Cyclocrossin maailmanmestaruuskilpailut ovat Kansainvälisen pyöräilyliiton eli UCI:n vuosittain, tavallisesti tammikuun lopussa tai helmikuun alussa järjestämät cyclocross-polkupyöräilyn maailmanmestaruuskilpailut.
Lähde: cx.procyclingstats.com[1], päivitetty 2023
Vuonna 1924 järjestettiin Pariisissa ensimmäinen Critérium International de Cyclo-cross, jota voidaan pitää lajin ensimmäisenä epävirallisena miesten maailmanmestaruuskilpailuna. Kilpailua järjestettiin vuoteen 1949 asti, kunnes vuonna 1950 järjestettiin ensimmäiset Kansainvälisen pyöräilyliiton hallinnoimat cyclocrossin maailmanmestaruuskilpailut, jonka jälkeen kilpailua on järjestetty vuosittain ilman taukoja. Ensimmäinen voittaja oli ranskalainen Jean Robic, ja myös seuraavat kahdeksan maailmanmestaria olivat ranskalaisia. Vuonna 1966 belgialainen Erik De Vlaeminck voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa, josta alkoi belgialaisten voittokulku; belgialaiset ovatkin saaneet selvästi eniten kultamitaleja miesten kilpailussa, kaikkiaan 30 kappaletta.[2]
Juniorien (alle 18-v.) kilpailu tuli mukaan ohjelmaan vuonna 1979 ja alle 23-vuotiaiden vuonna 1996. Naisten cyclocross MM-kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Ensimmäisenä naisten kilpailun voitti saksalainen Hanka Kupfernagel. Naisten alle 23-v. tuli mukaan kilpailuohjelmaan vuonna 2016 ja juniorit (alle 18-v.) vuonna 2020.
Cyclocrossin suosio on painottunut Länsi-Euroopan maihin, joten MM-kilpailujen mitalistit ovat olleet lähestulkoon kaikki eurooppalaisia, muutamaa yhdysvaltalaista lukuun ottamatta. Vuonna 2013 kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolella, kun kilpailupaikkana oli Louisville Yhdysvalloissa. Toinen kerta kun kilpailut järjestettiin Euroopan ulkopuolella oli vuonna 2022, kun kilpailut pidettiin Yhdysvaltojen Fayettevillessä.[3]