Kamehameha III

Kamehameha III
Kamehameha III valokuvattuna otaksuttavasti vuonna 1853
Havaijin kuningas
Valtakausi 6.6.1825 – 15.12.1854
Edeltäjä Kamehameha II
Seuraaja Kamehameha IV
Syntynyt 7. maaliskuuta 1814
Kona, Havaiji
Kuollut 15. joulukuuta 1854 (40 vuotta)
Havaiji Honolulu, Havaiji
Suku Kamehameha
Isä Kamehameha I
Äiti Keōpūolani
Nimikirjoitus

Kamehameha III (alkuperäiseltä nimeltään Keaweaweʻula Kīwalaʻō Kauikeaouli Kaleiopapa Kalani Waiakua Kalanikau Iokikilo Kīwalaʻō i ke kapu Kamehameha, 7. maaliskuuta 1814 – 15. joulukuuta 1854[1]) oli Havaijin kuningaskunnan kolmas kuningas. Hän oli myös Havaijin pisimpään hallinnut kuningas, joka hallitsi 29 vuotta.[2] Havaijin alkuperäisväestön määrä puolittui Kamehameha III:n valtakaudella. Hänen kautensa alussa väkiluku oli noin 150 000, jota vähensi erityisesti isorokkoepidemia.[3]

Tausta ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahemameha III syntyi vuonna 1814 Kamehameha Suuren ja tämän korkea-arvoisimman vaimon Keōpūolanin pojaksi.[4] Kamehameha III:n lapsuus oli vaikea, koska pääministerinä toimiva Ka‘ahumanu pyrki levittämään kristinuskoa ja sen mukana tulevaa moraalijärjestelmää Havaijilla, mistä Kahemahema III ei pitänyt. Hän pyrki hukuttamaan tunteensa alkoholilla.[3]

Kamehameha III sai yhden pojan rakastajattarensa kanssa. Albert Edward Kūnuiakea oli kuitenkin äpärä eikä siksi voinut periä kruunua. Laillisen perillisen saamiseksi kuningas adoptoi veljenpoikansa Alexanderin, josta tuli myöhemmin Kamehameha IV.[4]

Yksityishenkilönä Kamehameha III:a on kuvattu mm. kiltiksi, anteeksiantavaksi ja helposti lähestyttäväksi.[5]

Kuninkaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamehameha III nousi kuninkaaksi veljensä kuoltua valtiovierailulla Lontooseen. Tuore kuningas oli tuolloin vain 10-vuotias, ja vuoteen 1832 asti Kamehamehan sijaishallitsijana toimi hänen isänsä suosikkivaimo Ka‘ahumanu. Tämän jälkeen sijaishallitsijan virka siirtyi Kamehameha Suuren sisarelle Kinaulle vuoden ajaksi. Sen jälkeen Kamehameha III alkoi hallita itse.[1]

Vuonna 1839 kuningas perusti pääliköiden koulun (myöhemmin kuninkaallisten koulu), jossa aateliston lapset saivat opiskella hallintoa ja olivat siten potentiaalisia kruununperillisiä.[4] Samana vuonna Kamehameha III antoi ns. suvaitsevaisuusjulistuksen, jonka nojalla mm. katolinen kirkko sai aloittaa toimintansa Havaijilla.[1]

Seuraavana vuonna Havaijilla astui voimaan ensimmäinen perustuslaki.[6] Sen nojalla kuningaskunnan hallintoa organisoitiin uudelleen siten, että siellä alettiin noudattaa vallan kolmijako-oppia.[7]

1840-luvulle tultaessa Kamehameha III:n onnistui saada suurvaltojen tunnustus Havaijin kuningaskunnan itsenäisyydelle: Yhdysvallat tunnusti sen vuonna 1842 ja Iso-Britannia sekä Ranska seuraavana vuonna.[1]

Pauletin tapaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamehameha III:n valtakaudella koettiin ns. Pauletin tapaus, jossa brittiläinen kapteeni George Paulet uhkaili kuningasta 10. helmikuuta 1843 ja sai tämän lopulta luovuttamaan Havaijin suvereniteetin Isolle-Britannialle. Brittihallitus ei hyväksynyt tätä, vaan lähetti amiraali Richard Thomasin palauttamaan saaret Kamehameha III:lle 31. heinäkuuta samana vuonna.[8]

Vuonna 1843 itsenäisyyden palauttamista juhlistavassa puheessaan Kamehameha III käytti ilmausta "Maan elämä on oikeudenmukaisuudella ikuistettu (havaijiksi Ua Mau ke Ea o ka ʻĀina i ka Pono)". Lausahduksesta tuli ensin kuningaskunnan ja sittemmin osavaltion virallinen motto.[9]

Myöhempi kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1847 Kamehameha III teki aloitteen Havaijin oman valuutan käyttöön ottamisesta. Kolikot lyötiin Yhdysvalloissa, minkä vuoksi mallia otettiin Yhdysvaltain dollarista.[10]

Kuolema ja perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamehameha III kuoli yllättäen 15. joulukuuta 1854.[4] Koska Kamehameha III:lla ei ollut omia lapsia, häntä seurasi kuninkaana hänen veljenpoikansa Kamehameha IV.[7]

Kuningas Kamehameha III:n saavutuksia kuninkaana olivat mm. seuraavat:[5]

  • Suuri Māhele: maanjakouudistus, jonka nojalla mahdollistettiin yksityinen maanomistus ja se, että myös ulkomaalaiset saattoivat omistaa maata
  • Koulujen määrän kasvattaminen: kuninkaan elämän loppuvaiheilla maassa oli 423 koulua, joista suurin osa oli alakouluja, joiden opetuskieli oli havaiji
  • Poliittisten oikeuksien laajentaminen: vuoden 1852 uusi perustuslaki takasi kaikille aikuisille miehille äänioikeuden sekä muutti ylähuonetta siten, että sen jäsenet eivät enää perineet asemaansa, vaan kuningas nimitti heidät.
  • Ympäristönsuojelu: vuonna 1846 kuningas määräsi, että kaikki kunningaskunnan puut ovat valtion omaisuutta ja maan sisäministeriön erikoissuojeluksessa

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Kamehameha III | king of Hawaii 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Kamehameha III, King of Hawaii 2022. British Museum. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b King Kamehameha III: Kauikeaouli 1.11.2009. Aloha Hawaii. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d His Majesty King Kamehameha III 2022. Royal Family of Hawaii Official Website. Arkistoitu 22.8.2022. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b Kauikeaouli Images of Old Hawaiʻi. 17.3.2020. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Hawaiian Constitution established 2022. Native Voices. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  7. ↑ a b King Kamehameha III Department of Accounting and General Services. 2023. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Lord Paulet temporarily claims Hawai`i for Britain 2022. Hawaii History. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Kamehameha III 2022. Hawaii History. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  10. ↑ 1847 1C Hawaii, BN (Regular Strike) Hawaii PCGS. 2023. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)