Amon Düül II

Amon Düül II
Tiedot
Toiminnassa 1968–1981, 1994-
Tyylilaji krautrock, progressiivinen rock, psykedeelinen rock
Kotipaikka München, Saksa
Laulukieli englanti, saksa
Jäsenet

Jan Kahlert
Chris Karrer
Renate Knaup
P.P. Kuhnen
Lothar Meid
John Weinzierl
Levy-yhtiö

Liberty Records / United Artists Records
Nova Records
Atlantic Records
Aiheesta muualla
Kotisivut

Amon Düül II on saksalainen rock-yhtye. Se on niin sanotun krautrockin sekä saksalaisen rockmusiikin pioneereja. Yhtye on tehnyt myös suuren määrän musiikkia saksalaisiin elokuviin.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtye perustettiin 1960-luvun lopulla Münchenissä Länsi-Saksassa. Sen perustajat kuuluivat Amon Düül -nimiseen, vasemmistoradikaalien opiskelijanuorten taidekommuuniin (Amon = egyptiläinen auringon jumala, Duul-sana tulee turkkilaisesta mytologiasta, u-kirjainten yläpisteet muistuttavat yhtyeen saksalaisuudesta). Perustajajäsenet olivat Chris Karrer (kitara, viulu), Falk U. Rogner (kosketinsoittimet), John Weinzierl (kitara, basso) ja Renate Knaup (laulu), jotka myös muodostivat yhtyeen rungon aina 1970-luvun puoliväliin saakka. Rumpalina toimi alkuvaiheessa Dieter Serfas. He nimesivät yhtyeen Amon Düül II:ksi, sillä myös varsinainen Amon Düül -kommuuni julkaisi vähemmän musikaalisia albumeja 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Myös Amon Düül II:n jäsenet asuivat koko yhtyeen uran ajan kommuunina.

Tyylisuunnaksi vakiintui progressiivinen ja psykedeelinen rock ja yhtye sai levytyssopimuksen Liberty Recordsilta (josta tuli myöhemmin United Artists Records). Ensimmäinen albumi Phallus Dei (suom. "Jumalan penis") julkaistiin vuonna 1969. Se sisälsi lähinnä pitkiä jameja, kuten 20-minuuttisen nimikappaleen, joita yhtye soitti keikoillaan. Levyn teon aikoihin yhtyeeseen liittyivät rumpali Peter Leopold sekä englantilainen basisti Dave Anderson, joka paria vuotta myöhemmin liittyi Hawkwind-yhtyeeseen.

Toinen albumi, tupla-albumi Yeti seurasi vuonna 1970 ja yhtye alkoi saada huomiota myös Isossa-Britanniassa, jossa saksalaista progressiivista rockia alettiin kutsua nimikkeellä krautrock. Muita saksalaisia genreen kuuluvia yhtyeitä tuohon aikaan olivat mm. Can, Tangerine Dream ja Ash Ra Tempel. Yeti-albumilta löytyy yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluva, singlenäkin julkaistu "Archangel Thunderbird" sekä 18-minuuttinen nimikappale ja sekä myös lyhempiä instrumentaali-improvisaatioita.

Seuraava albumi, myös tupla, Tanz Der Lemminge sisälsi neljä pitempää teosta, jotka täyttivät levyjen puolet. Albumin teemana oli ihmiskunta, jota verrattiin sopuleihin (lemmings).[1] Ennen levytystä Andersonin tilalle basistiksi tuli Lothar Meid. Vuonna 1972 yhtye julkaisi albumit Carnival in Babylon ja Wolf City, joista varsinkin jälkimmäinen vei yhtyettä hieman kaupallisempaan suuntaan. Seuraavana vuonna ilmestyi albumi Vive la Trance, joka sisälsi mm. ihmisoikeuksiin kantaa ottavan "Mozambique"-kappaleen ja joka myös vei yhtyettä enemmän popimpaan suuntaan. Vuonna 1973 julkaistiin myös Britannian kiertueella nauhoitettu Live in London. Vuosina 1972-1973 yhtyeessä olivat mukana toisena rumpalina Danny Fichelscher ja kosketinsoittajana Karl-Heinz Hausmann.

