Kamehameha III | |
---|---|
![]() Kamehameha III valokuvattuna otaksuttavasti vuonna 1853 | |
Havaijin kuningas | |
Valtakausi | 6.6.1825 – 15.12.1854 |
Edeltäjä | Kamehameha II |
Seuraaja | Kamehameha IV |
Syntynyt |
7. maaliskuuta 1814 Kona, Havaiji |
Kuollut |
15. joulukuuta 1854 (40 vuotta)![]() |
Suku | Kamehameha |
Isä | Kamehameha I |
Äiti | Keōpūolani |
Nimikirjoitus |
![]() |
Kamehameha III (alkuperäiseltä nimeltään Keaweaweʻula Kīwalaʻō Kauikeaouli Kaleiopapa Kalani Waiakua Kalanikau Iokikilo Kīwalaʻō i ke kapu Kamehameha, 7. maaliskuuta 1814 – 15. joulukuuta 1854[1]) oli Havaijin kuningaskunnan kolmas kuningas. Hän oli myös Havaijin pisimpään hallinnut kuningas, joka hallitsi 29 vuotta.[2] Havaijin alkuperäisväestön määrä puolittui Kamehameha III:n valtakaudella. Hänen kautensa alussa väkiluku oli noin 150 000, jota vähensi erityisesti isorokkoepidemia.[3]
Kahemameha III syntyi vuonna 1814 Kamehameha Suuren ja tämän korkea-arvoisimman vaimon Keōpūolanin pojaksi.[4] Kamehameha III:n lapsuus oli vaikea, koska pääministerinä toimiva Ka‘ahumanu pyrki levittämään kristinuskoa ja sen mukana tulevaa moraalijärjestelmää Havaijilla, mistä Kahemahema III ei pitänyt. Hän pyrki hukuttamaan tunteensa alkoholilla.[3]
Kamehameha III sai yhden pojan rakastajattarensa kanssa. Albert Edward Kūnuiakea oli kuitenkin äpärä eikä siksi voinut periä kruunua. Laillisen perillisen saamiseksi kuningas adoptoi veljenpoikansa Alexanderin, josta tuli myöhemmin Kamehameha IV.[4]
Yksityishenkilönä Kamehameha III:a on kuvattu mm. kiltiksi, anteeksiantavaksi ja helposti lähestyttäväksi.[5]
Kamehameha III nousi kuninkaaksi veljensä kuoltua valtiovierailulla Lontooseen. Tuore kuningas oli tuolloin vain 10-vuotias, ja vuoteen 1832 asti Kamehamehan sijaishallitsijana toimi hänen isänsä suosikkivaimo Ka‘ahumanu. Tämän jälkeen sijaishallitsijan virka siirtyi Kamehameha Suuren sisarelle Kinaulle vuoden ajaksi. Sen jälkeen Kamehameha III alkoi hallita itse.[1]
Vuonna 1839 kuningas perusti pääliköiden koulun (myöhemmin kuninkaallisten koulu), jossa aateliston lapset saivat opiskella hallintoa ja olivat siten potentiaalisia kruununperillisiä.[4] Samana vuonna Kamehameha III antoi ns. suvaitsevaisuusjulistuksen, jonka nojalla mm. katolinen kirkko sai aloittaa toimintansa Havaijilla.[1]
Seuraavana vuonna Havaijilla astui voimaan ensimmäinen perustuslaki.[6] Sen nojalla kuningaskunnan hallintoa organisoitiin uudelleen siten, että siellä alettiin noudattaa vallan kolmijako-oppia.[7]
1840-luvulle tultaessa Kamehameha III:n onnistui saada suurvaltojen tunnustus Havaijin kuningaskunnan itsenäisyydelle: Yhdysvallat tunnusti sen vuonna 1842 ja Iso-Britannia sekä Ranska seuraavana vuonna.[1]
Kamehameha III:n valtakaudella koettiin ns. Pauletin tapaus, jossa brittiläinen kapteeni George Paulet uhkaili kuningasta 10. helmikuuta 1843 ja sai tämän lopulta luovuttamaan Havaijin suvereniteetin Isolle-Britannialle. Brittihallitus ei hyväksynyt tätä, vaan lähetti amiraali Richard Thomasin palauttamaan saaret Kamehameha III:lle 31. heinäkuuta samana vuonna.[8]
Vuonna 1843 itsenäisyyden palauttamista juhlistavassa puheessaan Kamehameha III käytti ilmausta "Maan elämä on oikeudenmukaisuudella ikuistettu (havaijiksi Ua Mau ke Ea o ka ʻĀina i ka Pono)". Lausahduksesta tuli ensin kuningaskunnan ja sittemmin osavaltion virallinen motto.[9]
Vuonna 1847 Kamehameha III teki aloitteen Havaijin oman valuutan käyttöön ottamisesta. Kolikot lyötiin Yhdysvalloissa, minkä vuoksi mallia otettiin Yhdysvaltain dollarista.[10]
Kamehameha III kuoli yllättäen 15. joulukuuta 1854.[4] Koska Kamehameha III:lla ei ollut omia lapsia, häntä seurasi kuninkaana hänen veljenpoikansa Kamehameha IV.[7]
Kuningas Kamehameha III:n saavutuksia kuninkaana olivat mm. seuraavat:[5]