Kauhajoki | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Suupohjan seutukunta |
Kuntanumero | 232 |
Hallinnollinen keskus | Kauhajoen keskustaajama |
Perustettu | 1868 |
– kaupungiksi | 2001 |
Kokonaispinta-ala |
1 315,54 km² 89:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 1 298,99 km² |
– sisävesi | 16,55 km² |
Väkiluku |
12 572 80:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
– väestötiheys | 9,68 as./km² (31.10.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 15,1 % |
– 15–64-v. | 57,0 % |
– yli 64-v. | 27,9 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 96,1 % |
– ruotsinkielisiä | 0,4 % |
– muut | 3,5 % |
Kunnallisvero |
9,40 % 60:nneksi suurin 2024 [5] |
Kaupunginjohtaja | Niku Latva-Pukkila |
Hallituksen puheenjohtaja | Urpo Paananen |
Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
– puheenjohtaja | Lasse Hautala |
2021–2025[6] • Kesk. • PS • Kok. • SDP |
13 11 8 3 |
kauhajoki.fi |
Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Kaupungin väkiluku on 12 572 ja se on väkiluvultaan Suomen 80. suurin kunta. Kauhajoen kuntatunnus on 232 ja sen pinta-ala on 1 315,54 km², josta 16,55 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,68 asukasta/km². Suurin osa Kauhajoesta sijaitsee Suomenselän vedenjakajaseudun pohjoispuolella.[7]
Kauhajoki on eteläisen Etelä-Pohjanmaan suurpitäjä. Kauhajoki on tunnettu erityisesti kahdesta kansallispuistostaan: Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistosta ja Lauhanvuoren kansallispuistosta. Kauhajoen maisemaa leimaavat eteläpohjalaiset lakeudet sekä toisaalta pohjoissatakuntalaiset metsät ja hiekkakankaat.[8] Kaupungin pinta-alasta suurin osa on länteen ja pohjoiseen loivasti alenevaa tasankoa ja latomerta.[7]
Kauhajoen naapurikunnat ovat Isojoki lounaassa, Kankaanpää etelässä, Karijoki lännessä, Karvia kaakossa, Kurikka idässä ja pohjoisessa ja Teuva lännessä.[9] Entisiä naapurikuntia ovat Kankaanpäähän liitetty Honkajoki ja Kurikkaan liitetty Jalasjärvi.[10] Kauhajoki on Suupohjan talousalueen keskus.[11]
Kauhajoen paikallislehti on nimeltään Kauhajoki-lehti.[12]
Kauhajoki on saanut nimensä sen läpi virtaavan samannimisen joen mukaan. Kauhajoen kirkonarkistossa olevan Kauhajoen kappelin historiikin mukaan kappeli tunnettiin aikoinaan ruotsiksi nimellä ”sleff-åå” eli kapustajoki. Kauhajoen kappelin ensimmäisen vakinaisen papin poika otti sukunimen Haustramnius eli ”kauhajokelainen”. Nimen alkuosa tulee latinan sanoista haurio, hausi, haustum, joka tarkoittaa ammentamista. Nimen jälkimmäinen osa tulee sanasta amnis, joka puolestaan tarkoittaa jokea.[13]
Kauha-nimi on saattanut tulla myös alkupohjoismaisesta gauža-sanasta, joka tarkoittaa tulvaa ja kiehuntaa. Kauha on lisäksi murresana ja tarkoittaa kauhua. Alun perin kauhan merkitys oli vaalea, vaaleus. Merkitys väistyi sittemmin kapustaa merkitsevän sanan tieltä. Kauhu puolestaan on alun perin tarkoittanut kalpeutta, ja siihen on liittynyt sana kauhtua. Kauha-sanan kantasanaksi on ehdotettu myös sanoja kausta ja kausa, jotka tarkoittavat sivua ja syrjää. On tosin epätodennäköistä, että kausta olisi muuttunut kauhaksi.[13]
