Daryl Impey

Daryl Impey
Daryl Impey Tour de l'Ain -kilpailussa 2011.
Daryl Impey Tour de l'Ain -kilpailussa 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt6. joulukuuta 1984 (ikä 39)
Kansalaisuus  Etelä-Afrikka
Pyöräilijä
Pituus 183 cm[1]
Paino 70 kg[1]
Joukkue lopettanut
Laji maantie
Rooli ajaja
Ura
Amatöörijoukkue(et)
2007 MTN-Microsoft
Ammattilaisjoukkue(et)
2008–2009
2010
2011
2011
2012–2020
2021–2023		 Barloworld
Team RadioShack
MTN Qhubeka
Team NetApp
Orica/Mitchelton-Scott
Israel – Premier Tech[2]
Suurimmat voitot

Tour Down Under 2018, 2019
Turkin ympäriajo 2009
Ranskan ympäriajo, etappi
Baskimaan ympäriajo, 2 etappia
Katalonian ympäriajo, etappi
Critérium du Dauphiné, pistekilpailu 2018, etappi
Afrikan kisat, kultaa maantieajossa 2007
Etelä-Afrikka Maantieajon Etelä-Afrikan-mestaruus 2018−2019
Etelä-Afrikka Aika-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus 2011, 2013–2020

Aiheesta muualla
www.darylimpey.com
Mitalit
Maa: Orica
Miesten maantiepyöräily
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Firenze 2013 joukkueaika-ajo
Pronssia Pronssia Doha 2016 joukkueaika-ajo
Kansainyhteisön kisat
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2022 maantieajo

Daryl Impey (s. 6. joulukuuta 1984 Johannesburg) on eteläafrikkalainen maantiepyöräilijä. Hän aloitti ammattilaisuransa Barloworld-joukkueessa 2008–2009, edusti Team RadioShackia 2010, MTN Qhubekaa ja Team NetAppia 2011, Orica/Mitchelton-Scott-tallia 2012–2020 ja viimeisillä ammattilaiskausillaan 2021–2023 Israel Start-Up Nation / Israel – Premier Tech -joukkuetta. Aktiiviuransa jälkeen hän on työskennellyt apulaisjoukkueenjohtajana Israel – Premier Techissä.[2]

Impey voitti Turkin ympäriajon 2009, vaikka kaatui viimeisen etapin loppuhetkillä ja jäi 20 minuutiksi makaamaan maahan ennen kuin pystyi jatkamaan maaliin. Barloworld-tallin mukaan häneltä murtui kaksi selkänikamaa. Monet katsoivat Theo Bosin aiheuttaneen kolarin työntämällä Impeyn päin tietä reunustaneita aitoja.[3] Bos sai kuukauden kilpailukiellon[4].

Impeyn talli Orica-GreenEDGE voitti Ranskan ympäriajossa 2013 neljäntenä etappina ajetun joukkueaika-ajon[2]. Impey sai seuraavan etapin jälkeen kokonaiskilpailun johtajan maillot jaune -paidan haltuunsa ensimmäisenä afrikkalaispyöräilijänä[5]. Hän piti paitaa kahden etapin ajan[6]. Hän voitti Tour Down Underin kokonaiskilpailun 2018 jättäen Richie Porten tasa-ajalla toiseksi[7]. Hän voitti Tour Down Underin myös 2019, tällä kertaa 13 sekunnin erolla Porteen[8].

Saavutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet: Cyclingbase[1], Cycling Archives[2], Pro Cycling Stats[6]

2003
Kriterium-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Maantieajon alle 23-v. Etelä-Afrikan-mestaruus
2004
Kriterium-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Giro del Capo, 5. etapin voitto
2006
Afrikan-mestaruuskilpailut, pronssia aika-ajossa
2007
Giro del Capo, prologin ja 2. etapin voitto
Marokon ympäriajo, 10. etapin voitto
Afrikan kisat, kultaa maantieajossa
2008
Herald Sun Tour, 6. etapin voitto
2009
Turkin ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
2011
Aika-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Marokon ympäriajo, 7. etapin voitto
2012
Baskimaan ympäriajo, 2. etapin voitto
Slovenian ympäriajo, 2. etapin voitto
2013
Aika-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Baskimaan ympäriajo, 2. etapin voitto
Bayern-Rundfahrt, 2. etapin voitto
MM-kilpailut, joukkueaika-ajossa hopeaa
2014
Aika-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Bayern-Rundfahrt, 3. etapin voitto
Tour of Alberta, kokonaiskilpailun ja 5. etapin voitto
2015
Tour Down Under, pistekilpailun voitto
Aika-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Espanjan ympäriajo, 12. etapilla toinen
2016
Aika-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Ranskan ympäriajo, 7. etapilla toinen
MM-kilpailut, joukkueaika-ajossa pronssia
2017
Aika-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Katalonian ympäriajo, 6. etapin voitto
2018
Tour Down Under, kokonaiskilpailun voitto
Cadel Evans Great Ocean Road Race, kolmas
Aika-ajon ja maantieajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Critérium du Dauphiné, pistekilpailun ja 1. etapin voitto
2019
Tour Down Under, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
Cadel Evans Great Ocean Road Race, kolmas
Aika-ajon ja maantieajon Etelä-Afrikan-mestaruus
Ranskan ympäriajo, 9. etapin voitto
Czech Cycling Tour, kokonais- ja pistekilpailun voitto
2020
Tour Down Under, kokonaiskilpailussa kuudes
Cadel Evans Great Ocean Road Race, kolmas
Aika-ajon Etelä-Afrikan-mestaruus
2021
Royal Bernard Drome Classic, toinen
2022
Sveitsin ympäriajo, 4. etapin voitto
Kansainyhteisön kisat, maantieajossa hopeaa
Espanjan ympäriajo, 5. etapilla toinen

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Daryl Impey cyclingbase.com. Arkistoitu 19.1.2015. Viitattu 19.1.2015. (ranskaksi)
  2. ↑ a b c d Daryl Impey cyclingarchives.com. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Impey still in hospital after crash with Bos, who defends his role velonews.com. 21.4.2009. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.7.2013. (englanniksi)
  4. ↑ UCI bans Theo Bos over Impey crash road.cc. 4.7.2009. Viitattu 6.7.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Impey nousi historiallisesti Tourin kokonaiskilpailun johtoon yle.fi. 4.7.2013. Viitattu 6.7.2013.
  6. ↑ a b Daryl Impey procyclingstats.com. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
  7. ↑ 2018 » 20th Santos Tour Down Under (2.UWT) General Classification procyclingstats.com. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  8. ↑ 2019 Santos Tour Down Under (2.UWT) General classification procyclingstats.com. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)