Laivaluettelo

Jäljitelmä mykeneläisen ajan laivasta.

Laivaluettelo (m.kreik. νεῶν κατάλογος, neōn katalogos) on Homeroksen Iliaan toiseen lauluun (2.494–759) sisältyvä jakso, joka luettelee akhaijien eli kreikkalaisten joukko-osastot, jotka purjehtivat Troijan sotaan. Luettelo esittää jokaisen joukko-osaston kansallisuuden, johtajan, kotipaikat sekä miesten kuljettamiseksi tarvittujen laivojen lukumäärät.[1][2]

Luettelo sisältää tietoa, joka ei ole voinut olla Homeroksen ajan antiikin kreikkalaisten saatavilla muutoin, joten sen uskotaan säilyttäneen suullista perimätietoa varhaisemmasta mykeneläisestä ajasta. Luettelo antaa arvokasta tietoa myöhäisen mykeneläisen ajan asutuksista ja muusta maantieteestä sekä poliittisesta tilanteesta.[2][3] Toisaalta sen sisällössä on myös paljon myöhempiä vaikutteita.[4]

Laivaluetteloa seuraa selvästi lyhyempi troijalaisten luettelo, joka luettelee sotaan osallistuneet troijalaiset liittolaisineen (2.816–877).[3]

Historiallinen tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iliaassa esiintyvä luettelo antaa kuvan kaupunkivaltioiden muodostamasta yhteiskunnasta, jonka pääasiassa Manner-Kreikassa sijaitsevia kuningaskuntia johtavat asemansa perineet kuninkaat ja jotka muodostavat löyhän liittouman ylipäällikkönsä Mykenen kuninkaan johdolla. Tällaisena se vaikuttaa vastaavan nimenomaan esihistorian mykeneläistä kautta eli Kreikan myöhäistä pronssikautta, ei Homeroksen aikaa, jolloin yhteiskunta oli kokenut suuria muutoksia ja pääheimoja olivat doorilaiset ja joonialaiset.

Laivaluettelo nähdään usein joonialaisena versiona varhaisemmasta luettelosta, joka saattaa palautua ainakin jossakin määrin varhaisempiin aikoihin. Perinteisen, 1900-luvun alkupuolella vallalla olleen näkemyksen mukaan luettelo ei ole peräisin Homerokselta tai ylipäätään samalta henkilöltä, joka kokosi tai runoili muun Iliaan. Sen sijaan se olisi syntynyt jo paljon ennen Homerosta ja palautuisi mykeneläiselle kaudelle tai sitä välittömästi seuranneelle niin kutsutulle submykeneläiselle kaudelle.[4][3][5] Esimerkiksi Denys Page on seurannut Milman Parryn teoriaa homeerisen runouden kehityksestä ja katsoo, että luettelo edustaa Homerosta edeltänyttä suullista, muistinvaraista runoutta, joka on liitetty osaksi Homeroksen eeposta.[6][7]

Perinteistä näkemystä on perusteltu sillä, että luettelo vaikuttaa esittävän Kreikan sellaisena, kuin se on oli mykeneläisen ajan lopulla noin 1200 eaa., noin 400–500 vuotta ennen Homerosta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että luettelo kuvaa kaupunkeja, jotka lakkasivat olemasta asuttuja, kun mykeneläinen aika päättyi. Klassisen kauden ja myöhempien aikojen maantieteilijät eivät enää tienneet, mihin kaikilla paikoilla viitattiin. Näkemyksen tueksi on myös huomautettu, että luettelo vaikuttaa muuhun runoelmaan verrattuna irralliselta ja runoutena huonolta.[4][8]

Homeroksen kuvaaman ajan Kreikan kartta.

