Louis Kentner CBE (19. heinäkuuta 1905 Karwin – 22. syyskuuta 1987 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen, sittemmin Ison-Britannian kansalaisuuden saanut pianisti.[1]
Kentner syntyi unkarilaisen isän ja itävaltalaisen äidin pojaksi.[2] Hän opiskeli pianonsoittoa ja sävellystä Budapestin kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa. Hänen opettajiaan olivat siellä Zoltán Kodály, Hans von Koessler, Arnold Székely ja Leó Weiner.[1] Ensimmäisen julkisen esiintymisensä Kentner teki Budapestissa 13-vuotiaana[2], ja vuonna 1920 hän teki laajan Euroopan-kiertueen.[1] 17-vuotiaana hän asettui Berliiniin, josta kuitenkin palasi Budapestiin äitinsä ja siskonsa tueksi. Vuonna 1933 Kentner soitti Béla Bartókin pyynnöstä solistina tämän toisen pianokonserton Unkarin-ensiesityksessä, jonka johti Otto Klemperer. Edellisenä vuonna hän oli sijoittunut viidenneksi Varsovan toisessa kansainvälisessä Frédéric Chopin -pianokilpailussa.[2]
Kentner asettui Lontooseen vuonna 1935. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli pianisti Ilona Kabos; pariskunta erosi vuonna 1945. Toinen puoliso Griselda Gould oli Jehudi Menuhinin Diana-vaimon sisko.[2] Kentner saavutti Lontoossa mainetta muun muassa Franz Lisztin teosten tulkitsijana[2] ja piti myös lukuisia resitaaleja, jotka olivat tietyn yksittäisen säveltäjän musiikille omistettuja. Hän teki musiikillista yhteistyötä myös Jehudi Menuhinin kanssa ja esitti tämän kanssa esimerkiksi Ludwig van Beethovenin sonaatit Edinburghin kansainvälisellä festivaalilla. Kentner teki tunnetummiksi aikalaistensa teoksia.[1] Hän kantaesitti esimerkiksi Kodályn, Arthur Blissin[2], Michael Tippettin, William Waltonin ja Alan Rawsthornen teoksia.[1] Vuonna 1945 Kentner esiintyi solistina Bartókin kolmannen pianokonserton Euroopan-ensiesityksessä Adrian Boultin johdolla.[2]
Menuhinin kanssa Kentner kiersi Intiassa vuonna 1954, ja kaksikko esiintyi useissa Kaukoidän kohteissa vuonna 1956.[1] Menuhin ja Kentner toimivat myös triossa sellisti Gaspar Cassadón kanssa.[2] Ensimmäisen esiintymisensä Yhdysvalloissa Kentner teki 28. marraskuuta 1956.[1] Vuodesta 1974 hän opetti Surreyn Yehudi Menuhin Schoolissa, ja vuodesta 1965 kuolemaansa hän toimi Britannian Liszt-seuran puheenjohtajana. Kentner teki ensimmäiset kaupalliset levytyksensä jo Unkarissa.[2] Soololevytyksiä hän teki esimerkiksi Lisztin, Frédéric Chopinin ja Johannes Brahmsin teoksista. Menuhinin kanssa hän teki levytyksiä Beethovenin ja Johann Sebastian Bachin teoksista. Kentner sai Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentajan arvon vuonna 1978.[1]