Tämän jälkeen levy-yhtiö vaihtui, kun yhtye teki sopimuksen saksalaisen Telefunken-konserniin kuuluvan Nova Recordsin kanssa. Muualla maailmassa Atlantic Records ja sen alamerkki ATCO julkaisivat yhtyeen albumeja. Vuoden 1974 Hijack-albumi jatkoi monipuolista suuntausta ottaen vaikutteita myös muista musiikki-tyyleistä. Albumin jälkeen Lothar Meid erosi yhtyeestä ja uudeksi basistiksi tuli Robby Heibl. Yhtyeeseen liittyi myös samoihin aikoihin kitaristi-laulaja Nando Tischer. Seuraava albumi, tuplana alun perin julkaistu Made In Germany (1975) oli konseptialbumi, jossa aiheena oli Saksan historia. Levy myi heikosti ja Britannian ja Pohjois-Amerikan markkinoille julkaistiinkin albumista tiivistetty yhden lp:n versio, koska Atlanticin johtaja Ahmet Ertegün ei halunnut juutalaisena julkaista albumia sellaisenaan sen natsiviitteiden takia.[2]

Made in Germanyn jälkeen kokoonpano hajosi ja jäljelle jäivät Leopold, Weinzierl ja Karrer. Uusiksi jäseniksi tulivat vokalisti-kosketinsoittaja-kitaristi Stefan Zauner ja basisti Klaus Ebert. Vuoden 1976 Pyragony X-albumi julkaistiin vain Saksassa, koska Atlantic ei halunnut julkaista albumia huonojen myyntilukujen takia, vaikka yhtyeen musiikki olikin nyt pop-voittoisempaa ja kaupallisempaa. Yhtye teki vielä kaksi albumia (Almost Alive (1977), Only Human (1978)) ennen lopullista hajoamista. Vuonna 1981 yhtye kuitenkin kokoontui vielä lähes alkuperäisellä kokoonpanolla ja julkaisi albumin Vortex.

1980-luvulla kitaristi John Weinzierlilla ja ex-basisti Dave Andersonilla oli Amon Düül UK-niminen yhtye, joka julkaisi neljä albumia. Yhtye toimi aluksi nimellä Amon Düül II ja sittemmin Amon Düül-nimikkeellä mutta yleisesti perään liitetään UK-liite erottamaan yhtye varsinaisesta Amon Düülista. Muita muusikoita olivat rumpali Guy Evans (Van der Graaf Generator) ja laulaja Julie Waring. Andersonilla oli 1970-luvulla ollut myös Amon Din-niminen kokoonpano.

Amon Düül II teki paluun vuonna 1994 Chris Karrerin johdolla ja on koossa vielä tälläkin hetkellä. Yhtyeessä soittavat Karrerin ohella Renate Knaup-Kroetenschwanz, John Weintzierl, Lothar Meid, Danny Fichelscher sekä perkussionisti Jan Kahlert ja basisti Gerard Carbonell. Pitkäaikainen rumpali Peter Leopold menehtyi vuonna 2006 ja basisti Lothar Meid vuonna 2015.

Yhtyeen tuorein studioalbumi Bee As Such julkaistiin vuonna 2009. Myös yhtyeen 1970-luvun albumien remasteroidut CD-versiot sisältävät 2000-luvulla levytettyjä bonus-kappaleita.[2]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viralliset julkaisut[3]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1970 "Archangel's Thunderbird" / "Burning Sister"
  • 1970 "Rattlesnakeplumcake" / "Between the Eyes"
  • 1971 "All the Years 'Round" / "The Tables Are Turned"
  • 1971 "Light" / "Lemmingmania"
  • 1974 "Pigman" / "Mozambique"
  • 1974 "Mirror" / "Liquid Whisper"
  • 1978 "Don't Turn Too Stone" / "Spaniards & Spacemen"