Pääosa Kauha-alkuisista nimistä sijaitsee joko vedenjakajalla tai läheistä ympäristöään korkeammalla. Mahdollisesti siis kauha voisi tarkoittaa joen yläjuoksua, vedenjakajaa tai korkeata maastoa. Kauhan kantana saattaisi olla muinaisskandinaavinen sana haugr, josta ovat muotoutuneet ruotsin sana hög ja norjan sana haug. Molemmat sanat tarkoittavat korkeaa paikkaa, kumpua ja korkeaa.[13]
Pysyvää asutusta nykyisen Kauhajoen alueella on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka. Vuonna 1584 paikkakunnalle rakennettiin oma kappelitupa. Rakentaminen oli ensimmäinen ele oman yhteisön perustamisesta. Myöhemmin tästä alusta kehittyi Kauhajoen kappeliseurakunta, joka vuonna 1858 erosi Ilmajoesta itsenäiseksi seurakunnakseen.[14]
Kauhajoella käytiin vuonna 1658 mellakka, jossa noin 20 kauhajokista miestä otti yhteen kapteeni Arvid Mikonpoika Timin ja luutnantti Nandelstadin kanssa.[15]
Suomen sodan aikaan kesällä 1808 Kauhajoella talonpojat nousivat kapinaan venäläisiä vastaan. Kauhajoen kapinaksi nimetty tapahtuma päättyi venäläisen Vasili Orlov-Denisovin kasakoiden suorittamaan kostoretkeen. Kauhajokea hävitettiin polttaen ja ryöstäen.[16] Suomen sodan aikana venäläisten tiedetään kiduttaneen ja raiskanneen paikallista väestöä ainoastaan Kauhajoella.[17] Syyskuun 1808 alkuun mennessä venäläiset tappoivat ainakin 13 ihmistä.[16] Heinä- ja elokuun 1808 aikana Kauhajoella käytiin lisäksi yhteensä viisi Suomen sodan taistelua: Samelinlakson taistelu 27. heinäkuuta, Aron kahakka 28. heinäkuuta, Parjakannevan taistelu 28.–29. heinäkuuta, Kauhajoen taistelu 10. elokuuta ja Nummijärven taistelu 28. elokuuta.[18] Venäläiset polttivat Kauhajoen kirkon tapuleineen sekä pappilan 1. syyskuuta 1808.[19]
Perimätiedon mukaan Kauhajoen kirkon kello piilotettiin kapinan aikana erääseen Sahankylässä sijaitsevaan Vaunulampeen. Ei ole tiedossa, onko kello yhä lammessa.[20]
Suomen sodan jälkeen Kauhajoki oli pitkään ilman kirkkoa, mikä johtui toisaalta pitäjän köyhtymisestä sodan vuoksi, toisaalta kirkon sijaintipaikasta käydyistä riidoista. Lopulta vuosina 1818–1820 entisen kirkon paikalle rakennettiin uusi, tunnetun jalasjärveläissyntyisen kirkonrakentajan Salomon Köykkä-Köhlströmin suunnittelema kirkko, ja rakennusmestarina toimi hänen poikansa Juha. Kauhajoen kappeliseurakunnasta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1858, mutta ensimmäinen oma kirkkoherra saatiin vasta vuonna 1891. Kauhajoen kunta aloitti toimintansa tässä välissä vuonna 1868. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuosina 1902–1903 ja 1955, mutta se tuhoutui tulipalossa perustuksiaan myöten vuonna 1956.[21]
Kauhajoen kunta perustettiin vuonna 1868.[14] Seinäjoelta Kauhajoen kautta Kaskisiin kulkeva Suupohjan rata avattiin virallisesti liikenteelle 1. elokuuta 1913. Vuonna 1918 Suomessa syttyi sisällissota, johon osallistui 1 115 kauhajokista. Heistä 51 kaatui ja punaisina vangittuina kauhajokisia kuoli kolme. Kauhajoki toimi sisällissodan aikana kuljetusten ja huollon solmukohtana. Paikkakunnalta tehtiin esimerkiksi 1 580 hevoskyytiä, pääasiassa Kankaanpäähän. Puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim neuvotteli Kauhajoen rautatieasemalla 8.–9. maaliskuuta 1918 välisenä yönä rintamakomentajiensa kanssa Tampereen valtauksesta.[22]
