Nuffield
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: tekstissä runsaasti viitteitä kaipaavia yksityiskohtia |
Nuffield (Suomessa kansanomaisesti 'nuhvi') oli englantilaisen Wolseley Motors Ltd:n (myöh. Morris Motors ltd:n) tuotemerkki, jota käytettiin ko. ajoneuvovalmistajan traktoreissa. Myöhemmin Morris Motors ltd:n ja Austin Motor Companyn yritysfuusion yhteensaattamana BMC:n (British Motor Corporation) omistama traktorivalmistaja.
Nimensä nämä unikon oranssit traktorit saivat Morris Motors ltd:n pääjohtajalta William Morrikselta, joka sai lordin arvonimen 1934. Hän otti käyttöön tällöin Lordi Nuffield -lisänimen kotikylänsä mukaan.[1]
Syy Nuffieldin valmistamiseen oli toisen maailmansodan jälkeen Britanniassa vallinnut valuuttapula ja sota-aikana loppuun ajettu maan traktorikanta. 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana Britannian valtatraktorimerkki oli Fordson, joita valmistettiin Dagenhamissa. Muodostui tarve tuottaa täysin brittiläinen vastine Fordsoneille.
Nuffieldin mallihistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Nuffield-traktorin prototyyppi oli valmis jo 1946, mutta sitä ei saatu teräspulan vuoksi tuotantoon ennen vuotta 1948. Tuolloin esiteltiin sekä moottoripetrolikäyttöinen kolmipyöräinen Nuffield M3 riviviljelyyn että niin ikään moottoripetrolikäyttöinen nelipyöräinen Nuffield M4 peltoviljelyyn. Nuffield M4:n hinta 1948 oli 500 puntaa. Alussa valinnaisvarusteina oli kolmipistenostolaite ja voiman ulosotto, joista tuli myöhemmin vakiovarusteita. Traktori valmistettiin Birminghamissa.
Ensimmäiset Nuffieldit olivat edellä aikaansa: suuri maavara, suuri teho, paljon työkoneiden kiinnityspisteitä, tyylikäs muotoilu ja luotettava moottori tekivät siitä suositun.
Moottorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuffield käytti alkuun Morris Commercial petrolimoottoria ja 1950 alkaen lisäksi Perkinsin P4 dieselmoottoreita. Moottoripetrolimoottori (TVO) oli diesel- ja bensiinimoottoria heikkotehoisempi, mutta petroli oli halvinta polttoainetta. Kuitenkin jo 1955 95 % kaikista Britanniassa myydyistä Nuffieldeista oli dieselkäyttöisiä. 80 % Nuffieldeista meni vientiin.
Vuonna 1954 valmistui ensimmäinen Nuffield-traktori, joka oli varustettu tehtaan omalla BMC-moottorilla. Tuo moottori oli erittäin pehmeäkäyntinen ja aikansa tehokkaimpia traktorimoottoreita Euroopassa. Se sisälsi paljon ostettuja patentteja muun muassa Saurerilta. Siksi ensimmäisen sarjan BMC-dieselmoottorit olivat mallimerkinnältään OES (Oil Engine Saurer). Pienin muutoksin kyseistä moottorikonstruktiota valmistettiin 1970-luvun loppuun.
Vaihteisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1964 esiteltiin uusi Ten Speed -mallisto eli 10/42 ja 10/60, joiden tärkein muutos edeltäjiinsä oli vaihteiston varustaminen kertojalla, eli vanhasta 5+R siirtopyörävaihteistosta saatiin nyt 10+2R. Kolmas 1960-luvun puolivälin malli oli pieni BMC Mini -traktori.
Kehittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuffieldin perusrunkoratkaisu säilyi myös Leyland-traktoreiden ajalle, vaikka mallit vaihtuivat. Muutokset olivat pieniä, mutta sitäkin tarpeellisimpia. Kiistelty tasauspyörästön lukko tuli "Nuffin" vakiovarusteeksi vuonna 1959, jolloin muilla englantilaismerkeillä sitä ei vielä ollut.
1957 esiteltiin Fourille pikkuveli, kolmisylinterinen Universal Three, joka oli tarkoitettu kilpailemaan lähinnä Fordson Dextan ja Massey-Ferguson 35:n kanssa. Koska siinä oli käytetty hyvin paljon samoja osia kuin Fourissa se jäi painavaksi ja teho/paino suhteeltaan heikoksi kilpailijoihinsa nähden. Vetotehoa taas siinä oli saman verran kuin kokoluokkaa isommasta Fordson Majorista (Vakolan koetusselostus).
