Henna Virkkunen

Henna Virkkunen
Virallinen muotokuva vuodelta 2024.
Virallinen muotokuva vuodelta 2024.
Euroopan parlamentin jäsen
1.7.2014–[1]
Ryhmä EPP-ryhmä
Suomen opetusministeri
Vanhasen II hallitus
19.12.2008–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä Sari Sarkomaa
Seuraaja Jukka Gustafsson
Kunta- ja hallintoministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–4.4.2014
Edeltäjä Tapani Tölli
Liikenne- ja kuntaministeri
Kataisen hallitus
4.4.2014–24.6.2014
Edeltäjä Merja Kyllönen (liikenneministeri)
Seuraaja Paula Risikko
Kansanedustaja
21.3.2007–30.6.2014
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Keski-Suomen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1972 (ikä 52)
Joutsa, Suomi
Asuinpaikka Jyväskylä, Suomi
Puoliso Matti Mäkinen
Lapset 1
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus Filosofian lisensiaatti
(2006)
Aiheesta muualla
www.hennavirkkunen.fi

Henna Maria Virkkunen (s. 4. kesäkuuta 1972 Joutsa) on suomalainen kokoomusta edustava poliitikko. Heinäkuun alusta 2014 hän on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa Virkkunen valittiin toiselle kaudelleen Europarlamentissa 70 687 äänellä,[2] ja vuoden 2024 Eurovaaleissa hänet valittiin kolmannelle kaudelle.[3]

Kansanedustajana Virkkunen toimi vuosina 2007–2014.[4]

Virkkunen oli Kataisen hallituksen kunta- ja hallintoministeri vuosina 2011–2014. Vasemmistoliiton erottua hallituksesta maaliskuussa 2014 hänelle siirtyivät myös aiemmin Merja Kyllöselle kuuluneet liikenneministerin tehtävät, jolloin hänestä tuli kunta- ja liikenneministeri.[5] Virkkunen toimi myös opetusministerinä Vanhasen toisessa hallituksessa vuosina 2008–2010 ja Kiviniemen hallituksessa 2010–2011 Sari Sarkomaan erottua tehtävästä joulukuussa 2008.

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa Virkkunen toimi vuosina 1996–2016 ja uudestaan vuodesta 2021 alkaen.[6][7] Hän toimi kokoomuksen varapuheenjohtajana vuosina 2008–2014.[8]

Virkkunen toimii naisten superpesisseura Kirittärien taustayhdistys Kirittäret ry:n (vuoteen 2021 Jyväskylän Pesis ry) puheenjohtajana.[9][10]

Virkkunen syntyi Joutsassa, mutta vietti lapsuutensa kolmivuotiaasta Alavudella Etelä-Pohjanmaalla, missä hänen vanhempansa pitivät baaria.[11] Virkkunen ei ole ylioppilas, vaikka opiskelikin vuoden ajan iltalukiossa ennen hevosharrastukselle omistautumistaan. Nuorena Virkkunen työskenteli hevostenhoitajana Huittisissa Jukka Tuorin omistamalla tallilla sekä Tanskassa maajoukkueratsujen parissa.[12]

21-vuotiaana Virkkunen aloitti journalistiikan ja puheviestinnän opinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa opiskellen samalla myös kristillisen opiston journalistiikan kursseilla.[13] Hän on filosofian lisensiaatti ja teki väitöskirjaa ministerieroista.[14] Ennen poliittista uraansa Virkkunen työskenteli toimittajana Keskisuomalaisessa sekä freelance-toimittajana vuosina 1993–1998, viestinnän suunnittelijana ja osakkaana viestintätoimisto Medita Communicationissa vuosina 1998–2002 ja vuosina 2003–2006 apurahatutkijana Jyväskylän yliopistossa.[4]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkkunen valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon ensimmäistä kertaa vuoden 1996 kuntavaaleissa ja hän toimi tehtävässä vuoteen 2016 saakka. Virkkunen oli valtuuston puheenjohtaja vuosina 2005–2009.[4] Hän luopui valtuuston puheenjohtajuudesta tultuaan valituksi valtioneuvoston jäseneksi.[15]

Eduskuntaan Virkkunen valittiin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä. Hän sai vaalipiirin neljänneksi suurimman äänimäärän (6 133 ääntä), jolloin istuva saman puolueen kansanedustaja Ahti Vielma jäi täpärästi valitsematta. Vaaleissa Virkkunen käytti 20 200 euroa omia säästöjään. Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n avustus oli 5 000 euroa.[16]

Eduskunnassa Virkkunen oli ennen ministeriksi valintaansa jäsenenä sivistys- ja ympäristövaliokunnissa.[4] Lisäksi hän edusti kokoomusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) seurantaryhmässä.