Vuonna 1908 perustettiin Kosken koulu. Seuraavana vuonna vuorossa olivat Muurahaisen ja Hangaskylän koulut. Kokonkylän ja Lylysalon koulut perustettiin vuonna 1914 ja seuraavana vuonna puolestaan Ikkeläjärven koulu. Pukkilan[23], Uuron, Nummikosken, Nummijärven ja Kiviluoman koulut perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1919 perustusvuorossa olivat Harjan ja Luomankylän koulut sekä Suupohjan maamieskoulu. Kotitalouskoulu ja Aron koulu perustettiin vuonna 1920. Kainaston koulu perustettiin vuonna 1922. Evankelinen kansanopisto ja Yrjänäisen koulu perustettiin vuonna 1925. Kauhajärvi sai oman koulunsa vuonna 1926 ja Nirva vuonna 1928. Samana vuonna perustettiin kuntaan myös yhteiskoulu. Puskan koulu perustettiin vuonna 1929.[22]
Maatalous oli 1920-luvulla tärkein elinkeino, sillä se työllisti 91,1 % kunnan asukkaista. Maanomistajia perheenjäsenineen oli 51,98 %, lampuoteja ja torppareita 21,57 %, itsellisiä ja mäkitupalaisia 23,65 % ja virkataloissa asuneita 1,27 %. Muita oli 1,49 %.[22]
1930-luvun lama vaivasi Suomen taloutta, mutta vähitellen maa alkoi elpyä. Kauhajoelle alettiin perustaa turve- ja viljankuivaajateollisuutta sekä sahoja. Vuonna 1934 perustettiin Kauhajoen museoyhdistys. Muita vuosikymmenen tapahtumia olivat pääkatu Topeekan päällystäminen, maatalousnäyttely sekä Ohmerojärven kuivaaminen. Ohmerojärven koulu perustettiin vuonna 1930, seuraavana vuonna Lustilan koulu ja vuonna 1933 puolestaan Pentilän ja Jokimäen koulut. Piiparin koulu perustettiin vuonna 1935, Möykyn koulu vuonna 1937 ja Lamminmaan koulu vuonna 1939.[22]
Suomen eduskunta kokoontui salaisesti Kauhajoella talvisodan aikana 5. joulukuuta 1939 – 12. helmikuuta 1940. Kokoontumispaikka sijaitsi Sanssin koulun puisen osan yläkerrassa.[24] Tämän vuoksi Kauhajoen vaakunassa on kaksi puhemiehen nuijaa.[25] Kauhajokisista talvisotaan osallistuneista 46 kaatui.[22]
Vuosina 1941–1944 käydyssä jatkosodassa sai surmansa 287 kauhajokista. Lähes 2 000 inkeriläistä saapui vuonna 1943 Kauhajoelle perustetulle sijoitusleirille. Tästä joukosta paikkakunnalle jäi 509 henkeä. Pääosin inkeriläiset palautettiin sodan päätyttyä Neuvostoliittoon. Lisäksi 1 500 siirtolaista saapui Karjalasta Kauhajoelle jääden pääosin asumaan paikkakunnalle. Kauhajoen Sahankylään perustettiin 1940- ja 1950-lukujen taitteessa Suomen suurin yhtenäinen rintamamiesalue, joka perustui maanhankintalakiin. Kylään saapui raivaajia eri puolilta Suomea, jotka perustivat kylään yhteensä 42 asutustilaa.[22]
Pihkakylän koulu perustettiin vuonna 1946, Koivumäen koulu seuraavana vuonna sekä Äijön ja Nummilahden koulut vuonna 1948. Hakokallion koulu perustettiin vuonna 1949 sekä Könnön ja Sahankylän koulut vuonna 1951. Nyt paikkakunnalla oli 36 kansakoulua. Pihkakylän koulu lakkautettiin vuonna 1958. Tämä oli ensimmäinen lakkauttaminen Kauhajoella.[22]
