Émile Picard

Émile Picard (24. heinäkuuta 1856 Pariisi – 11. joulukuuta 1941 Pariisi)^[1] oli ranskalainen matemaatikko ja tieteen historioitsija. Picard oli sekä Ranskan tiedeakatemian että Ranskan akatemian jäsen.

Elämäkerta

Silkkitehtaanjohtajaisänsä kuolemasta ja Pariisin vuoden 1870 piirityksestä huolimatta Picard saattoi jatkaa opintojaan Napoléon-lyseossa. Hän pääsi toisena maineikkaaseen École polytechniqueen ja ensimmäisenä École normale supérieureen, ja opiskelupaikakseen hän valitsi jälkimmäisen. Sieltä hän valmistui 1877. Hän toimi assistenttina Pariisissa ja sitten Toulousessa ja pääsi yliopistonlehtoriksi vuonna 1881. Samana vuonna hän avioitui professorinsa Charles Hermiten tyttären Marien kanssa. He menettivät kolme viidestä lapsestaan ensimmäisen maailmansodan aikana.

Émile Picard sai pian mainetta matemaatikkojen keskuudessa ratkaisemalla vaikeiksi tunnustettuja teoreemoja. Näiden töittensä tähden hänet haluttiin valita Ranskan tiedeakatemian jäseneksi, mutta valintaa lykättiin vuoteen 1889, koska Picardia pidettiin liian nuorena.

Vuonna 1885 hänet valittiin Pariisin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan professoriksi, ja hänestä tuli Joseph-Alfred Serret'n seuraaja differentiaalilaskennan professorina. Myöhemmin hänen oppituolikseen tuli analyysi ja algebra. Hän toimi vuosina 1894–1937 myös Pariisin École centrale des arts et manufacturen professorina, ja tässä tehtävässä hän toimi yli 10 000 insinöörin opettajana.

Arvomerkit ja kunniavirat

• Ranskan kunnialegioonan suurristi
• Mittag-Leffler-mitali 1937
• Kansainvälisen matemaatikkokongressin presidentti
• Ranskan tiedeakatemian matemaattisten aineiden pääsihteeri vuodesta 1917
• Ranskan akatemian jäsen vuodesta 1924

Matemaattiset teokset

• Traité d'analyse (3 osaa), Éditions Jacques Gabay, Sceaux, 1991
• Théorie des fonctions algébriques de deux variables indépendantes (Georges Simartin kanssa). Korjattu uudisettu painos uhtenä nidoksen aiemien vuosina 1897 ja 106 ilmestyneiden kahden niteen sijasta. Chelsea Publishing Co., Bronx, N.Y., 1971.
• Leçons sur quelques équations fonctionnelles avec des applications à divers problèmes d'analyse et de physique mathématique, Gauthier-Villars, Paris, 1950
• Leçons sur quelques types simples d'équations aux dérivées partielles avec des applications à la physique mathématique, Gauthier-Villars, Paris, 1950

Lähteet

1. Charles Émile Picard^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• Ranskan akatemian elämäkertatietojen sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ranskan tiedeakatemian elämäkertatietojen sivut (Arkistoitu – Internet Archive)