Zizi Jeanmaire

Zizi Jeanmaire vuonna 1963.

Renée Marcelle (Zizi) Jeanmaire (29. huhtikuuta 1924 Pariisi – 17. heinäkuuta 2020[1]) oli ranskalainen balettitanssija, laulaja, näyttelijä ja revyytaiteilija.

Jeanmaire opiskeli Pariisin oopperan balettikoulussa vuosina 1933–1940. Tuohon aikaan koulun tapoihin kuului, että jokainen nuori oppilas sai valita itselleen seurueesta ”tanssivanhemman”. Jeanmairen valinta oli Yvette Chauviré. Jeanmaire pääsi mukaan tanssiseurueeseen vuonna 1940.[1]

Jeanmaire liitty vuonna 1944 Monte Carlon balettiin ja oli sen jälkeen hetken Ballet Russe de Monte Carlossa. Hän liittyi vuonna 1948 Roland Petit’n Ballet de Paris -seurueeseen. Hänen tunnetuin roolinsa oli baletissa Carmen, johon Roland Petit oli tehnyt koreografian. Ensi-ilta oli Prinssin teatterissa helmikuussa 1949. Lontoon-ensi-illan jälkeen seurue esitti sitä Broadwayllä ja pitkällä kiertueella.[1]

Jeanmaire joutui Carmen-kiertueen jälkeen lyhyelle sairauslomalle, jonka aikana hän kehitti laulutaitoaan. Petit antoikin Jeanmairelle pääroolin baletista La Croqueuse de Diamants, jossa tarvittiin myös laulutaitoa. Runoilija Jacques Prévertin sanoittama ja Jeanmairen laulama teemakappale voitti Ranskassa palkintoja. Jeanmairen ura lähti suosiosta uuteen suuntaan, ja hän sai myös mahdollisuuden näytellä Hollywood-elokuvissa. Usean keskeytyneen projektin jälkeen Jeanmaire esiintyi elokuvassa Hans Christian Andersen (1952).[1]

Jeanmairella meni pian välit poikki Petit’n kanssa, ja sen jälkeen hän näytteli vuonna 1954 Broadway-musikaalissa The Girl in Pink Tights. Jeanmaire ja Petit kuitenkin sopivat ja menivät myöhemmin naimisiin, ja Jeanmaire palasi Petit'n tanssiseurueeseen. Hän jatkoi kuitenkin myös uraansa näyttelijänä, sekä oopperassa että elokuvissa. Jeanmairen 1950-luvun elokuviin kuuluu muun muassa Ranskalainen rakastettuni (1956).[1]

Jeanmairen revyydebyytti tapahtui vuonna 1961 Pariisin Alhambra-teatterissa. Petit suunnitteli Jeanmairelle useita revyitä, joissa hänelle tunnusomaisessa kohtauksessa 12 miestä saattoi häntä suurien pinkkien flamingon sulista tehtyjen viuhkojen kanssa portaita alas.[1] Jeanmaire palasi vuonna 1975 Pariisin oopperaan, jossa hän esitti La Symphonie Fantastiquen pääroolin. Vähän myöhemmin hänen koko uransa oli vaarassa pahan loukkaantumisen takia. Hän kuitenkin toipui täysin ja esiintyi revyissä vuonna 1977 ja Petit’n baletissa La Chauve-Souris vuonna 1979.[1]

Jeanmaire ja Petit jatkoivat uraansa Marseillessa, jossa Petit johti paikallista seuruetta. Jeanmaire tanssi miehensä baleteissa, esiintyi televisiossa ja levytti musiikkia. Pariskunta muutti vuonna 1998 Geneveen. Jeanmaire julkaisi vuonna 2008 omaelämäkerran Et le Souvenir Que Je Garde au Coeur.[1]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: Elonet[2]

  • 1952: Hans Christian Andersen (Hans Christian Andersen et la danseuse), ohjaaja Charles Vidor
  • 1956: Ranskalainen rakastettuni (Anything Goes), ohjaaja Robert Lewis
  • 1956: Kovanaama Pariisissa (Un soir au music-hall ou Folies-Bergère), ohjaaja Henri Decoin
  • 1957: Sellaisia ovat miehet (Charmants garçons), ohjaaja Henri Decoin
  • 1959: Guinguette, ohjaaja Jean Delannoy
  • 1960: Un, deux, trois, quatre ou Les Collants noirs, ohjaaja Terence Young
  • 1992: Zizi Jeanmaire légendaire, televisiodokumentti ohjaaja Pierre Fournier-Bidoz
  • 1997: Roland Petit à Marseille, televisiodokumentti

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1972: Zizi je t’aime,
  • 1977: Zizi à Bobino
  • 1995: ”Zizi au Zenith”
  • 2000: La vie Zizi
  • 2003: La liberté est une fleur

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Judith Cruickshank: Zizi Jeanmaire obituary The Guardian. 17.7.2020. Guardian News & Media Limited. Viitattu 17.7.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Zizi Jeanmaire Elonetissä.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]