Palveluelinkeinot rakentamisen ja teollisuuden kanssa valtasivat alaa maa- ja metsätaloudelta 1950-luvun aikana, jolloin maa- ja metsätalous antoi elannon 76 %:lle Kauhajoen asukkaista. Vuosikymmenen aikana paikkakunnalta muutti Ruotsiin ja kaupunkeihin työikäistä väestöä.[22] Kauhajoen vuonna 1820 rakennettu kirkko paloi vuonna 1956.[26] Kaksi vuotta myöhemmin valmistui uusi kirkko.[22]
Edelleen 1960-luvulla maatalous työllisti 71 % kauhajokisista. Vuosikymmenen aikana Koivumäen, Hakokallion, Teevahaisen, Möykyn, Nummilahden, Lamminmaan, Pentilän, Kiviluoman ja Puskan kansakoulut suljettiin oppilasmäärien laskettua. Sen sijaan perustettiin Suupohjan kauppaoppilaitos, Kauhajoen kansalaisopisto, Kauhajoen ammattikoulu ja Kauhajoen musiikkiopisto, että paikallinen nuoriso saattaisi opiskella kotipaikkakunnalla. Suupohjan radan henkilöliikenne päättyi vuonna 1968. Lisäksi kunnan läpi kulkeva kantatie 67 uusittiin 1960-luvulla.[22]
Teollisuus kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla ja maa- ja metsätalous työllisti 1970-luvulla ainoastaan 39 % Kauhajoen väestöstä. Palvelut työllistivät 32 %. Suuret työllistäjät Rauma-Repola, Strömberg, Tiklas, Esko Salo ja Maan Liha perustivat Kauhajoelle toimipaikkansa vuosikymmenen kuluessa. Myös Kauhajoen liikennemäärät kasvoivat ja kunnan keskusta muuttui, kun uutta rakennettiin vanhan tilalle. Uuron, Turjan, Hangaskylän, Ohmerojärven ja Koskenkylän kansakoulut lakkautettiin vuonna 1972. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1975.[22]
Kauhajoella rakennettiin vilkkaasti 1980-luvullakin. Samaten teollisuudessa ja palvelualoilla työpaikkojen määrä kasvoi. Hyyppään, Nummijärvelle ja Ikkeläjärvelle johtavat tiet saivat vuosikymmenen aikana kestopäällysteen. Pukkilan, Kauhajärven, Harjan, Piiparin ja Jokimäen koulut saneerattiin ja kuntaan rakennettiin muun muassa vanhainkoti, uusia asuntoja ja terveyskeskus.[22] Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy voitti vuonna 1981 järjestetyn kutsukilpailun uudesta kunnantalosta.[27] Rakennus valmistui vuonna 1983.[27] Touko Saaren suunnittelema kirjastotalo valmistui puolestaan vuonna 1989.[28] 1990-luvun taitteen lama johti Strömbergin ja Rauma-Repolan poistumiseen Kauhajoelta ja samalla työllisyystilanteen heikentymiseen.[22]
Tie Kauhajärveltä Satakunnan rajalle sai päällysteen 1990-luvun aikana.[22] Kouluista vuosikymmenen aikana lakkautettiin muun muassa Ikkeläjärvi ja Harja vuonna 1999.[29][30]
Kauhajoesta tuli 133 kuntavuoden jälkeen kaupunki 1. heinäkuuta 2001.[31]
Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa tapahtui 23. syyskuuta 2008 ampumavälikohtaus, jossa kuoli yksitoista ihmistä.[32]
Kauhajoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja Suupohjan seutukuntaan. Kauhajoen pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2022 tekemien mittausten mukaan 1 315,54 km², josta 1 298,99 km² on maata ja 16,55 km² sisävesialueita.[1] Kauhajoen rajanaapurikunnat ovat Kurikka pohjoisessa, Karvia kaakossa, Kankaanpää etelässä, Isojoki lounaassa sekä Karijoki ja Teuva lännessä.[9]
Kauhajoen ja Isojoen rajalla sijaitsee Länsi-Suomen korkeimpiin kohtiin lukeutuva Lauhanvuori, joka kohoaa 231 metriä merenpinnan yläpuolelle. Lauhanvuoren korkein kohta tosin jää Isojoen puolelle muutaman kymmenen metrin päähän Kauhajoen rajasta.[33]
