Henna Virkkunen | |
---|---|
Virallinen muotokuva vuodelta 2024. |
|
Euroopan parlamentin jäsen | |
1.7.2014–[1]
|
|
Ryhmä | EPP-ryhmä |
Suomen opetusministeri | |
Edeltäjä | Sari Sarkomaa |
Seuraaja | Jukka Gustafsson |
Kunta- ja hallintoministeri | |
Kataisen hallitus
22.6.2011–4.4.2014 |
|
Edeltäjä | Tapani Tölli |
Liikenne- ja kuntaministeri | |
Kataisen hallitus
4.4.2014–24.6.2014 |
|
Edeltäjä | Merja Kyllönen (liikenneministeri) |
Seuraaja | Paula Risikko |
Kansanedustaja | |
21.3.2007–30.6.2014
|
|
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Keski-Suomen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. kesäkuuta 1972 Joutsa, Suomi |
Asuinpaikka | Jyväskylä, Suomi |
Puoliso | Matti Mäkinen |
Lapset | 1 |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomus |
Koulutus |
Filosofian lisensiaatti (2006) |
Aiheesta muualla | |
www.hennavirkkunen.fi | |
Henna Maria Virkkunen (s. 4. kesäkuuta 1972 Joutsa) on suomalainen kokoomusta edustava poliitikko. Heinäkuun alusta 2014 hän on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa Virkkunen valittiin toiselle kaudelleen Europarlamentissa 70 687 äänellä,[2] ja vuoden 2024 Eurovaaleissa hänet valittiin kolmannelle kaudelle.[3]
Kansanedustajana Virkkunen toimi vuosina 2007–2014.[4]
Virkkunen oli Kataisen hallituksen kunta- ja hallintoministeri vuosina 2011–2014. Vasemmistoliiton erottua hallituksesta maaliskuussa 2014 hänelle siirtyivät myös aiemmin Merja Kyllöselle kuuluneet liikenneministerin tehtävät, jolloin hänestä tuli kunta- ja liikenneministeri.[5] Virkkunen toimi myös opetusministerinä Vanhasen toisessa hallituksessa vuosina 2008–2010 ja Kiviniemen hallituksessa 2010–2011 Sari Sarkomaan erottua tehtävästä joulukuussa 2008.
Jyväskylän kaupunginvaltuustossa Virkkunen toimi vuosina 1996–2016 ja uudestaan vuodesta 2021 alkaen.[6][7] Hän toimi kokoomuksen varapuheenjohtajana vuosina 2008–2014.[8]
Virkkunen toimii naisten superpesisseura Kirittärien taustayhdistys Kirittäret ry:n (vuoteen 2021 Jyväskylän Pesis ry) puheenjohtajana.[9][10]
Virkkunen syntyi Joutsassa, mutta vietti lapsuutensa kolmivuotiaasta Alavudella Etelä-Pohjanmaalla, missä hänen vanhempansa pitivät baaria.[11] Virkkunen ei ole ylioppilas, vaikka opiskelikin vuoden ajan iltalukiossa ennen hevosharrastukselle omistautumistaan. Nuorena Virkkunen työskenteli hevostenhoitajana Huittisissa Jukka Tuorin omistamalla tallilla sekä Tanskassa maajoukkueratsujen parissa.[12]
21-vuotiaana Virkkunen aloitti journalistiikan ja puheviestinnän opinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa opiskellen samalla myös kristillisen opiston journalistiikan kursseilla.[13] Hän on filosofian lisensiaatti ja teki väitöskirjaa ministerieroista.[14] Ennen poliittista uraansa Virkkunen työskenteli toimittajana Keskisuomalaisessa sekä freelance-toimittajana vuosina 1993–1998, viestinnän suunnittelijana ja osakkaana viestintätoimisto Medita Communicationissa vuosina 1998–2002 ja vuosina 2003–2006 apurahatutkijana Jyväskylän yliopistossa.[4]
Virkkunen valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon ensimmäistä kertaa vuoden 1996 kuntavaaleissa ja hän toimi tehtävässä vuoteen 2016 saakka. Virkkunen oli valtuuston puheenjohtaja vuosina 2005–2009.[4] Hän luopui valtuuston puheenjohtajuudesta tultuaan valituksi valtioneuvoston jäseneksi.[15]
Eduskuntaan Virkkunen valittiin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä. Hän sai vaalipiirin neljänneksi suurimman äänimäärän (6 133 ääntä), jolloin istuva saman puolueen kansanedustaja Ahti Vielma jäi täpärästi valitsematta. Vaaleissa Virkkunen käytti 20 200 euroa omia säästöjään. Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n avustus oli 5 000 euroa.[16]
Eduskunnassa Virkkunen oli ennen ministeriksi valintaansa jäsenenä sivistys- ja ympäristövaliokunnissa.[4] Lisäksi hän edusti kokoomusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) seurantaryhmässä.
