Leopoldine "Leonie" Rysanek (14. marraskuuta 1926 – 7. maaliskuuta 1998) oli itävaltalainen oopperalaulaja, äänialaltaan dramaattinen sopraano.[1][2]
Rysanek oli yksi tšekkiläisen isän ja itävaltalaisen äidin kuudesta lapsesta. Hän joutui toisen maailmansodan aikana työskentelemään sotatarvikkeita valmistaneessa tehtaassa, mutta hänen haaveenaan oli ura näyttelijänä. Hänen vanhin veljensä kannusti hänet ottamaan laulamisen vakavasti. Rysanek pääsikin Wienin kaupungin musiikki- ja taideyliopistoon 16-vuotiaana. Häntä opettivat Alfred Jerger ja sitten Rudolf Großmann. Großmannista tuli Rysanekin ensimmäinen aviomies, mutta liitto päättyi eroon. Myöhemmin hän oli lähes 30 vuoden ajan kuolemaansa saakka naimisissa journalisti Ernst-Ludwig Gausmannin kanssa.[1]
Rysanek debytoi ammattilaisena Innsbruckissa vuonna 1949 Agathen roolissa Carl Maria von Weberin oopperassa Taika-ampuja.[1] Vuosina 1950–1952 hän lauloi Saarbrückenin oopperassa ja vuosina 1952–1954 Baijerin valtionoopperassa. Vuonna 1954 Rysanek teki ensimmäiset esiintymisensä Wienin valtionoopperassa (Senta, Lentävä hollantilainen) ja La Scalassa (Chrysothemis, Elektra). Hän esiintyi Euroopassa tekemänsä uran aikana myös muun muassa Covent Gardenissa ja Salzburgin musiikkijuhlilla. Wieland Wagner kutsui Rysanekin vuonna 1951 Bayreuthin musiikkijuhlien jälleenavaamisen yhteydessä tulkitsemaan Sieglinden roolin oopperassa Valkyyria. Sopraano palasi sinne moneen otteeseen myöhemmänkin uransa aikana Richard Wagnerin oopperoiden eri rooleissa.[2]
Ensimmäisen esiintymisensä Yhdysvalloissa Rysanek teki Sentan roolissa San Franciscon oopperassa 1956. 5. helmikuuta 1959 hän aloitti uransa Metropolitan-oopperassa korvaamalla Erich Leinsdorfin johtamassa esityksessä Maria Callasin Lady Macbethina (Macbeth).[1] Tämän jälkeen hän jatkoikin esiintymistä enimmäkseen New Yorkissa ja Wienissä, vaikka teki myös vierailevia esiintymisiä muualla.[2] Wienin valtionoopperassa Rysanek teki urallaan 532 esiintymistä ja Metropolitan-oopperassa 37 vuoden aikana 299 esiintymistä 24:ssä eri roolissa. Yksi hänen suurimmista menestyksistään oli Keisarinnan rooli Nainen vailla varjoa -oopperassa ensin Wienin valtionoopperassa 1977 ja sitten myös Metropolitan-oopperassa. Wienin-esityksestä Karl Böhmin johdolla nauhoitettu piraattilevytys levisi, kunnes Deutsche Grammophon teki kaupallisen julkaisun vuonna 1985.[1]
Rysanek siirtyi 1980–1990-luvuilla asteittain kohti mezzosopraanorooleja.[2] Hän kiitti uransa pituudesta rauhallista esiintymistahtiaan, johon kuului korkeintaan noin 45 esiintymistä vuosittain. Rysanek teki viimeiset esiintymisensä Metropolitan-oopperassa loppuvuodesta 1995 ja alkuvuodesta 1996 Patarouvan uudessa tuotannossa. Hän sai näihin aikoihin diagnoosin luusyövästä.[1] Rysanek teki kaikkein viimeiseksi jääneen esiintymisensä vuonna 1996 Klytaemnestran roolissa (Elektra) Salzburgin musiikkijuhlilla.[2] Rysanekin sisko Lotte Rysanek oli myös sopraano.[1]