Pohjanlahteen Mustasaaressa laskeva Kyrönjoki saa alkunsa Kauhajoen eteläosassa sijaitsevasta Kauhajärvestä, joka virtaa aluksi Kauhajoki-nimisenä. Aronkylässä Ikkelänjoki ja Kainastonjoki yhtyvät Kauhajokeen, joka puolestaan yhtyy Kurikassa Jalasjoen kanssa, jolloin nimi muuttuu Kyrönjoeksi. Kainastonjokeen yhtyy Kauhajoen Kokonkylässä myös Päntäneenjoki. Kainastonjokeen laskee myös muun muassa Ohmeroluoma.[33][34]
Kauhajärven lisäksi kunnan muita järviä ovat Hiukkajärvi, Harrinjärvi, Aikalanjärvi eli Uuronjärvi, Koihnanjärvi ja Säärenjärvi sekä Ikkeläjärvi, joka laskee vetensä Ikkelänjokea pitkin Kauhajokeen. Karvianjoen vesistöön laskevista järvistä Kauhajoella sijaitsevat Ylimysjärvi, Nummijärvi ja Säkkijärvi.[33]
Kauhajoen viralliset kylät ja niiden rajat ovat vuonna 1830 suoritetun maakirjojen tarkistuksen jäljiltä Aronkylä, Harjankylä, Hyyppä (Hyypänkylä), Kauhajoki (Kauhajoenkylä), Nummijärvi (Nummijärvenkylä) ja Päntäne (Päntäneenkylä). Myöhemmin kylien rajat ovat muuttuneet pienesti.[35]
Kauhajoen muita kyliä ovat Filppula, Heikkilänkylä, Hangaskylä, Ikkeläjärvi, Järvikylä, Kainasto, Kalkunmäki, Kauhajärvi, Keturinkylä, Kokonkylä, Korpikylä, Koskenkylä, Kuutinkylä, Käyränkylä, Luomankylä, Lustila, Marttilankylä, Muurahainen, Möykkykylä, Nirvankylä, Nummikoski, Pihkakylä, Piipari, Pukkila, Puskankylä, Ratikylä, Sahankylä, Savikylä, Turjankylä, Uuronkylä, Yrjänäiskylä sekä Äijönkylä.
Vuoden 2017 lopussa Kauhajoella oli 13 610 asukasta, joista 9 133 asui taajamissa, 4 394 haja-asutusalueilla ja 83:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauhajoen taajama-aste on 67,5 %.[36] Kauhajoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[37]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Kauhajoen keskustaajama | 8 698 |
2 | Päntäne | 221 |
3 | Kainasto | 214 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Talousalueena Kauhajoki kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37 027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.[39]
Kauhajoella oli vuonna 2022 yhteensä 5 178 työpaikkaa ja kaupungissa asui 5 019 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 75,7 prosenttia. Teuvan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 63,8 prosenttia, jalostuksen 26,8 prosenttia ja alkutuotannon 8,5 prosenttia.[38]
Kauhajoen työpaikkaomavaraisuus on 103,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 73,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,9 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kauhajoella on 154,0 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[38]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat työkalujen ja varaosien maahantuoja Isojoen Konehalli, Suupohjan Osuuspankki ja sairaalatarvikkeita valmistava Serres Oy.[40]
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet: [41][42][43] |
Kauhajoen väkiluku oli 31. lokakuuta 2024 12 572 asukasta.[2] Väkiluvultaan Kauhajoki on Suomen 80. suurin kunta.[2] Väestötiheys oli 9,68 asukasta/km².[2]