J. V. Lucen mukaan luettelo olisi syntynyt aikaisintaan noin 1150 eaa. eli jonkin verran Troijan sodan päättymisen perinteisen ajoituksen jälkeen. Se olisi selvinnyt suullisessa muodossa läpi niin kutsuttujen pimeiden vuosisatojen.[3] Eräiden tutkijoiden mukaan se on saattanut säilyä erillisenä siitä Troijan sotaa käsittelevästä kertomuksesta, joka muodostaa Iliaan rungon, ja se on liitetty kertomukseen Iliaan kokoamisvaiheessa, mahdollisesti Homeroksen toimesta, ja saanut tällöin lopullisen muotonsa.[3] Edzard Visserin mukaan varhaisempiin aikoihin palautuva aineisto olisi säilynyt ennen kaikkea heeros-myyttien välityksellä, ja tullut myöhemmin osaksi eeppistä runoelmaa.[9]

Mikäli luettelo on luotettava, se on harvinainen yhteenveto varhaisen Kreikan geopoliittisesta tilanteesta joskus myöhäisen pronssikauden ja 700-luvun eaa., Homeroksen oman ajan, välillä. Luettelo antaa kuvan siitä, mitkä kaupungit ovat tuohon aikaan olleet merkittäviä, ja minkälaisia valtakuntia ne ovat muodostaneet. Myös kuninkaiden nimillä saattaa olla jonkinlaista pohjaa historiassa. Luettelon suuri yhdenpitävyys historiallisen maantieteen kanssa ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että kyseiset valtakunnat olisivat kuninkaidensa johdolla todella yhdistäneet voimansa yhdellä sotaretkellä. Toiseksi, luettelon kuvaus sotajoukon suuruudesta ja kunkin alueen lähettämien laivojen määrästä on todennäköisesti liioiteltu, ja saattaa kuvata lähinnä valtakuntien keskinäisiä voimasuhteita.[7]

Myöhemmin perinteinen näkemys luettelosta on myös kyseenalaistettu, ja tutkijat ovat olleet erimielisempiä siitä, missä määrin luettelon sisältö on todella peräisin pronssikaudelta, missä määrin siinä on myöhempää Homerosta edeltävää aineistoa geometriselta kaudelta, missä määrin se on Homeroksen itsensä muovaama ja missä määrin sitä on mahdollisesti muokattu myös hänen jälkeensä vielä arkaaisella kaudella ennen Iliaan tekstimuodon vakiintumista. Tutkimuksen edetessä on huomautettu, ettei luettelo välttämättä kuvaa mykeneläistä aikaa niin täsmällisesti kuin aiemmin on ajateltu.[4] Myös luettelon arvoa ja muotoa Homeroksen ajan runoutena on puolustettu. John Crossettin mukaan luettelolla on eepoksessa dramaattinen tehtävä ja tämän mukainen sijainti.[8] Visser huomauttaa, että luettelo on täysin yhteensopiva sen säeimprovisaatiomenetelmän kanssa, jolla muukin Ilias on runoiltu.[9]

Erään teorian mukaan laivaluettelo on saattanut olla alun perin peräisin Boiotiasta, josta luettelo myös alkaa. Tällaisena sitä voi verrata boiotialaisen Hesiodoksen teosten (Jumalten synty, Naisten luettelo) runomuotoisiin luetteloihin. Tästä voidaan päätellä, että luettelot ovat ainakin jossakin vaiheessa olleet suosiossa antiikin kreikkalaisessa runoudessa.[10][4] Luettelossa esiintyy sekä mahdollisesti mykeneläiseen kreikkaan palautuvia sanamuotoja että joonialaisen murteen mukaisia sanamuotoja. Seka paikannimistä että henkilönnimistä monet palautuvat varhaisempiin aikoihin. Luettelossa esiintyvät luvut voivat hyvin olla samalta ajalta kuin muukin luettelo, vaikka erityisesti niitä on epäilty myöhemmäksi ”liioitteluksi”;[10] ei vähiten siksi, että sotajoukko on paitsi epäuskottavan suuri myös tarpeettoman suuri Troijan kukistamiseen.[7]

