Virpi Hämeen-Anttila | |
---|---|
Riegádan | golggotmánu 15. beaivvi 1958:s[1] (66) |
Riikkavulošvuohta | |
Bargu | |
Ámmát | girječálli, govvejeaddji, jorgaleaddji, dieđaolmmoš ja allaskuvlalektor |
Giella | suomagiella, eaŋgalsgiella, fránskkagiella, paaligiella, hindigiella, suomagiella ja sanskrit (nb) |
Bálkkašumit | Eino Leino -bálkkašupmi ja Vantaa kulturbálkkašupmi |
Bearaš | |
Guoibmi | Jaakko Hämeen-Anttila |
Virpi Hämeen-Anttila Wikimedia Commonsas |
Virpi Helena Hämeen-Anttila (nieidanamma Määttä; golggotmánu 15. b. 1958 Espoo, Suopma)[2] lea suopmelaš dutki, jorgaleaddji, govvejeaddji ja girječálli.
Hämeen-Anttila válmmaštuvai Davvi-Tapiola oktasašskuvllas jagi 1977 ja humanisttalaš diehtagiid kandidáhttan Helssega universitehtas jagi 1987.[3] Jagi 1987 rájes son lea oahpahan Helssega universitehtas sanskritagiela ja Intia girjjálašvuođa, historjjá, filosofiija ja kulturhistorjjá. Hämeen-Anttila válmmaštuvai filosofiija magisttarin Helssega universitehtas jagi 1996 ja lea bargan nákkosgirjji dološ intialaš muitalangirjjálašvuođa teoriija birra. Sanskritagillii lassin son lea jorgalan máŋggas eará intialaš gielain nugo bengal- ja hindigielas. Son lea jorgalan maiddái eaŋgals- ja fránskkagielas.[4]
Jagi 2002 Hämeen-Anttila oaččui ovttas isidiinnis Jaakko Hämeen-Anttilain Eino Leino -bálkkašumi jorgalanbarggus ja máŋggakultuvrralaš girjjálašvuođgova ovddideamis. Jagi 2004 Tieteentekijöiden liitto nammadii Hämeen-Anttila jagi akademihkkárin.[4] Jagi 2008 son oaččui ovttas isidiinnis Jaakko Hämeen-Anttilain Vantaa kulturbálkkašumi.[5]
Hämeen-Anttila orru Vantaas.[4] Son lea muitalan ahte sus lea dissosiatiivvalaš identitehtahehttehus dasgo su áhčči lei psyhkalaččat veahkaválddálaš. Hämeen-Anttila govvida dán autobiografiijas Tapetinvärinen.[6]
Markus Falk lea pseudoniibma Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila-guktui. Dan namain soai čálliba trillergirjjiid[7]