Ennen 1800-lukua Kauhajoen tarkkaa väkilukua on mahdotonta selvittää. Tiedot 1600-luvulta ovatkin henkikirjojen ja talolukujen perusteella arvioituja. Syntyneiden ja kuolleiden luetteloita on voitu alkaa käyttää 1690-luvun tiedoista alkaen apuna, mutta nekin ovat puutteellisia.[44] Vasta vuonna 1749 suoritettiin ensimmäinen luotettava väestönlaskenta, jossa tosin Kauhajoki oli yhdessä nipussa Jalasjärven ja Kurikan kanssa. Samoin oli vielä monissa myöhemmissäkin väkilukutaulukoissa. Kauhajoki sai omat väkilukutaulukot vuonna 1810. Kauhajoen väkiluku on kuitenkin voitu jo vuoden 1749 väkilukutaulukoista lähtien voitu selvittää luotettavasti laskemalla väestö taloittain.[41]
Kauhajoen väkiluku alkoi kasvaa uudisasutuksen seurauksena voimakkaasti 1670- ja 1680-luvuilla. Suuret kuolonvuodet vuosina 1696–1698 verottivat Kauhajoen väestöä. Esimerkiksi vuonna 1697 Kauhajoella kuoli 96 ihmistä ja syntyi vastaavasti 19. Pahimman nälän ollessa voitettu vuonna 1698 väkiluvun vähennys oli enää ainoastaan kuusi henkeä. Noihin aikoihin Kauhajoki sai myös uusia asukkaita Hämeestä. Väkiluku kasvoi suuren Pohjan sodan (1700–1721[45]) alkuvuosista isoonvihaan (1713–1721[46]) saakka. Ennen isoavihaa väkiluku oli noin 500. Venäläisten saavuttua isonvihan aikana Pohjanmaalle, katkesi väestönkasvu. Tuona aikana kuolleita oli suunnilleen 30 syntyneitä enemmän. Lisäksi Venäjälle vietiin 18 kauhajokista. Isonvihan päätyttyä väkiluku oli noin 450.[41]
Isonvihan loputtua Kauhajoelle muutti väestöä, sillä paikkakunnalle oli jäänyt asumattomia taloja. Samaten syntyvyys oli suurta koko 1700-luvun ajan. Esimerkiksi 1730-luvulla, jolloin Kauhajoen väkiluku oli noin 600, syntyi yli 300 lasta. Jopa 1740-luvulla, jolloin kuolleisuus oli suurta kulkutautien vuoksi, kasvoi Kauhajoen väkiluku hieman.[41] Kulkutautiepidemiat vaivasit Kauhajokea 1740-luvun lisäksi vuosina 1756 ja 1785 sekä 1794, jolloin vatsankutkelma-nimisen vatsataudin vuoksi Kauhajoen kuolleisuus oli kaksinkertainen, kun verrataan lähivuosiin. Vuosina 1808–1809 käydyn Suomen sodan seurauksena Kauhajoki kärsi muuttotappiota. Jälleen myös kulkutaudit verottivat ihmisiä. Väkiluku ylitti kuitenkin 1800-luvun alkupuolella 2 000 asukkaan rajan.[47]
Kauhajoen Asemanseutu oli vuonna 2016 Suomen 35. kallein asuinalue neliöhintojen perusteella.[48]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kauhajoen väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 96,1 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,4 prosenttia ja vieraskielisiä 3,5 prosenttia.[38] Kauhajoella asui vuoden 2023 lopussa 380 ulkomaan kansalaista, mikä on 3,0 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kauhajoella 89 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat unkarilaiset (85) ja virolaiset (42).[50]
Kauhajoen asukkaista noin viisi prosenttia on romaneja, minkä johdosta Kauhajoki on Suomen asukaslukuun suhteutettuna suurin romanipitäjä.[51]
Kauhajoella toimii yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, Kauhajoen seurakunta.[52] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhajoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[53]
