Kittilän lentoasema | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kittilän lentoasemarakennus helmikuussa 2017. |
|||||||||
IATA-koodi | KTT | ||||||||
ICAO-koodi | EFKT | ||||||||
Sijainti | Kittilä | ||||||||
Koordinaatit | |||||||||
Tyyppi | julkinen | ||||||||
Ylläpitäjä | Finavia | ||||||||
Valmistumisvuosi | 1979 | ||||||||
Korkeus | 196 m | ||||||||
Liikenneyhteydet | |||||||||
Tärkein keskus ja etäisyys | Kittilä – 5 km | ||||||||
Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
Matkustajamäärä (2020) | 206 251 | ||||||||
Huomioita | |||||||||
Lähteet |
AIP[1] Tilastot[2] |
Kittilän lentoasema (IATA: KTT, ICAO: EFKT) sijaitsee Lapissa Kittilän kunnassa. Se palvelee pääasiassa Ylläkselle, Leville, Pallakselle, Pyhä-Luostolle ja muihin hiihtokeskuksiin matkustavia turisteja. Lentoasemalle on säännöllisiä lentoja Helsinki-Vantaalta. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki 363 161 matkustajaa.[3] Vuonna 2020 (koronaviruspandemian aikana) lentoaseman kautta kulki 206 251 matkustajaa.
Kittilän lentoaseman kiitotie 16/34 on 2 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Kiitotie 34 on varustettu suurtehovaloin ja ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.[1] Lentokoneiden pysäköintipaikkoja on 12 kappaletta ja vuonna 2020 toteutetun laajennushankkeen myötä lähtöselvitystiskien määrä nousi kahdeksasta neljääntoista.
Kittilä valittiin vuonna 2021 vuoden lentoasemaksi.[4]
Metsähallitus rakensi Kittilään vuosina 1974–1975 metsätalouslentoja varten metsälentopaikan, jolla oli 600–700 metriä pitkä sorapintainen kiitotie. Ensimmäinen lentokone laskeutui lentokentälle 20. syyskuuta 1975. Kenttää käytti lähinnä yleisilmailu, eikä siltä lennetty metsätalouslentoja.[5]
Kittilässä oli 1970-luvulla myös käynnistynyt hanke suuremman lentokentän rakentamiseksi muun muassa matkailuelinkeinon ja Ilmavoimien tarpeisiin. Kittilän lentokenttä rakennettiin metsälentokentän paikalle vuosina 1976–1979 työministeriön, Tie- ja vesirakennuslaitoksen ja Kittilän kunnan yhteishankkeena ja avattiin liikenteelle 11. syyskuuta 1979. Alun perin kentällä oli kaksi kilometriä pitkä päällystetty kiitotie sekä rullaustie, asemataso ja suojarakennuksia. Lentokentän pitäjä oli aluksi puolustusministeriö ja pääasiallinen niin sanotun Kittilän lentopaikan käyttäjä Lapin lennosto, mutta lentokenttä oli myös siviililiikenteen käytössä.[6]
Lentoaseman terminaalin ensimmäinen osa rakennettiin vuosina 1981–1982, ja heinäkuussa 1982 lentokenttä siirrettiin ilmailuhallituksen hallintaan valtion lentoasemaksi. Kiitotie pidennettiin 2 500 metriin vuosina 1984–1985. Valmistumisensa jälkeen lentoasema oli aluksi lähinnä sotilas- ja yleisilmailun käytössä, minkä lisäksi lentoasemalle tehtiin jonkin verran tilauslentoja. Finnair aloitti säännöllinen lentoliikenteen Kittilään helmikuussa 1987.[7] Päivittäinen liikenne alkoi helmikuussa 1990.[8] 1990- ja 2000-lukujen aikana lentoaseman terminaalia on laajennettu useaan otteeseen.[8][9]
Kittilän lentoasemarakennus paloi osittain 27. heinäkuuta 2006.[10] Tuli tuhosi noin 2 000 neliömetrin alueen. Tuhoutuneet osat rakennettiin uudelleen vuosina 2007–2008 ja samalla tilat suunniteltiin avarammiksi. Jälleenrakennus- ja laajennusosa vihittiin käyttöön 14. helmikuuta 2008.[11]
Vuosina 2018-2019 Finavia laajensi Kittilän lentoasemalla sekä terminaalia että lentoliikenteen infrastruktuuria. Yhteensä terminaalin laajennus käsittää 2 000 neliömetriä uutta matkustajatilaa. Lentoliikenteen kapasiteettia ja sujuvuutta parannettiin rakentamalla kaksi uutta rullaustietä, joista toinen on pitkä ja toinen lyhyt. Lisäksi lentokoneiden pysäköintipaikkojen määrä tuplaantui kuudesta 12:een. Vuonna 2020 toteutetulla lisäinvestoinnilla terminaaliin rakennettiin 750 neliötä uutta tilaa matkatavaroiden käsittelyä varten.[12]
Venäläisturisteja kuljettanutta, Itävaltaan rekisteröityä Gulfstream G 150 -liikelentokonetta valmisteltiin 4. tammikuuta 2018 Venäjälle paluuta varten. Koneen sisälle oli muodostunut ylipaine, jonka takia ovi sinkoutui voimalla päin saksalaista kapteenia, joka oli avaamassa koneen ovea. Hän kuoli välittömästi. Turman sattuessa koneessa ei ollut matkustajia. Onnettomuustutkintakeskus selvittää asiaa. [13][14]
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vain Finnairin kohdetiedoille annettu lähde. |
Lentoyhtiö | Kohde |
---|---|
AirBaltic | Kausittainen: Riika, Tampere |
Austrian Airlines | Kausittainen: Wien[15] |
Finnair | Helsinki, Ivalo, Kausittainen: Tampere, Turku |
Helvetic Airways | Kausittainen: Zürich |
Lufthansa | Kausittainen: München |
Norwegian Air Shuttle | Kausittainen: Helsinki |
Transavia | Kausittainen: Pariisi-Orly |
TUI Airways | Kausittainen: Birmingham, Bristol, Bryssel, Doncaster/Sheffield, Glasgow, Lontoo-Gatwick, Manchester, Newcastle, Nottingham |
|