Marraskuussa 2007 Virkkunen valittiin Kokoomuksen Naisten Liiton uudeksi puheenjohtajaksi.[17] Hän toimi tehtävässä vuoteen 2011.

Opetusministerinä 2008–2011

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkkunen toimi opetusministerinä vuosina 2008–2011 Vanhasen toisessa hallitusessa sekä Kiviniemen hallituksessa.[18] Hänet valittiin ministeriksi Sari Sarkomaan erottua tehtävästä joulukuussa 2008.[19]

Syksyllä 2010 Virkkunen toi hallituksen käsiteltäväksi peruskoulu- ja tuntijakouudistuksen. Siihen kuului koulujen vähimmäistuntimäärän nostaminen neljällä vuosiviikkotunnilla, kieliohjelman laajentaminen, taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen ja uusi oppiaine, draama. Yläluokilla draamaa olisi ollut yksi vuosiviikkotunti.[20] Kieltenopetusta oli tarkoitus vahvistaa määräämällä koulut tarjoamaan opetusryhmä, jos kielen valitsijoita on vähintään kymmenen. Kielten opetus oli myös tarkoitus aloittaa aiemmin, ensimmäisen vieraan kielen toisella luokalla ja toisen kotimaisen neljännellä tai viidennellä.[21]

Uudistus kaatui keskustan vastustukseen. Puolueen mukaan siihen ei ollut varattu rahoitusta.[20] Myös Opetusalan ammattijärjestö vastusti draamaa.[22]

Kuntaministerinä 2011–2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevään 2011 vaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen Virkkunen valittiin nimitettäväksi Jyrki Kataisen hallituksen kunta- ja hallintoministeriksi.[23] Hän ajoi eteenpäin hallitusohjelmaan 2011–2015 kuulunutta kuntauudistusta.

Europarlamentaarikkona 2014–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Europarlamentaarikko Virkkunen ja Alexander Stubb EPP:n puoluekokouksessa 2018, jossa Stubb oli ehdolla EPP:n kärkiehdokkaaksi komission puheenjohtajaksi.

Virkkunen ilmoitti tammikuussa 2014 asettuvansa ehdolle europarlamenttivaaleissa 2014.[24] Ehdokkuus herätti kritiikkiä, sillä Virkkunen oli jo kolmas Kataisen hallituksen europarlamenttivaaliehdokkaaksi asettunut ministeri. Lisäksi Virkkusen ministerinä valmisteleman monimutkaisen ja ristiriitaisen kuntauudistuksen pelättiin vaarantuvan ministerinvaihdoksen myötä.[24][25] Huhtikuussa 2014 Virkkunen ilmoitti, ettei tavoittele kesällä vapautuvaa kokoomuksen puheenjohtajan paikkaa vaan pyrkii ensisijaisesti EU-politiikkaan.[26] Virkkunen valittiin Euroopan parlamenttiin 43 829 äänellä.[27]

Ensimmäisellä europarlamenttikaudellaan Virkkunen toimi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) jäsenenä sekä Etelä-Afrikan suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsenenä.[28]

Europarlamenttivaaleissa 2019 Virkkunen valittiin jatkokaudelle 70 561 äänellä.[29] Hän on jatkanut parlamentissa toimintaansa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) jäsenenä sekä toiminut liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenenä. Lisäksi Virkkunen toimii Arabian niemimaan suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsenenä ja EPP:n PK-yritysryhmän puheenjohtajana.[7][30]

Kuntavaaleissa 2021 Virkkunen palasi Jyväskylän kaupunginvaltuustoon. Hän sai vaaleissa 1 793 ääntä, mikä oli eniten kokoomuksen ehdokkaista ja kolmanneksi eniten Jyväskylässä.[31][32]

Lokakuussa 2023 kokoomus nimesi Virkkusen ehdolle europarlamenttivaaleihin 2024.[33] Hänet valittiin vuoden 2024 eurovaaleissa kolmannelle kaudelle. Kokoomuksen puoluekokousessa Tampereella kesäkuussa 2024 ilmoitettiin että Virkkunen on ehdolla seuraavaksi Euroopan komission komissaariksi.[34] Valtioneuvosto vahvisti Virkkusen nimityksen ehdokkaaksi heinäkuussa 2024.[35]

Varapuhenjohtajaehdokkaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henna Virkkusen toimialoiksi Euroopan komission komisaarina määriteltiin komission teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaaminen. Hänen kuulemistaan syyskuun 12. luonnehti Helsingin Sanomien pääkirjoitus toteamalla Euroopan parlamentin päästäneen kolmetuntisessa komissaarikuulemisessaan Henna Virkkusen varsin helpolla ja että Virkkunen suoritti oman osuutensa tasaisen varmasti.[36]

Helsingin Sanomien mukaan:

Nimityksen varmistuttua Virkkunen joutuu komission varapuheenjohtajana paljon vartijaksi, kun EU:n kilpailukykyä, turvallisuutta ja omavaraisuutta yritetään vahvistaa samalla kun tavaran ja datan virrat kohtaavat blokkien välillä uusia esteitä.[36]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuntavaalit
Vaalit Valtuusto Äänimäärä Tulos
1996 Jyväskylä ? Valittiin.
2000 ?
2004 965 ääntä[37]
2008 1 995 ääntä[38]
2012 1 523 ääntä[39]
2021 1 793 ääntä[32]
Eduskuntavaalit
Vaalit Vaalipiiri Äänimäärä Tulos
1995 Keski-Suomi 738 ääntä[40] Ei valittu.
2003 3 325 ääntä[41] 1. varasijalla.
2007 6 133 ääntä[42] Valittiin.
2011 7 127 ääntä[43]
Europarlamenttivaalit
Vaalit Äänimäärä Tulos
2014 43 829 ääntä[44] Valittiin.
2019 70 687 ääntä[45]
2024 95 045 ääntä[3]

Helmikuussa 2009 Virkkunen kritisoi SDP:n ja vasemmistoliiton nykytilaa: "Meillä on hyvä yhteistyön ja eteenpäin menemisen henki. Se erottaa kokoomusta ja vasemmistopuolueita. En tiedä, onko se ikävästi sanottu, mutta Sdp ja vasemmistoliitto ovat sellaisia katkerien ihmisten puolueita. Ei hyväksytä sitä, että toiset ihmiset menestyvät. Meillä ei olla kateellisia siitä, jos kaveri menestyy."[46] Pari päivää myöhemmin Virkkunen pahoitteli suorasanaisuuttaan, mutta näki vasemmistopuolueiden tavan tehdä politiikkaa edelleen asioita vastustavana ja kielteisenä.[47]

Vuoden 2008 kuntavaalien alla Virkkunen otti kantaa Jyväskylän elinkeinorakenteeseen, jota hänen mielestään kannattaa monipuolistaa ja yritystoimintaan saada lisää vauhtia, että nykyistä useampi opiskelija voi jäädä jatkossa alueelle töihin. Hän on ollut huolissaan, että vain joka kolmas lapsi liikkuu terveytensä kannalta tarpeeksi. Virkkusen mielestä "Jyväskylän kouluverkko on suunniteltava niin, että lapset voivat turvallisesti kävellä tai pyöräillä muutaman kilometrin koulumatkan. Pyörätiet ja alikulut kuntoon siis. Koulujen pihat on muutettava autojen parkkipaikoista liikuntaa suosiviksi. Koulujen kerhotoiminta on viritettävä uudelleen."[48]

Huhtikuussa 2009 Virkkunen otti kantaa kouluruokailuun. Hänen mielestään kouluruoka on muutakin kuin pelkkää vatsantäytettä. "Ravitsemuksellisiin tavoitteisiin yhdistyy samalla tapakasvatus. – – Maksuton kouluruokailu on yksi niistä sosiaalisista innovaatioista, jotka Suomen koulujärjestelmässä herättävät kansainvälistä kiinnostusta. "[49] Jyväskylän kaupunginvaltuustossa hän vaati vuonna 2006 Jyväskylän lähikirjastojen lakkauttamista Säynätsaloa lukuun ottamatta.[50]

Uskonnonopetuksesta keskusteltaessa Virkkunen ei nähnyt suurta tarvetta muutokselle, koska hänen mukaansa luterilaisuus on vahva pohja suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän piti kuitenkin kaikille oppilaille yhteisesti järjestettävää uskontotiedon opetusta yhtenä vaihtoehtona.[51]

Joulukuussa 2010 Virkkunen huolestui ylioppilaiden ruotsin kielen taidoista. Hänen mukaansa korkeakoulujen kielten opetuksen voimavaroista kuluu jatkuvasti suurempi osa lukion ruotsista jääneiden aukkojen paikkaamiseen.[52]

Heinäkuussa 2015 Virkkunen lähetti Twitter-palvelun kautta tyytyväisyyden ilmauksen, kun europarlamentti hyväksyi TTIP-neuvottelulinjauksen.[53]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkkunen asuu Jyväskylässä, ja hänellä on yksi lapsi puolisonsa, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkisen kanssa.

