Kristillinen ja demokraattinen unioni – Tšekkoslovakian kansanpuolue | |
---|---|
Křesťanská a demokratická unie – Československá strana lidová | |
Perustettu | 3. tammikuuta 1919 |
Puheenjohtaja | Marian Jurečka |
Ideologia | |
Poliittinen kirjo | keskusta-oikeisto |
Toimisto | Praha, Tšekki |
Osoite | Palác Charitas, Karlovo náměstí 5 |
Jäsenmäärä | 21 870 |
Värit |
keltainen |
Edustajainhuone[2] |
10 / 200 |
Senaatti[3] |
12 / 81 |
Euroopan parlamentti[4] |
2 / 21 |
Kansainväliset jäsenyydet |
– Euroopan kansanpuolue – Centrist Democrat International |
Kotisivu |
www |
Kristillinen ja demokraattinen unioni – Tšekkoslovakian kansanpuolue (tšek. Křesťanská a demokratická unie – Československá strana lidová, lyh. KDU-ČSL) on tšekkiläinen kristillisdemokraattinen puolue.
KDU-ČSL:n historia ulottuu 1800-luvun lopulle, jolloin Böömin ja Määrin katolilaiset perustivat poliittisia liikkeitään. Kristillis-sosialistinen puolue perustettiin syyskuussa 1894 Litomyšlissä ja Katolilainen kansallispuolue Määrin Přerovissa syyskuussa 1896. Tammikuussa 1919 perustettiin Prahassa Československá strana lidová (ČSL) puheenjohtajanaan Jan Šrámek yhdistämään katolilaisia puolueita. Se pääsi hallitukseen 1921 ja pysyi siellä suurimman osan aikaa.
Tšekkoslovakian miehityksen 1939 jälkeen Šrámek toimi pakolaishallituksen johdossa Lontoossa. Vuoden 1945 jälkeen puolue oli osa kansallisen yhtenäisyyden puoluetta. Kommunistien noustua valtaan 1948 monet ČSL:n johtomiehet joutuivat vangituiksi. Vaikka ČSL oli osa hallitusta kansanrintaman osana, aina vuoteen 1989 saakka sillä ei ollut todellista valtaa.
Vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen ČSL yritti uudistaa mainettaan ja tehdä eroa entiseen. Tähän sisältyi nimenvaihdos 1992 kristillisdemokraattisen liiton liittymisen jälkeen ja yritys kehittyä saksalaisen CDU:n mallin mukaan. KDU-ČSL oli mukana Václav Klausin ja ODS:n hallituksessa syksyyn 1997, kunnes sen ministerien ulosmarssi johti hallituksen kaatumiseen. KDU-ČSL oli mukana myös Josef Tošovskýn virkamieshallituksessa ennen vuoden 1998 ennenaikaisia vaaleja.
KDU-ČSL:lla on ollut varsin pieni (6–10 %) mutta vakaa kannatus varsinkin Määrin katolilaisella maaseudulla. Sillä on varsin suuri jäsenmäärä, 50 000 jäsentä, mutta monet jäsenistä ovat vanhoja ja jäsenmäärä on laskussa. Tšekin hajanaisessa politiikassa KDU-ČSL on tosin tarpeellinen hallituskumppanina, oli voittajana oikeisto tai vasemmisto.
Kesäkuun 2002 vaaleissa KDU-ČSL oli yhteislistalla pienen Vapausliiton, euromyönteisen markkinaliberaalipuolueen kanssa. Perinteinen KDU-ČSL vetosi kuitenkin kannattajiinsa paremmin kun liitto kaupunkiliberaalien Vapausliiton kanssa.
KDU-ČSL:n johtajaksi valittiin marraskuussa 2003 Miroslav Kalousek. Edeltäjäänsä Cyril Svobodaan nähden hän oli oikeistolaisempi ja kannatti yhteistyötä ODS:n kanssa, mikä vaikeutti yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa. KDU-ČSL muodosti kesän 2006 vaalien jälkeen hallituksen Mirek Topolánekin johtaman ODS:n ja vihreiden kanssa.
Joulukuussa 2006 KDU-ČSL:n johtoon valittiin Jiří Čunek. Hän pääsi varapääministeriksi ja alueellisen kehityksen ministeriksi Topolánekin hallitukseen. Čunek erotettiin hallituksesta marraskuussa 2007 julki tulleen korruptioskandaalin vuoksi. Puolue nimitti Čunekin uudelleen hallitukseen, kun oikeus oli vapauttanut hänet syytteistä. Čunek palasi asemaansa huhtikuussa 2007, vaikka vasemmisto-oppositio ja hallituksen vihreät vastustivatkin tätä.[5]
Cyril Svoboda valittiin uudelleen KDU-ČSL:n johtajaksi kesäkuussa 2009 korruptioskandaalin ryvettämän Čunekin seuraajaksi. Svoboda voitti puoluejohtajuuden täpärästi vain 30 äänen erolla europarlamentaarikko Jan Březinaan.[6] KDU-ČSL:n entinen johtaja Miroslav Kalousek puolestaan jätti puolueen kokonaan ja perusti samana vuonna uuden TOP 09:n. Samalla myös Kalouksekin lisäksi neljä muuta KDU-ČSL:n parlamentaarikkoa jätti puolueen.[7]
Toukokuun 2010 vaaleissa KDU-ČSL, puolue joka oli istunut parlamentissa koko Tšekin kommunismin jälkeisen ajan, jäi kokonaan ilman paikkoja.[8] Paluu parlamenttiin onnistui kuitenkin jo seuraavissa, vuoden 2013 vaaleissa Pavel Bělobrádekin johdolla ja KDU-ČSL osallistui sosiaalidemokraattien Bohuslav Sobotkan hallitukseen.
Bělobrádek jätti puoluejohtajan tehtävän vuoden 2019 perhesyihin vedoten. Hän myös katsoi puolueen tarvitsevan uutta voimaa. Maaliskuussa 2019 pidetyssä puoluekokouksessa KDU-ČSL valitsi hänen seuraajakseen Marek Výbornýn. Bělobrádekista tuli samettivallankumouksen jälkeen pisimpään puoluetta johtanut henkilö.[9]
Syksyn 2021 vaalien jälkeen puolue nousi Petr Fialan johtamaan viiden puolueen hallitukseen, johon tulivat ODS, KDU-ČSL, TOP 09, Kaupunginjohtajat ja sitoutumattomat -puolue (Starostové a nezávislí, STAN) ja Tšekin piraattipuolue.