Marraskuussa 2007 Virkkunen valittiin Kokoomuksen Naisten Liiton uudeksi puheenjohtajaksi.[17] Hän toimi tehtävässä vuoteen 2011.
Virkkunen toimi opetusministerinä vuosina 2008–2011 Vanhasen toisessa hallitusessa sekä Kiviniemen hallituksessa.[18] Hänet valittiin ministeriksi Sari Sarkomaan erottua tehtävästä joulukuussa 2008.[19]
Syksyllä 2010 Virkkunen toi hallituksen käsiteltäväksi peruskoulu- ja tuntijakouudistuksen. Siihen kuului koulujen vähimmäistuntimäärän nostaminen neljällä vuosiviikkotunnilla, kieliohjelman laajentaminen, taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen ja uusi oppiaine, draama. Yläluokilla draamaa olisi ollut yksi vuosiviikkotunti.[20] Kieltenopetusta oli tarkoitus vahvistaa määräämällä koulut tarjoamaan opetusryhmä, jos kielen valitsijoita on vähintään kymmenen. Kielten opetus oli myös tarkoitus aloittaa aiemmin, ensimmäisen vieraan kielen toisella luokalla ja toisen kotimaisen neljännellä tai viidennellä.[21]
Uudistus kaatui keskustan vastustukseen. Puolueen mukaan siihen ei ollut varattu rahoitusta.[20] Myös Opetusalan ammattijärjestö vastusti draamaa.[22]
Kevään 2011 vaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen Virkkunen valittiin nimitettäväksi Jyrki Kataisen hallituksen kunta- ja hallintoministeriksi.[23] Hän ajoi eteenpäin hallitusohjelmaan 2011–2015 kuulunutta kuntauudistusta.
Virkkunen ilmoitti tammikuussa 2014 asettuvansa ehdolle europarlamenttivaaleissa 2014.[24] Ehdokkuus herätti kritiikkiä, sillä Virkkunen oli jo kolmas Kataisen hallituksen europarlamenttivaaliehdokkaaksi asettunut ministeri. Lisäksi Virkkusen ministerinä valmisteleman monimutkaisen ja ristiriitaisen kuntauudistuksen pelättiin vaarantuvan ministerinvaihdoksen myötä.[24][25] Huhtikuussa 2014 Virkkunen ilmoitti, ettei tavoittele kesällä vapautuvaa kokoomuksen puheenjohtajan paikkaa vaan pyrkii ensisijaisesti EU-politiikkaan.[26] Virkkunen valittiin Euroopan parlamenttiin 43 829 äänellä.[27]
Ensimmäisellä europarlamenttikaudellaan Virkkunen toimi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) jäsenenä sekä Etelä-Afrikan suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsenenä.[28]
Europarlamenttivaaleissa 2019 Virkkunen valittiin jatkokaudelle 70 561 äänellä.[29] Hän on jatkanut parlamentissa toimintaansa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) jäsenenä sekä toiminut liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenenä. Lisäksi Virkkunen toimii Arabian niemimaan suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsenenä ja EPP:n PK-yritysryhmän puheenjohtajana.[7][30]
Kuntavaaleissa 2021 Virkkunen palasi Jyväskylän kaupunginvaltuustoon. Hän sai vaaleissa 1 793 ääntä, mikä oli eniten kokoomuksen ehdokkaista ja kolmanneksi eniten Jyväskylässä.[31][32]
Lokakuussa 2023 kokoomus nimesi Virkkusen ehdolle europarlamenttivaaleihin 2024.[33] Hänet valittiin vuoden 2024 eurovaaleissa kolmannelle kaudelle. Kokoomuksen puoluekokousessa Tampereella kesäkuussa 2024 ilmoitettiin että Virkkunen on ehdolla seuraavaksi Euroopan komission komissaariksi.[34] Valtioneuvosto vahvisti Virkkusen nimityksen ehdokkaaksi heinäkuussa 2024.[35]
Henna Virkkusen toimialoiksi Euroopan komission komisaarina määriteltiin komission teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaaminen. Hänen kuulemistaan syyskuun 12. luonnehti Helsingin Sanomien pääkirjoitus toteamalla Euroopan parlamentin päästäneen kolmetuntisessa komissaarikuulemisessaan Henna Virkkusen varsin helpolla ja että Virkkunen suoritti oman osuutensa tasaisen varmasti.[36]
Helsingin Sanomien mukaan:
Nimityksen varmistuttua Virkkunen joutuu komission varapuheenjohtajana paljon vartijaksi, kun EU:n kilpailukykyä, turvallisuutta ja omavaraisuutta yritetään vahvistaa samalla kun tavaran ja datan virrat kohtaavat blokkien välillä uusia esteitä.[36]
Vaalit | Valtuusto | Äänimäärä | Tulos |
---|---|---|---|
1996 | Jyväskylä | ? | Valittiin. |
2000 | ? | ||
2004 | 965 ääntä[37] | ||
2008 | 1 995 ääntä[38] | ||
2012 | 1 523 ääntä[39] | ||
2021 | 1 793 ääntä[32] |
Vaalit | Vaalipiiri | Äänimäärä | Tulos |
---|---|---|---|
1995 | Keski-Suomi | 738 ääntä[40] | Ei valittu. |
2003 | 3 325 ääntä[41] | 1. varasijalla. | |
2007 | 6 133 ääntä[42] | Valittiin. | |
2011 | 7 127 ääntä[43] |
Vaalit | Äänimäärä | Tulos |
---|---|---|
2014 | 43 829 ääntä[44] | Valittiin. |
2019 | 70 687 ääntä[45] | |
2024 | 95 045 ääntä[3] |
Helmikuussa 2009 Virkkunen kritisoi SDP:n ja vasemmistoliiton nykytilaa: "Meillä on hyvä yhteistyön ja eteenpäin menemisen henki. Se erottaa kokoomusta ja vasemmistopuolueita. En tiedä, onko se ikävästi sanottu, mutta Sdp ja vasemmistoliitto ovat sellaisia katkerien ihmisten puolueita. Ei hyväksytä sitä, että toiset ihmiset menestyvät. Meillä ei olla kateellisia siitä, jos kaveri menestyy."[46] Pari päivää myöhemmin Virkkunen pahoitteli suorasanaisuuttaan, mutta näki vasemmistopuolueiden tavan tehdä politiikkaa edelleen asioita vastustavana ja kielteisenä.[47]
Vuoden 2008 kuntavaalien alla Virkkunen otti kantaa Jyväskylän elinkeinorakenteeseen, jota hänen mielestään kannattaa monipuolistaa ja yritystoimintaan saada lisää vauhtia, että nykyistä useampi opiskelija voi jäädä jatkossa alueelle töihin. Hän on ollut huolissaan, että vain joka kolmas lapsi liikkuu terveytensä kannalta tarpeeksi. Virkkusen mielestä "Jyväskylän kouluverkko on suunniteltava niin, että lapset voivat turvallisesti kävellä tai pyöräillä muutaman kilometrin koulumatkan. Pyörätiet ja alikulut kuntoon siis. Koulujen pihat on muutettava autojen parkkipaikoista liikuntaa suosiviksi. Koulujen kerhotoiminta on viritettävä uudelleen."[48]
Huhtikuussa 2009 Virkkunen otti kantaa kouluruokailuun. Hänen mielestään kouluruoka on muutakin kuin pelkkää vatsantäytettä. "Ravitsemuksellisiin tavoitteisiin yhdistyy samalla tapakasvatus. – – Maksuton kouluruokailu on yksi niistä sosiaalisista innovaatioista, jotka Suomen koulujärjestelmässä herättävät kansainvälistä kiinnostusta. "[49] Jyväskylän kaupunginvaltuustossa hän vaati vuonna 2006 Jyväskylän lähikirjastojen lakkauttamista Säynätsaloa lukuun ottamatta.[50]
Uskonnonopetuksesta keskusteltaessa Virkkunen ei nähnyt suurta tarvetta muutokselle, koska hänen mukaansa luterilaisuus on vahva pohja suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän piti kuitenkin kaikille oppilaille yhteisesti järjestettävää uskontotiedon opetusta yhtenä vaihtoehtona.[51]
Joulukuussa 2010 Virkkunen huolestui ylioppilaiden ruotsin kielen taidoista. Hänen mukaansa korkeakoulujen kielten opetuksen voimavaroista kuluu jatkuvasti suurempi osa lukion ruotsista jääneiden aukkojen paikkaamiseen.[52]
Heinäkuussa 2015 Virkkunen lähetti Twitter-palvelun kautta tyytyväisyyden ilmauksen, kun europarlamentti hyväksyi TTIP-neuvottelulinjauksen.[53]
Virkkunen asuu Jyväskylässä, ja hänellä on yksi lapsi puolisonsa, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkisen kanssa.
Virkkunen harrastaa juoksemista sekä raviurheilun ja pesäpallon seuraamista. Hän toimii Jyväskylän Kirittärien puheenjohtajana.[54]
Virkkunen osallistui keväällä 2022 Nelosen ja Ruutu-suoratoistopalvelun tosi-tv-ohjelmaan Erikoisjoukot.[55]
Edeltäjä: Sari Sarkomaa |
Suomen opetusministeri 2008−2011 |
Seuraaja: Jukka Gustafsson |
Edeltäjä: Tapani Tölli |
Suomen kunta- ja hallintoministeri 2011−2014 |
Seuraaja: − |