Virkkunen harrastaa juoksemista sekä raviurheilun ja pesäpallon seuraamista. Hän toimii Jyväskylän Kirittärien puheenjohtajana.[54]

Virkkunen osallistui keväällä 2022 Nelosen ja Ruutu-suoratoistopalvelun tosi-tv-ohjelmaan Erikoisjoukot.[55]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Henna Virkkunen Euroopan parlamentti. Viitattu 1.7.2014.
  2. Vaalikone Yle. Viitattu 30.5.2019.
  3. a b Europarlamenttivaalit 2024 - Koko maa Oikeusministeriö: Tieto- ja tulospalvelu. Viitattu 10.6.2024.
  4. a b c d Henna Virkkunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  5. Junkkari, Marko: Henna Virkkunen saa liikenneministerin tehtävät HS.fi. 1.4.2014. Viitattu 5.4.2014.
  6. Katso kuntavaalien tulokset – tällainen on Jyväskylän uusi valtuusto Yle Uutiset. 13.6.2021. Viitattu 14.2.2024.
  7. a b Etusivu | Henna VIRKKUNEN | Parlamentin jäsenet | Euroopan parlamentti www.europarl.europa.eu. 4.6.1972. Viitattu 1.11.2023.
  8. Uusitalo, Suvi: Virkkunen ei lähde vara-pj:ksi – "uusia ihmisiä ja ajatuksia" Verkkouutiset. 8.5.2014. Viitattu 1.7.2014.
  9. Henna Virkkusesta Kirittärien (Jyväskylän Pesis ry) puheenjohtaja kirittaret.fi. 29.11.2020. Viitattu 18.12.2021.
  10. Kirittäret on nyt Kirittäret kirittaret.fi. 23.6.2021. Viitattu 18.12.2021.
  11. Sininen sisko Ylioppilaslehti. 4.4.2008. Viitattu 30.4.2014.
  12. Opetusministeri Henna Virkkunen veresti nuoruusmuistojaan Huittisissa. Alueviesti, 29.4.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.7.2014.
  13. Kangasniemi, Sanna: Hyvin kiivetty. Helsingin Sanomat, NYT-liite, 10.9.2010, nro 36, s. 6–8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.7.2014.
  14. Varpela,Valtteri: Outo yhteensattuma päivän uutispommiin liittyen. Uusi Suomi, 11.12.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.4.2015.
  15. Partanen valittiin johtamaan valtuustoa Keskisuomalainen. 12.1.2009. Jyväskylä: Keskisuomalainen. Viitattu 14.1.2009.
  16. Henna Virkkusen vaalirahailmoitus 2007 Vaalit.fi. 15.5.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 1.7.2014.
  17. Kallioniemi, Eija: Henna Virkkunen vetämään kokoomusnaisia Iltasanomat.fi. 25.11.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.4.2011.
  18. Virkkunen, Henna Maria Valtioneuvosto.fi. Viitattu 30.4.2014.
  19. Virkkunen ehdottaa oppisopimuksia myös korkeakoulutetuille Yle Uutiset. 19.12.2008. Viitattu 19.12.2008.
  20. a b Liiten, Marjukka: Perusopetuksen uudistus kaatui keskustan vastustukseen HS.fi. 16.12.2010. Viitattu 30.4.2014.
  21. http://yle.fi/uutiset/news/2010/10/cabinet_to_review_school_reforms_2091855.html
  22. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/T%C3%A4rke%C3%A4+koulu-uudistus+kaatui/1135262471299
  23. Perhe? Koulutus? Työkokemus? Tässä ovat uudet ministerimme 18.6.2011. Bonnier Group. Viitattu 18.6.2011.
  24. a b Suominen, Heli & Raeste, Juha-Pekka: Henna Virkkunen lähtee ehdokkaaksi eurovaaleihin HS.fi. 24.1.2014. Viitattu 30.4.2014.
  25. Seppänen, Timo: Näkökulma: Kanna ristisi loppuun asti, Henna! Yle Uutiset. 25.1.2014. Viitattu 30.4.2014.
  26. Virkkunen: Ykköstähtäimeni on EU-politiikassa Yle Uutiset. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  27. Europarlamenttivaalit 2014: Valitut ehdokkaat Vaalit.fi. 30.5.2014 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 30.5.2014.
  28. Kahdeksas vaalikausi | Henna VIRKKUNEN | Parlamentin jäsenet | Euroopan parlamentti www.europarl.europa.eu. 4.6.1972. Viitattu 1.11.2023.