Vuonna 1961 esiteltiin näiden seuraajamallit 342 ja 460. Ensimmäinen numero merkitsi sylinterimäärää ja kaksi jälkimmäistä hevosvoimalukua. Malli 460 järkytti Nuffieldin mainetta heikohkon moottorin takia, sillä iskutilavuutta oli suurennettu ohentamalla sylinteriputkia 5 mm edellismalliin nähden. Putket halkesivat herkästi, mutta ongelma korjaantui vaihtamalla 95 mm putket uusien 100 mm tilalle. Tehtaalla oli moottori suunniteltu jäähdytysnesteiden käyttöä ajatellen, mutta koska tätä ei käytetty, söi putket kavitaatio, joka aiheutti halkeamisen.
1964 Nuffieldin valmistus siirrettiin Bathgate:en.
Muutos Leylandiksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viimeiset Nuffield-mallit tulivat markkinoille vuonna 1967, jolloin esiteltiin mallit 3/45 ja 4/65. Nuffieldin ulkonäkö oli muuttunut koko tuotannon aikana hyvin vähän, mutta 5-sarjan varsin futuristinen muotoilu ampui monien mielestä yli ja samoihin aikoihin Nuffieldien myynti romahti. Itse traktori oli kyllä samaa perustekniikkaa kuin edeltäjänsäkin, myös laatu pysyi samalla tasolla.
Vuonna 1968 varmistui yhdistyminen Leyland Corporationin kanssa, ja Nuffin historiankirjat alkoivat sulkeutua. Vuonna 1970 tulivat uudet siniset "Nuffit" markkinoille Leyland-merkkisinä. Nuffieldin ajoista jäi jäljelle perusrakenne ja pieni Nuffield-teksti mallinumeron yläpuolelle. Sekin hävisi seuraavassa Leyland malliuudistuksessa.
Nuffield Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi oli BMC agricultural divisionin suurimpia vientimaita muiden pohjoismaiden ohella. Täällä Nuffield oli suosittu ja omistajat olivat erittäin merkkiuskollisia loppuun asti, mikä osaltaan selittyy myös vahvalla edustajalla. Traktoria toi Suomeen koko tuotannon ajan Kesko. 1960-luvun lopulle asti Nuffield oli Fordsonin/Fordin ohella suosituimpia traktorikaivureiden peruskoneita. Suomessa Lännen konepaja asensi muutamiin UM 355-traktorikaivurin peruskoneena toimineeseen 4/65:een jo uutena BMC:n 6-sylinterinen, 90 hevosvoiman raskasajoneuvomoottori, jolloin konepellin kyljessä komeili merkintä Nuffield 6.
Suomessa muutettiin 1958–1961 DM4-mallisia Nuffieldeja nelivetoisiksi. Myöhemmät Bray-nelivedot valmistettiin Englannissa käyttäen Bray-kauhakuormaajan akseleita. Mallit olivat Bray 10/60:iä ja Bray 4/65:ia.
Oma lukunsa oli puutavaran ajossa ja muissa pitemmän matkan kuljetuksissa käytetty niin sanottu Kylmäkosken kertoja, joka oli varsin suosittu Nuffieldien lisävaruste. Tällä kylmäkoskelaisen Toivo Santalahden suunnittelemalla ja valmistamalla, alun perin voimanoton nopeuksien lisäämiseen tarkoitetulla, ylimääräisellä ratasparilla saatiin traktorin nopeudeksi noin 45–70 km/h. Se oli kallis lisävaruste, hinnaltaan silloin noin 75 000 mk, kun koko traktori maksoi 500 000 mk. Sitä oli saatavissa vain tilauksesta.lähde?
Nuffield -mallit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Merkki | Malli | Maa | Teho | Iskutilavuus | Sylinterit | Polttoaine | Vuosi | Myyjä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nuffield | Britannia | |||||||
| Nuffield | Bray | Britannia | ||||||
| Nuffield | EKA | Britannia, Suomi | ||||||
| BMC | MINI | Britannia | 1960-luvun puoliväli | |||||
| Nuffield | 4WD (Cantatore) | Britannia, Suomi | ||||||
| Nuffield | 3/45 | Britannia | ||||||
| Nuffield | 4/65 | Britannia | ||||||
| Nuffield | 10/42 | Britannia | 1960-luvun puoliväli | |||||
| Nuffield | 10/60 | Britannia | 1960-luvun puoliväli | |||||
| Nuffield | 342 | Britannia | ||||||
| Nuffield | 460 | Britannia | ||||||
| Nuffield | Nuffield Universal M3 | Britannia | 1948 | |||||
| Nuffield | Universal M4 | Britannia | 1948 | |||||
| Nuffield | Universal 3DL | Britannia | ||||||
| Nuffield | Universal 4DM | Britannia | ||||||
| Nuffield | Universal DM 4 | Britannia |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rohila, Vesa: Traktorit Suomessa 1900-1969. Helsinki: Alfamer, 2010. ISBN 978-952-472-120-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jenkins, Stephanie: Headington history: People - Lord Nuffield (William Morris) (1877–1963) headington.org.uk. Viitattu 18.7.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]