Muselmann

Kuolemalta pelastunut keskitysleirivanki

Muselmann (mon. Muselmänner, puol. Muzułman) oli saksankielinen natsihallinnon aikana keskitysleireillä vankien käyttämä puhekielen termi, jolla kuvattiin fyysisesti ja psyykkisesti murtunutta kohtaloonsa alistunutta, välinpitämätöntä, voimatonta ja kuolemaa odottavaa vankia.[1] Sana tarkoittaa suomeksi musulmaania, muslimia.

Koska vangit olivat usein kyvyttömiä liikkumaan, he muistuttivat rukousasennossa istuvaa muslimia. Termi levisi Auschwitzin keskitysleiriltä myös muihin keskitysleireihin. Maidanekissa vastaava termi oli Gamel, joka oli johdettu saksan mätänevää tarkoittavasta sanasta gammeln. Stutthoffissa taas käytettiin termiä Krypel, joka oli johdettu saksankielen sanasta Krüppel, raajarikko.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Israel Gutman, Encyclopaedia of the Holocaust, New York: Macmillan 1990
  • Wolfgang Sofsky, The Order of Terror: The Concentration Camp, Princeton: Princeton University Press 1999