Luettelo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Muusat, mainitkaa, asujattaret ylhän Olympon, kaiken katsojat, tietäjät oi, jumalattaret ylhät — meillepä vain huhu kulkee, meill' ei tietoa muuta — ketkä akhaijein muut oli päälliköt, valtiahatkin. [...] Laivain päälliköt virka jo, virsi, ja paljous laivain.[11]»

Iliaan luettelo käsittää 29 joukko-osastoa, joita johti 46 sotapäällikköä ja joihin kuului yhteensä 1 186 laivaa. Luettelo kuvaa päälliköt sotaretken alussa; myöhemmin näissä tapahtui muutoksia. Boiotialaisten laivoissa kerrotaan olleen 120 miestä kussakin ja Filokteteen johtamissa laivoissa 50 miestä kussakin.[1] Thukydides tulkitsee Homeroksen esittäneen näin suurimman ja pienimmän miehistön koon.[12] Tällä tavalla laskettuna koko Troijaan lähteneen sotajoukon suuruus olisi ollut noin 59 300–142 320 miestä. Thukydideen mukaan kaikki nämä miehet voidaan nähdä yhtä aikaa sekä soutajina että sotilaina.[12][13]

Sotajoukkoon kuuluneisiin viitataan erilaisilla kansallisuusnimillä, ja heidän kotipaikoikseen mainitaan nimeltä 164 eri kaupunkia ja lisäksi muita paikkoja.[3] Suurin osa näistä paikoista tunnetaan, ja samoin tiedetään, että ne olivat asutettuina myöhäisellä pronssikaudella. Luettelo voidaan jakaa alueittain viiteen jaksoon, jonka kunkin sisällä edetään maantieteellisesti vierekkäiseltä alueelta toiselle: 1) Keski-Kreikka Boiotiasta Attikaan; 2) Peloponnesos; 3) Luoteis-Kreikka Jooniansaarilta Aitoliaan; 4) Kreeta ja Dodekanesian saaret; sekä 5) Thessalia. Esimerkiksi Boiotia on kuvattu kiertäen sen ympäri lännestä alkaen myötäpäivään ikään kuin Theba keskipisteenä, jota ei kuitenkaan mainita, ilmeisesti siksi, että sen mykeneläinen palatsikeskus Kadmeia oli tuhoutunut jo ennen Troijan sotaa. Thessaliasta puolestaan on kuvattu ensin eteläosa lännestä itään ja sitten pohjoisosa jälleen lännestä itään. Järjestys on kussakin tapauksessa todennäköisesti auttanut runonlaulajaa muistamaan paikat helpommin. Se, miten kaupungit on lueteltu ryhminä ja samoissa säkeissä vastaa melko hyvin kaupunkien keskinäistä sijaintia ja luonnonmaantiedettä.[14]

Luettelo ei ole täydellinen kuvaus mykeneläisestä maailmasta, vaan valikoiva. Visserin mukaan luetteloon päästäkseen kaupungin on täytynyt olla merkittävä sekä maantieteellisesti että mytologisesti.[9] Lisäksi luettelosta puuttuu merkittäviä alueita, jotka olivat kreikkalaista maailmaa Homeroksen aikana, mutta eivät luettelon kuvauksen perusteella vielä mykeneläisellä ajalla: esimerkiksi Joonian, Suur-Kreikan ja Kyrenen siirtokunnat eivät näy luettelossa, eivätkä Pohjoisen Egean saaret ole vielä kreikkalaisia; myös Kykladit puuttuvat luettelosta syystä, jota ei tunneta.[15]

