villadsen 2021–2023 ja vuodesta 2023 Pelle Dragsted.[11]
Yhtenäisyyslista on sosialistinen, feministinen ja vihreä puolue, joka sijoittuu Tanskan politiikassa vasemmistoon sekä tulonjakopolitiikassa että arvomaailmassa. Yhtenäisyyslista kannattaa demokraattista sosialismia. Puolueen periaateohjelmassa vuodelta 2003 esitellään ongelmat, joita Yhtenäisyyslistan mielestä kapitalismi aiheuttaa. Puolue esittää vaihtoehdoksi demokraattista taloutta ja ekologisesti kestävä yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Yhtenäisyyslista haluaa kansainvälistä yhteistyötä, mutta suhtautuu kriittisesti Euroopan unioniin.[11]
Periaateohjelmassaan Yhtenäisyyslista korostaa, että muutoksen on tapahduttava sekä kansan, ulkoparlamentaarisen poliittisen osallistumisen että puolueen edustuksen kautta vaaleilla valituissa toimielimissä. Yhtenäisyyslista kannattaa näin ollen kapitalismin lopettamista ja sosialismin käyttöönottoa demokraattisin ja rauhanomaisin keinoin.[11]
1980-luvulla monet vasemmistopuolueet olivat ehdolla parlamenttivaaleissa, mutta ne eivät saavuttaneet äänikynnystä. Yhtenäisyyslista perustettiin tämän vuoksi vuonna 1989 vasemmistososialistien, Tanskan kommunistisen puolueen ja sosialistisen työväenpuolueen vaaliyhteistyönä. Yhtenäisyyslista oli vaalikelpoinen vuoden 1990 parlamenttivaaleissa, ja sille annettiin vaalikirjain Ø.[11]
Yhtenäisyyslista muodosti kriittisen, vasemmistolaisen opposition Poul Nyrup Rasmussenin hallituksille vuosina 1994-2001, mutta varmisti myös hallitusten selviytymisen osallistumalla kompromisseihin tai olemalla äänestämättä rahoituslakia vastaan. Porvarillisten enemmistöhallitusten aikana vuosina 2001-2011 ja 2015-2019 Yhtenäisyyslistan kaltainen vasemmistopuolue on yrittänyt vaikuttaa lähinnä ministereille suunnattujen parlamentaaristen kysymysten kautta. Punaisen blokin muodostaessa hallituksen tilanne on ollut puolueelle edullisempi. Yhtenäisyyslista oli vuosina 2011-2015 osa sosiaalidemokraattien, Radikale Venstren ja Sosialistisen kansanpuolueen muodostamaa vähemmistökoalitiota. Puolue on tukenut myös Mette Frederiksenin sosiaalidemokraattisia vähemmistöhallituksia vuoden 2019 vaaleista lähtien.[11]
Tulokset[14][15] | |||
Kansankäräjävaalit | |||
Vuosi | Edustajat | Äänet | |
1990 | 0 / 179 |
54 038 | 1,7 % |
1994 | 6 / 179 |
104 701 | 3,1 % |
1998 | 5 / 179 |
91 933 | 2,7 % |
2001 | 4 / 179 |
82 685 | 2,4 % |
2005 | 6 / 179 |
114 123 | 3,4 % |
2007 | 4 / 179 |
74 674 | 2,2 % |
2011 | 12 / 179 |
237 011 | 6,7 % |
2015 | 14 / 179 |
274 463 | 7,8 % |
2019 | 13 / 179 |
245 100 | 6,9 % |
2022 | 9 / 179 |
181 452 | 5,1 % |