Christian Theodor Weinlig (25. heinäkuuta 1780 Dresden – 7. maaliskuuta 1842 Leipzig) oli saksalainen musiikkipedagogi, säveltäjä ja kuoronjohtaja. Hän opiskeli oikeustiedettä Leipzigin yliopistossa vuosina 1797–1803 ja työskenteli Dresdenissä lakimiehenä. Musiikkia hän opiskeli setänsä Christian Ehregott Weinligin johdolla sekä lisäksi Stanislao Mattein johdolla Bolognassa, jossa hän kävi Accademia Filarmonicaa.
Weinlig toimi vuosina 1814–1817 Kreuz-kanttorina Dresdenissä, ja vuonna 1823 hänestä tuli Leipzigin Tuomas-kanttori, jona hän toimi loppuikänsä. Hänen mukaansa nimettiin Leipzigissa vuonna 1900 katu Weinligstraßeksi.
Weinligin johdolla opiskelivat muiden muassa Clara Schumann (o.s. Wieck) ja Richard Wagner. Viimeksi mainittu omisti opettajalleen ensimmäisen teoksensa, pianosonaatin B-duurissa. Tämä teos teki Weinligiin niin suuren vaikutuksen, että hän ei enää pyytänyt oppitunteista korvausta ja toimitti sävellyksen Breitkopf und Härtelin kustannettavaksi[1].
Weinligin lapsesta Albert Christianista tuli myöhemmin Saksin sisäministeri.