Säkeet
(alku) 		Kansa Laivoja Miehiä
/laiva 		Päälliköt Asutukset ja muut paikannimet
2.494 Boiotialaiset 50 120 Leitos, Arkesilaos, Peneleos, Klonios ja Prothoenor Hyria, Aulis, Skhoinos, Skolos, Eteonos, Thespeia, Graia, Mykalessos, Eilesion, Harma, Erythrai, Eleon, Peteon, Hyle, Okalea, Medeon, Kopai, Eutresis, Thisbe, Koroneia, Haliartos, Plataia, Glisas, Hypothebai, Onkhestos, Arne, Mideia, Nisa,[16] Anthedon
2.511 Minyeet 30 Askalafos ja Ialmenos Orkhomenos, Aspledon
2.517 Fokislaiset 40 Skhedios ja Epistrofos Kyparissos, Pytho, Panopeus, Krisa, Daulis, Anemoreia, Hyampolis, Kefissos-joen vieristöt, Lilaia
2.527 Lokrislaiset 40 Aias pienempi Kynos, Kalliaros, Opoeis, Bessa, Skarfe, Augeiai, Tarfa, Thronios
2.537 Abantit, Euboia 40 Elefenor Khalkis, Eretria, Kerinthos, Histiaia, Dion, Styra, Karystos
2.546 Ateenalaiset 50 Menestheus Ateena
2.557 Salamislaiset 12 Aias suurempi Salamis
2.559 Argoslaiset 80 Diomedes, Sthenelos ja Euryalos Argos, Tiryns, Hermione, Asine, Eionai (Eiones), Troizen, Epidauros, Aigina, Mases
2.569 Mykeneläiset 100 Agamemnon (koko sotajoukon ylipäällikkö) Mykene, Korintti, Kleonai, Orneiai, Araithyrea, Sikyon, Hyperesia, Gonoessa, Pellene, Aigion, Helike
2.581 Lakedaimonialaiset 60 Menelaos Faris, Sparta, Messe, Bryseiai, Augeiai, Helos, Amyklai, Laas, Oitylοs
2.592 Ei nimetty 90 Nestor Pylos, Arene, Thryon, Aipy, Kyparisseis, Pteleos, Helos, Amfigeneia, Dorion
2.603 Arkadialaiset 60 Agapenor Kyllene, Feneos, Stratie, Rhipai (Ripe), Orkhomenos, Enispe, Tegea, Mantinea, Parrhasie, Stymfelos
2.615 Epeijit, Elis 40 Amfimakhos, Thalpios, Diores ja Polyksenos Buprasion sekä seuraavien rajaama alue: Hyrmina, Myrsinos, Olenia, Aleisios
2.624 Dulikhionlaiset 40 Meges Dulikhion, Ekhinadit
2.631 Kefallenialaiset 12 Odysseus Ithake, Neriton, Krokyleia, Aigilips, Same, Zakynthos
2.638 Aitolialaiset 40 Thoas Pylene, Olenos, Pleuron, Kalydon, Khalkis
2.645 Kreetalaiset 80 Idomeneus ja Meriones Knossos, Gortyn, Lyktos, Milatos (Miletos), Lykastos, Rhytion, Faistos (sekä monista muista mainitsemattomista kaupungeista)
2.653 Rhodoslaiset 9 Tlepolemos Lindos, Ialysos, Kameiros
2.671 Symeläiset 3 Nireus Syme
2.676 Ei nimetty 30 Feidippos ja Antifos Nisyros, Krapathos, Kasos, Kos, Kalydnai-saaret
2.681 Myrmidonit, helleenit, akhaijit 50 Akhilleus Pelasginen Argos, Trekhis, Alope, Alos, Fthia
2.695 Ei nimetty 40 Protesilaos Fylake, Pyrasos, Iton, Pteleos, Antron
2.711 Ei nimetty 11 Eumelos Ferai, Boibe, Glafyrai, Iolkos
2.716 Ei nimetty 7 50 Filoktetes Thaumakia, Methone, Meliboia, Olizon
2.729 Ei nimetty 30 Podaleirios ja Makhaon Trikka, Ithome, Oikhalia
2.734 Ei nimetty 40 Eurypylos Ormenion, Hypereia, Asterion, Titanos
2.738 (Lapiitit) 40 Polypoites ja Leonteus Gyrtone, Argissa, Orthe, Elone, Oloosson
2.748 Enieenit ja peraibit 22 Guneus Kyfos, Dodona, Titaresios-joen vieristöt
2.756 Magnesialaiset 40 Prothoos Peneios-joen ja Pelion-vuoren seudut

Muita luetteloita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Troijan sotaan purjehtineiden laivojen luettelo esiintyy myös Pseudo-Apollodoroksen teoksessa Bibliotheke. Apollodoros luettelee 30 joukko-osastoa, joilla on 43 johtajaa ja yhteensä 1 013 laivaa.[17] Hyginus puolestaan luettelee 245 laivaa.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Homeros: Ilias. (Suomentanut Otto Manninen. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies, selitykset O. E. Tudeer ja Lauri O. Th. Tudeer. 7. painos (1. painos 1919). Laatukirjat) Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-16156-X

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Homeros: Ilias 2.494–759.
  2. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Laivaluettelo”, Antiikin käsikirja, s. 293. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. ↑ a b c d e f Freely, John: A Travel Guide to Homer: On the Trail of Odysseus through Turkey and the Mediterranean, s. 13–18. I. B. Tauris, 2014. ISBN 0857734946 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ a b c d e Marks, Jim: ἀρχοὺς αὖ νηῶν ἐρέω: A Programmatic Function of the Iliadic Catalogue of Ships classics.ufl.edu. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 16.1.2017.
  5. ↑ Bowra, C. M.: Die Einschaltung des Schiffkatalogs in die Ilias (review). The Classical Review, November 1933, 47. vsk, nro 5 .
  6. ↑ Page, D. L.: History and the Homeric Iliad, s. 132–134. Berkeley: University of California Press, 1959.
  7. ↑ a b c Anderson, J. K.: "The Geometric Catalogue of Ships". Teoksessa Carter, Jane B. & Morris, Sarah P. (toim.): The Ages of Homer: A Tribute to Emily Townsend Vermeule, s. 428–. Austin: University of Texas Press, 2013. ISBN 0292733763 Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ a b Crossett, John: The Art of Homer's Catalogue of Ships. The Classical Journal, March 1969, 64. vsk, nro 6, s. 241–245.
  9. ↑ a b c Müller, Hendrik: Review: Edzard Visser, Homers Katalog der Schiffe Bryn Mawr Classical Review 2000.04.02. Viitattu 16.1.2017.
  10. ↑ a b Huxley, George: Numbers in the Homeric Catalogue of Ships grbs.library.duke.edu. Viitattu 16.1.2017.
  11. ↑ Homeros: Ilias 2.484–487 , 2.493. Suomennos Otto Manninen.
  12. ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota I.10.4–5.
  13. ↑ Crane, Gregory: Thucydides and the Ancient Simplicity: The Limits of Political Realism, s. 129–130. University of California Press, 1998. ISBN 0520918746 Teoksen verkkoversio.
  14. ↑ Mapping the Catalogue of Ships University of Virginia Library. Viitattu 16.1.2017.
  15. ↑ Allen, Thomas William: The Homeric Catalogue of Ships, s. 36. Georg Olms Verlag, 1921. ISBN 3487420597 Teoksen verkkoversio.
  16. ↑ Mahdollisesti muinainen Isos nykyisen Boiotian Pýrgoksen kylän lähellä; Reece, Steve: Homer's winged words, s. 172–180. Brill, 2009. Teoksen verkkoversio.
  17. ↑ Apollodorus. Library. Trans. Smith, R. Scott and Trzaskoma, Stephen M. 3.11.
  18. ↑ Hyginus: Fabulae 97.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Allen, Thomas William: The Homeric Catalogue of Ships. Georg Olms Verlag, 1921. ISBN 3487420597
  • Austin, J. N. H.: Catalogues and the Catalogue of Ships in the Iliad. Berkeley: University of California Press, 1965.
  • Page, D. L.: History and the Homeric Iliad. Berkeley: University of California Press, 1959.
  • Visser, Edzard: Homers Katalog der Schiffe. Stuttgart: Teubner, 1997. ISBN 3-519-07442-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]