Koskenpää

Koskenpää
Oovdiš kieldâ
Koskenpää kirkko
Koskenpää kirkko
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Koskâ-Suomâ
Tááláš kieldâ Jämsä
Vuáđudum 1926
Lopâttum 1969
Vijđodâh 352,5[1] km² (1.1.1968)
Ässeeloho 1 980[2] (31.12.1968)
Ässeesaahâdvuotâ 6,79 ässed/km² (31.12.1968)

Koskenpää lii oovdiš kieldâ Suomâst, Koskâ-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lohtui Jämsänkoskin ive 1969. Jämsänkoski talle lohtui Jämsän ive 2009. Ađai onnáá peeivi Koskenpää kulá Jämsä kaavpugân. Ive 1968 loopâst Koskenpääst assii 1 980 olmožid, já ton vijđodâh lâi 352,5 km² (tuše eennâm, sisčääci ij fáárust). Koskenpää naaburkieldah lijjii Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, KuorevesiPetäjävesi.

Viehâdâh

[mute | mute käldee]

Onnáá peeivi Koskenpääst ässeeh láá suulân 700.

Ässeeloho

[mute | mute käldee]
Koskenpää ässeeloho iivij 1930–1960
Ihe Ässeeh
1930
  
2 430
1940
  
2 277
1950
  
2 649
1960
  
2 454
Käldee: Tilastokeskus.[3]

Čuákkipääihih

[mute | mute käldee]

Ive 1960 tiäđui mield Koskenpää kieldâst lâi tuše ohtâ čuákkipäikki: Koskenpää markkân. Ive 1960 tobbeen assii 281 olmožid.[4] Onnáá peeivi Koskenpää markkân ij lah innig čuákkipäikki.

Siijdah

[mute | mute käldee]

Ive 1922 Koskenpääst lijjii 9 sijdâd: Havu, Kalmavirta, Kavattila, Kerkkola, Patala, Sahloinen, Siniävirta, Valkeeluomi já Viekansalmi.[5]

Onnáá peeivi láá tuše kulmâ siijdâ: markkân, Kalmavirta já Sahloinen.

Kooskah

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 Čujottum 15.10.2021 (suomâkielân)
  2. Väestönmuutokset 1968 Čujottum 15.10.2021 (suomâkielân)
  3. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Čujottum 15.10.2021 (suomâkielân)
  4. Yleinen väestölaskenta 1960 Čujottum 15.10.2021 (suomâkielân)
  5. Suomenmaa: Hämeen lääni (1922), s. 210