  29. Tulospalvelu | Eurovaalit 2019 | Iltalehti www.iltalehti.fi. Viitattu 1.11.2023.
  30. EPP Group wants maximum support to help SMEs survive www.eppgroup.eu. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  31. Yle - Tulospalvelu - Jyväskylä - Keski-Suomen vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 23.2.2024.
  32. a b Jyväskylä, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  33. Kokoomus nimesi Henna Virkkusen ehdolle eurovaaleihin Keskisuomalainen. 29.10.2023. Viitattu 24.1.2024.
  34. Suomen ehdokas EU-komissaariksi on Henna Virkkunen – Petteri Orpo: Suomella on hyvät mahdollisuudet saada painava salkku Yle Uutiset. 15.6.2024. Viitattu 13.8.2024.
  35. Henna Virkkunen nimettiin Suomen komissaariehdokkaaksi www.iltalehti.fi. Viitattu 13.8.2024.
  36. a b Pääkirjoitus | Henna Virkkunen joutuu komissaarina paljon vartijaksi Helsingin Sanomat. 14.11.2024. Viitattu 14.11.2024.
  37. Valitut ehdokkaat Jyväskylä tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  38. Valitut ehdokkaat Jyväskylä tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  39. Jyväskylä, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  40. Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertauslukunsa 1995 Tilastokeskus. Viitattu 14.2.2024.
  41. Valitut ehdokkaat Keski-Suomen vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  42. Valitut ehdokkaat Keski-Suomen vaalipiiri tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  43. Keski-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  44. Koko maa, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  45. Koko maa, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.2.2024.
  46. Hämäläinen, Unto: Henna Virkkunen: Kokoomus ajaa Kataista pääministeriksi (Internet Archive) HS.fi. 7.2.2009. Viitattu 13.10.2014.
  47. Virkkunen pyytää vasemmistolta anteeksi arviotaan (Internet Archive) HS.fi. 9.2.2009. Viitattu 13.10.2014.
  48. kuntavaalit 2008. Henna Virkkunen
  49. [1]. Henna Virkkunen 23.4. Kouluruoka ei ole pelkkää vatsan täytettä
  50. Raimo Rajanen: Kirjastoja ei saa lopettaa Demari. 02.09.2010. Viitattu 20.2.2013.
  51. Virkkunen harkitsisi vaihtoehtoja uskonnonopetukselle Kaleva.fi. 12.7.2009. Viitattu 13.10.2014.
  52. Korkeakoulut pulassa: ylioppilaat eivät osaa ruotsia Savon Sanomat. 14.12.2010. Viitattu 13.10.2014.
  53. Hyviäkin asioita tapahtuu: EU-parlamentti hyväksyi #TTIP neuvottelulinjaukset äänin 436-241. Hyvä kompromissi myös #ISDS osalta twitter.com. 8.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
  54. Ansioluettelo | Henna VIRKKUNEN | Parlamentin jäsenet | Euroopan parlamentti www.europarl.europa.eu. 4.6.1972. Viitattu 1.11.2023.
  55. Erikoisjoukot on Suomen tv-historian rankin kilpailu – nämä julkkikset osallistuvat www.iltalehti.fi. Viitattu 26.4.2022.
  56. Toivonen Janne: Tasavallan presidentin myöntämät korkeimmat kunniamerkit Helsingin Sanomat. 2.12.2011. Viitattu 23.2.2024.
  57. Vuoden 2023 Kuljetuskuutio-palkinto Henna Virkkuselle - ePressi www.epressi.com. 18.1.2024. Viitattu 23.2.2024.
  58. Jaakko Vilmusenaho: Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinto europarlamentaarikko Henna Virkkuselle Keskisuomalainen. 15.12.2023. Viitattu 23.2.2024.
  59. Virkkunen valittu vuoden mepiksi energia-alalla www.eppgroup.eu. Viitattu 23.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Sari Sarkomaa
Suomen opetusministeri
20082011
Seuraaja:
Jukka Gustafsson
Edeltäjä:
Tapani Tölli
Suomen kunta- ja hallintoministeri
20112014
Seuraaja: