JR (Japan Railways) on seitsemän japanilaisen rautatieyhtiön vuonna 1987 muodostama konserni sen jälkeen kun Japanin valtionrautatiet yksityistettiin ja pilkottiin. Niihin viitataan yhteisnimityksellä ”JR Group” (jap. JRグループ), mutta eri yhtiöillä on itsenäinen hallinto eikä niillä ole esimerkiksi osakkeiden ristiinomistusta eikä yhtä holdingyhtiötä.
JR-yhtymän yritykset hoitavat tavanomaista matkustajajunaliikennettä, Shinkansen-suurnopeusjunaliikennettä, tavaraliikennettä ja linja-autoliikennettä. Osa ryhmän yhtiöistä on täysin yksityisessä omistuksessa, mutta niiden linjat erotetaan tavallisesti mielikuvatasolla ja esimerkiksi kartoissa muista ”yksityisistä” rautatielinjoista, sillä JR jatkaa valtionrautateiden toimintaa.[1]
JR-ryhmän yhtiöt kuljettivat vuonna 2012 lähes yhdeksän miljardia matkustajaa, ja niiden linjoilla suoritettiin noin 250 miljardia matkustajakilometriä.[2] Yhtiöt omistavat noin 70 prosenttia Japanin rautatieverkosta.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen rautateiden osuus Japanin matkustajaliikenteestä alkoi autoistumisen ja lentoliikenteen kasvun myötä laskea. Vuonna 1950 rautateiden osuus matkustajaliikenteestä oli 90 prosenttia, vuonna 1980 enää 40 prosenttia. Japanin valtionrautatiet ei kyennyt vastaamaan kehitykseen tarpeeksi tehokkaasti ja alkoi tehdä tappiota vuonna 1964. Yritykset lisätä tuloja korottamalla lippujen hintoja laskivat matkustajamääriä entisestään. Ammattiyhdistysliike vastusti irtisanomisia, ja työkiistat johtivat pitkiin lakkoihin 1960–1980-luvuilla. Öljykriisin myötä valtion rahoitus väheni. Valtionrautateille kertyi valtava määrä velkaa, samalla kun yhtiön oli tehtävä suuria investointeja muun muassa Shinkansen-suurnopeusjunaratoihin. Vuonna 1987 velkaa oli jo 25 biljoonaa jeniä.[4]
Vuonna 1983 muodostettu valtionrautateiden uudelleenjärjestelykomitea totesi vuoden 1985 raportissaan, että valtionrautateiden pelastaminen silloisessa muodossaan ei ollut enää mahdollista, ja suositti yhtiön yksityistämistä ja pilkkomista kuuteen alueelliseen rautatieyhtiöön, maanlaajuiseen tavaraliikenneyhtiöön ja muutamiin muihin pienempiin yrityksiin. Uusista yhtiöistä JR Higashi-Nihon, JR Nishi-Nihon ja JR Tōkai olisivat Shinkansen-linjojen ansiosta voitollisia, mutta JR Hokkaidō, JR Kyūshū ja JR Shikoku sekä tavaraliikenneyhtiö (JR kamotsu) tuottaisivat tappiota. Tämän vuoksi tappiota tuottavia yrityksiä varten muodostettiin 1,3 biljoonan jenin vakausrahasto. Valtionrautateiden vanhojen velkojen hoitoa varten perustettiin erillinen holdingyhtiö.[4]
Uudet JR-yhtiöt aloittivat toimintansa 1. huhtikuuta 1987. Yhtiöiden tase parani tämän jälkeen huomattavasti: vuonna 1992 ne tuottivat yhteensä 900 miljardia jeniä voittoa. Syynä oli neljä tekijää: talouden yleinen nousu, yhtiöiden omat ponnistelut, pienentyneet työvoimakustannukset ja se, ettei yhtiöillä ollut enää taakkanaan vanhaa velkaa.[4]
Liiketoiminta | Yhtiö | Logo / tunnusväri | Osake | Toiminta-alue | Japaniksi / englanniksi |
---|---|---|---|---|---|
Matkustaja | Hokkaidō ryokakutetsudō (JR Hokkaidō) | vaaleanvihreä | ei pörssissä | Hokkaidō | 北海道旅客鉄道, ”JR Hokkaido” |
Higashi-Nihon ryokakutetsudō (JR Higashi-Nihon) | vihreä | TYO: 9020 | Tōhoku, Kantō, Kōshin'etsu | 東日本旅客鉄道, ”JR East” | |
Tōkai ryokakutetsudō (JR Tōkai) | oranssi | TYO: 9022 | Tōkai | 東海旅客鉄道, ”JR Central” | |
Nishi-Nihon ryokakutetsudō (JR Nishi-Nihon) | sininen | TYO: 9021 | Hokuriku, Kansai, Chūgoku | 西日本旅客鉄道, ”JR West” | |
Shikoku ryokakutetsudō (JR Shikoku) | vaaleansininen | ei pörssissä | Shikoku | 四国旅客鉄道 | |
Kyūshū ryokakutetsudō (JR Kyūshū) | punainen | ei pörssissä | Kyūshū | 九州旅客鉄道 | |
Tavara | Nihon kamotsutetsudō (JR kamotsu) | siniharmaa | ei pörssissä | maanlaajuinen | 日本貨物鉄道, ”JR Freight” |
T&K | Tetsudō sōgō gijutsu kenkyūsho (JR sōken) | violetti | ei pörssissä | maanlaajuinen | 鉄道総合技術研究所 |
IT-palvelut | Tetsudō jōhō-system (JR System) | tummanpunainen | ei pörssissä | maanlaajuinen | 鉄道情報システム |
JR Higashi-Nihon | JR Hokkaidō | JR Kyūshū | JR Nishi-Nihon | JR Shikoku | JR Tōkai
JR kamotsu (tavaraliikenne) | JR sōken (tutkimus) | JR system (tietotekniikka)