Myh’ailo Jalovyi | |
---|---|
Михайло Яловий | |
Myh’ailo Jalovyi |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. kesäkuuta 1895 Dar-Nadežda, Kostjantynohradin piiri, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 3. marraskuuta 1937 (42 vuotta) Sandarmoh, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Salanimi | Julijan Špol |
Tuotannon kieli | ukraina |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Myh’ailo Jalovyi, ukr. Михайло Яловий, kirjailijanimi Julijan Špol, (5. kesäkuuta 1895 Dar-Nadežda, Kostjantynohradin piiri, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 3. marraskuuta 1937 Karjalan ASNT, Neuvostoliitto) oli ukrainalainen runoilija, prosaisti, näytelmäkirjailija ja poliittinen ja kulttuurialan johtaja.[1]
Jalovyi opiskeli lääketiedettä Kiovan yliopistossa. Hän liittyi 1917 Ukrainan sosialistiseen vallankumouspuolueeseen (UPSR), ja seuraavana vuonna hänestä tuli borotbistien aktiivinen jäsen. Ollessaan valittuna Kostjantynohradin piirin semstvon johtoon hän organisoi 1917–1919 piirin paikallishallinnon. Hän toimi 1918 Vasyl Blakytnyin apuna Borotban päätoimittajana, ja 1919 hänestä tuli sanomalehtien Seljanska bidnota ja Seljanyn i robitnyk päätoimittaja.[1]
Jalovyi aloitti kirjallisen tuotantonsa julkaisemisen 1918, joskin varsinaisesti hän aloitti 1921, jolloin hän perusti Myh’ailo Semenkon ja Vasyl Aleškon kanssa ”Futuristirunoilijoiden taisteluryhmän” ja julkaisi tuotantoaan useissa lehdissä. Jalovyin läheinen ystävä ja yhteistyökumppani oli Mykola Hvylovyi. Jalovyi oli Vapliten perustajia ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Tuotteliaana kirjoittajana Jalovyi osallistui Ukrainan kirjalliseen keskusteluun 1925–1928 ja kävi kiivasta sananvaihtoa Serhi Pylypenkon ja talonpoikien kirjailijaliiton Pluhin kanssa.[1]
Jalovyi osallistui vuonna 1927 Harkovassa pidetyn Ukrainan oikeinkirjoitusta käsittelevän konferenssin toimintaan. Kokouksessa päätettiin ukrainan kielen uuden kirjoitusstandardin käyttöönotosta. Jalovyi pidätettiin toukokuussa 1933 ja tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan ja karkotukseen pakkotyöleirille Siperiaan. Erikoistribunaali tuomitsi hänet uudestaan 1937, ja hänet ammuttiin Sandarmohissa. Jalovyin pidätys oli Pavel Postyševin Ukrainan älymystöön kohdistuvan pogromin alkuna.[1]