Kauhajoella toimivat myös adventtiseurakunta,[54][55] helluntaiseurakunta,[56][57] baptistiseurakunta[58][59] sekä Jehovan todistajat.[60]
Kauhajoella toimivista peruskouluista Lustilan koulu, Päntäneen koulu, Yrjänäisen koulu ja Äijön koulu antavat opetusta luokille 1–4. Aron, Hyypän, Kainaston, Nummijärven, Pukkilan ja Sahankylän koulut sekä Sanssin koulu antavat opetusta luokille 1–6. Kauhajoen yhteiskoulu antaa opetusta luokille 7–9 ja Aninkoulu puolestaan luokille 1–9.[61] Nykyisellään Nummijärven,[62] Sanssinlähde?, Lustilan[63], Yrjänäisen[64], Kokon[65], Luomankylän[65] ja Äijön[65] koulut on lakkautettu ja noiden koulujen oppilaat siirretty vuonna 2010 valmistuneeseen Kauhajoen koulukeskukseen, jossa opiskelee noin 460 alakoululaista.[66] Koulukeskus sijaitsee Kauhajoen lukion, ammattioppilaitoksen ja yläasteen välittömässä läheisyydessä. Myös Sahankylän koulu on päätetty lakkauttaa syksystä 2014 alkaen. Yhtenä vaihtoehtona pohdittiin Lustilan koulun avaamista uudelleen ja oppilaiden siirtämistä uudelleen avattavan rakennuksen tiloihin, mutta tuo ehdotus ei saanut riittävää kannatusta vaan Sahankylästä oppilaat kuljetetaan myös koulukeskukseen.[67]
Koulutuskeskus Sedun Kauhajoen toimipisteessä (entinen Seinäjoen koulutuskeskus Sedu, Kauhajoen palvelualojen oppilaitos) on mahdollista suorittaa sosiaali- ja terveysalan sekä catering-alan perustutkinto.[68] Suupohjan ammatti-instituutissa puolestaan on mahdollista opiskella merkonomiksi, datanomiksi, media-assistentiksi, sähköasentajaksi, levyseppähitsaajaksi, puusepäksi, talonrakentajaksi, parturi-kampaajaksi, koneenasentajaksi, ajoneuvoasentajaksi, automaatioasentajaksi, suurtalouskokiksi, ravintolakokiksi ja maaseutuyrittäjäksi.[69] Myös kaksois- tai kolmoistutkinto on mahdollista suorittaa.[69] Lisäksi ammatti-instituutti järjestää aikuis- ja oppisopimuskoulutusta.[69] Suupohjan ammatti-instituutin toimipaikkoja ovat ammattioppilaitos, kauppaoppilaitos ja maatalousoppilaitos.[70]
Kauhajoella toimii myös lukio,[71] yksi Suomen kaikkiaan 90:stä kansanopistosta eli Kauhajoen evankelinen opisto[72] sekä Kauhajoen kansalaisopisto.[73]
Kauhajoen Nummijärven rannalla on järjestetty joka juhannus vuodesta 1987 lähtien Nummirock-niminen musiikkifestivaali. Nykyisin Nummirock on keskittynyt raskaaseen rockmusiikkiin. Festivaaleilla ovat esiintyneet esimerkiksi Iron Maiden, Motörhead, Pantera, Ramones, Scorpions ja Slayer.[74]
Syksyisin Hämes-Havusen pihapiirissä on vuodesta 1991 lähtien järjestetty Ruokamessut.[75] Ruokamessujen aikaan Kauhajoen pääkatu Topeekalla järjestetään Syöminkien yö -niminen tapahtuma.[76][77] Ruokamessujen kanssa samaan aikaan on vuodesta 1997 lähtien Kauhajoella järjestetty Messu-Cup-jalkapalloturnaus.[78]
Viikkoa ennen juhannusta Kauhajoella järjestetään Kauhajoki-Cup-niminen nuorten jalkapalloturnaus, johon osallistuu vuosittain noin sata joukkuetta, osa Suomen ulkopuoleltakin.[79]
Keväällä 2008 järjestettiin paikkakunnalla ensimmäinen kulttuuriviikko nimeltään Kauhajoen Kriuhnaasut.[80] Ensimmäisellä kulttuuriviikolla tapahtumia järjestettiin 75, ja ne keräsivät yhteensä 4 880 vierailijaa.[80] Kauhajoen Kriuhnaasut saivat jatkoa vuonna 2009.[81] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Kauhajoella vuonna 1991.[82]
