Les Destinées sentimentales | |
---|---|
![]() |
|
Ohjaaja | Olivier Assayas |
Käsikirjoittaja | |
Perustuu | Jacques Chardonnen romaaniin Les Destinées sentimentales (1934) |
Tuottaja | Bruno Pésery |
Säveltäjä | |
Kuvaaja | Éric Gautier |
Leikkaaja | Luc Barnier |
Tuotantosuunnittelija |
Frédéric Bénard Gérard Marcireau Ivan Niclass Katia Wyszkop |
Pukusuunnittelija | Anaïs Romand |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | |
Tuotantoyhtiö |
|
Ensi-ilta |
|
Kesto | 180 minuuttia |
Alkuperäiskieli | ranska |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Les Destinées sentimentales on vuonna 2000 ensi-iltansa saanut Olivier Assayasin ohjaama ranskalais-sveitsiläinen romanttinen draamaelokuva, jonka pääosia näyttelevät Emmanuelle Béart, Charles Berling ja Isabelle Huppert.[1] Elokuva perustuu Jacques Chardonnen samannimiseen romaaniin Les Destinées sentimentales (1934), jonka pohjalta Olivier Assayas ja Jacques Fieschi laativat elokuvan käsikirjoituksen.[1][2] Elokuvan tuottajana oli Bruno Pésery.[1][2]
Les Destinées sentimentales sai ensi-iltansa vuoden 2000 Cannesin elokuvajuhlilla, missä Olivier Assayas oli ehdokkaana pääkilpailussa parhaan elokuvan Kultaisen palmun saajaksi.[3][4] Elokuva sai lisäksi muun muassa neljä César-ehdokkuutta.[4][5]
Les Destinées sentimentalesin tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun kolmelle ensimmäiselle vuosikymmenelle. Pikkukylän protestanttipappi Jean Barnery (Charles Berling) kuohuttaa seurakuntaansa, kun hän jättää Nathalie-vaimonsa (Isabelle Huppert) ja muuttaa kauniin Paulinen (Emmanuelle Béart) kanssa Ranskasta Sveitsiin. Myöhemmin Jean palaa kylään johtamaan perimäänsä posliinitehdasta.
Emmanuelle Béart | … | Pauline Pommerel |
Charles Berling | … | Jean Barnery |
Isabelle Huppert | … | Nathalie Barnery |
Olivier Perrier | … | Philippe Pommerel |
Dominique Reymond | … | Julie Desca |
André Marcon | … | Paul Desca |
Alexandra London | … | Louise Desca |
Julie Depardieu | … | Marcelle |
Louis-Do de Lencquesaing | … | Arthur Pommerel |
Valérie Bonneton | … | rouva Arthur Pommerel |
Pascal Bongard | … | Vouzelles |
Didier Flamand | … | Guy Barnery |
Jean-Baptiste Malartre | … | Frédéric Barnery |
Nicolas Pignon | … | Bavouzet |
Catherine Mouchet | … | Fernande |
Mia Hansen-Løve | … | Aline |
Victor Garrivier | … | pastori Sabatier |
Jérôme Huguet | … | René Fayet |
Mathieu Genet | … | Max Barnery |
Georges Wilson | … | Robert Barnery |
Les Destinées sentimentalesia aloitettiin kehitellä vuonna 1994.[1] Elokuva kuvattiin Ranskassa ja Belgiassa.[6] Ranskassa elokuvan kuvauspaikkoina olivat Richelieun ja Champigny-sur-Veuden kunnat Indre-et-Loiren departementissa sekä Jarnacin kunta Charenten departementissa.[6] Belgiassa elokuvaa kuvattiin Hainaut’n provinssissa, La Louvièren kaupungin Houdeng-Aimeriesissa.[6] Elokuvan budjettina oli 14 980 000 euroa ja tuotantoyhtiöinä olivat sekä ranskalaiset Arcade, Arena Films, Canal+, CNC, Cofimage 11, Procirep ja TF1 Films Production että sveitsiläiset CAB Productions, OFC ja TSR.[1]
Les Destinées sentimentales sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa 16. toukokuuta 2000.[6] Elokuvan Ranskan teatteriensi-ilta oli 12. heinäkuuta 2000 ja Sveitsin 1. elokuuta 2000.[4][5] Pathé oli elokuvan teatterilevittäjänä niin Ranskassa kuin Sveitsissäkin.[4][5] Elokuvakerho Arkadin esitti elokuvan Suomessa vuoden 2003 syksyn ohjelmistossaan 13. lokakuuta.[7][8] Elokuva esitettiin myös muun muassa vuoden 2000 Toronton elokuvajuhlilla Kanadassa.[9] Elokuva keräsi Ranskassa teatterikierroksensa aikana 532 161 katsojaa.[5]
Les Destinées sentimentales on saanut elokuvakriitikoilta lähinnä myönteisen vastaanoton.[1][10][11] Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 61% kriitikoista on antanut elokuvalle positiivisen arvosanan 6/10 keskiarvolla.[10] Keräys perustuu 49 arviointiin.[10] 667 käyttäjästä 40% on antanut elokuvalle positiivisen arvosanan 3,1/5 keskiarvolla.[10] Metacritic-sivuston mukaan 18 arvostelun perusteella elokuva on saanut 73 pistettä sadasta mahdollisesta.[11] Internet Movie Databasen 1 003 käyttäjää on antanut elokuvalle keskiarvon 6,8/10.[6]
Les Destinées sentimentales julkaistiin Yhdysvalloissa DVD:lle 22. lokakuuta 2002.[2]
Palkinnot ja ehdokkuudet | |||
---|---|---|---|
Palkinto | Kategoria | Ehdokas | Tulos |
César | Paras miespääosa | Charles Berling | Ehdokkuus |
Paras naispääosa | Emmanuelle Béart | Ehdokkuus | |
Paras kuvaus | Éric Gautier | Ehdokkuus | |
Paras lavastus | Katia Wyszkop | Ehdokkuus | |
San Diego Film Critics Societyn Body of Work -erikoispalkinto | Näyttelijäntyö | Isabelle Huppert | Voitto |
Sveitsin elokuvapalkinto | Paras naisnäyttelijä | Dominique Reymond | Ehdokkuus |
Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu | Paras elokuva | Olivier Assayas | Ehdokkuus |
Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix | Paras elokuva (2. sija) | Olivier Assayas | Ehdokkuus |
Cannesin elokuvajuhlien tuomariston palkinto | Paras elokuva | Olivier Assayas | Ehdokkuus |
Cannesin elokuvajuhlien parhaan ohjaajan palkinto | Paras ohjaaja | Olivier Assayas | Ehdokkuus |
Cannesin elokuvajuhlien erikoismaininta kaikille näyttelijöille | Ehdokkuus | ||
Cinemanian elokuvajuhlien Mel Hoppenheim -yleisöpalkinto | Suosituin elokuva | Olivier Assayas | Voitto |
Masqatin elokuvajuhlien Pronssinen tikari | Paras elokuva | Olivier Assayas | Voitto |
Masqatin elokuvajuhlien parhaan ohjaajan palkinto | Paras ohjaaja | Olivier Assayas | Voitto |