Muita julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1973 Utopia (alun perin julkaistu Utopia-nimikkeen alla, kyseessä oli Amon Düül II:n, Passport-yhtyeen sekä tuottaja Olaf Küblerin sivuprojekti. Uudelleenjulkaisut Amon Düül II:n nimellä) (United Artists (EU, UK))
  • 1992 BBC Radio 1 Live in Concert Plus
  • 1995 Nada Moonshine # (nelihenkisen (Knaup, Karrer, Leopold, Meid) kokoonpanon tekemä studio-albumi, jota ei kuitenkaan lasketa viralliseksi julkaisuksi)

Jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on lueteltu yhtyeen jäseniksi merkityt muusikot vuosien 1969-1981 levyillä. Jos muusikot on merkitty vierailijoiksi, on heidän suorituksensa sulkeissa. Listassa ei ole ainoastaan vierailijoina esiintyneitä muusikoita. Lähteenä on käytetty levyjen kansia.

Nimi Phallus Dei Yeti Danz der Lemminge Carnival in Babylon Wolf City Live in London Vive la Trance Hijack Made in Germany Pyragony X Almost Alive... Only Human Vortex
Chris Karrer viulu, kitarat, saksofoni, laulu viulu, kitarat, laulu viulu, kitarat, laulu viulu, kitarat, saksodoni, laulu viulu, kitarat, saksofoni viulu, kitara, saksofoni viulu, kitara, saksofoni, marakassi, mellotron, laulu viulu, kitara, saksofoni, laulu viulu, kitara, banjo, laulu viulu, kitara, saksofoni, laulu kitara, saksofoni, laulu viulu, kitara, saksofoni, munniharppu, laulu viulu, kitarat, saksofonit
John Weinzierl kitara, basso kitara, laulu kitara, laulu kitarat, laulu kitara, laulu kitara, laulu kitarat, laulu, basso kitara kitara kitara, laulu kitara (kitara)
Falk Rogner urut urut urut, elektroniikka (urut) urut, syntetisaattorit, elektroniikka urut, syntetisaattori urut, syntetisaattori, harmoni syntetisaattori urut, syntetisaattori syntetisaattori
Renate Knaup laulu, tamburiini laulu, tamburiini (laulu) laulu laulu laulu laulu laulu laulu laulu, tamburiini
Dieter Serfas rummut
Peter Leopold rummut rummut rummut, lyömäsoittimet, piano rummut, tamburiini (timbaalit) rummut rummut, lyömäsoittimet, piano rummut, lyömäsoittimet, kitara rummut, lyömäsoittimet rummut rummut rummut, lyömäsoittimet
Christian "Shrat" Thierfeld bongorummut, laulu, alttoviulu bongorummut, laulu
Dave Anderson basso basso
Lothar Meid bassot, laulu basso, laulu basso, syntetisaattori, laulu basso, laulu (laulu, sormien napsuttelu) basso, kitara, laulu (basso)
Karl-Heinz Hausmann elektroniikka kosketinsoittimet, urut, elektroniikka
Danny Fichelscher rummut, congat rummut, kitarat, laulu rummut rummut, lyömäsoittimet, kitara
Robby Heibl basso, kitarat, sello, viulu, laulu basso, kitara, viulu, laulu
Nando Tischer kitara, laulu
Klaus Ebert kitara, basso, laulu kitara, basso, laulu kitara, basso, laulu
Stefan Zauner kosketinsoittimet, kitara, laulu kosketinsoittimet, syntetisaattori, laulu kosketinsoittimet, syntetisaattori, basso, laulu (piano, syntetisaattori)
Jörg Evers basso, kitarat, syntetisaattori

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.furious.com/perfect/amonduulII.html John Wienzierlin haastattelu vuodelta 2006
  2. ↑ a b http://www.getreadytorock.com/rock_stars/amon_duul.htm John Wienzierlin haastattelu vuodelta 2008
  3. ↑ Diskografia virallisella sivustolla http://www.amonduul.de/main.html (Arkistoitu – Internet Archive)