Muita tapahtumia ovat kevät- ja kesämarkkinat sekä SambaCross & Carnivals -tapahtuma, johon kuuluu moottoriurheilu- ja sambatapahtumia.[83][84]
Vuosina 2001–2020 järjestettiin Bluesrupiama-nimistä bluesiin, rhythm and bluesiin, souliin, funkiin ja jazziin keskittynyttä musiikkifestivaalia[85][86][87], jossa esiintyivät esimerkiksi Erja Lyytinen ja Matti Oiling.[86][88]
Kauhajoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla sinsalla eli rosolli sekä hiilisilakat.[101]
Kauhajoen Karhulla on toimintaa monessa eri urheilulajissa; kaikkiaan Karhulla on oma jaostonsa 16 eri urheilumuotoon.[102] Menestynein on Karhun miesten koripallojoukkue, joka pelasi kaudella 2021–2022 pääsarjatasolla Korisliigassa.[103] Yksilöurheilijoista Kauhajoelle kansainvälistä menestystä ovat tuoneet muun muassa painijat Jani Haapamäki[104] ja Jouko Salomäki,[105] ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti,[106] kestävyysjuoksija Kaarlo Maaninka[107] sekä kolmiloikkaaja Heli Kruger.[108]
Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva kantatie 67 kulkee Kauhajoella Aronkylään saakka koillinen–lounassuunnassa ja Aronkylästä kohti Kaskista itä–länsisuunnassa.[109][110] Aronkylästä alkaa pohjois–eteläsuuntainen kantatie 44, joka kulkee Sastamalan Kiikkaan.[109][111]
Kauhajoelta on matkaa Kurikkaan 28 kilometriä, Teuvalle 31 km, Jalasjärvelle 38 km, Isojoelle 40 km, Seinäjoelle 58 km, Kaskisiin 61 km, Kankaanpäähän 75 km, Vaasaan 97 km, Tampereelle 170 km ja Helsinkiin 334 km.[112]
Kauhajoen Lamminmaassa, Kurikan rajan läheisyydessä sijaitsee Kauhajoen lentokenttä.[113] Lentokenttä on avattu yleiseen käyttöön vuonna 1973,[113] ja nykyisin kenttää käyttävät Suupohjan Lentokerho ry, Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry ja Air Pilot ry.[114]
Seinäjoelta Kauhajoen kautta Kaskisiin kulkee Suupohjan rata,[115] jolla nykyisin on enää tavarakuljetuksia.[116] Henkilöliikenne radalla loppui jo vuonna 1968[115] ja Kauhajoen rautatieasema suljettiin vuonna 1999.[117] Nykyisin Kauhajoen rautatieasema on yksityisomistuksessa ja muutettu asuinkäyttöön.[118]
Kauhajoen kaupunginjohtajana aloitti vuonna 2021 Niku Latva-Pukkila.[119]
Kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 13 on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Annetut äänet vuosien 2008, 2012, 2017 ja 2021 kunnallisvaaleissa Yleisradion Vaalitulospalvelun mukaan:[120][121]
Vuosi | KESK | PS | KOK | SDP | VIHR | KD | VAS | muut | Johto | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | ||
2008 | 3 120 | 44,7 | 1 062 | 15,2 | 1 627 | 23,3 | 548 | 7,9 | 66 | 0,9 | 270 | 3,9 | 284 | 4,1 | 21,4 | ||
2012 | 2 755 | 40,5 | 1 580 | 23,2 | 1 440 | 21,2 | 574 | 8,4 | 49 | 0,7 | 186 | 2,7 | 224 | 3,3 | 17,3 | ||
2017 | 2 504 | 39,2 | 1 365 | 21,3 | 1 158 | 18,1 | 710 | 11,1 | 194 | 3,0 | 185 | 2,9 | 185 | 2,9 | 93 | 1,5 | 17,9 |
2021 | 2 062 | 36,5 | 1 645 | 29,2 | 1 127 | 20,0 | 566 | 10,0 | 98 | 1,7 | 60 | 1,1 | 85 | 1,5 | 7,3 |
|
|