Olavi Larkas

Larkas vuonna 1961

Helge Nestor Olavi Larkas (vuoteen 1935 Lindberg, 30. syyskuuta 1913 Helsinki – 6. toukokuuta 1984 Vantaa) oli suomalainen yleisesikuntaeversti sekä nykyaikainen viisiottelija ja miekkailija.[1]

Sotilasura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Larkas valmistui kadettikoulusta vuonna 1937. Talvisodassa hän palveli autoupseerina ja viestiupseerina kotijoukkojen esikunnassa. Jatkosodassa hän toimi 5. divisioonan esikunnassa viestitoimiston päällikkönä, Viestipataljoona 3:n komentajana, maasotakoulun viestiopettajana ja Rajajääkäriprikaatin viestikomentajana.[2]

Myöhemmän sotilasuransa aikana Larkas toimi muun muassa sotilasasiamiehenä Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa 1958–1961, Oulun sotilaspiirin päällikkönä 1962–1963, Viestirykmentin komentajana 1964–1966 sekä Pääesikunnan viestintäosaston päällikkönä 1967–1970. Eläköidyttyään sotilasuralta hän toimi Yleisradion turvallisuuspäällikkönä vuodesta 1970 alkaen.[1]

Ylennykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vänrikki 1937
  • Luutnantti 1939
  • Kapteeni 1941
  • Majuri 1944
  • Everstiluutnantti 1956
  • Eversti 1963[1]

Urheilijana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Larkas edusti Suomea Lontoon 1948 kesäolympialaisissa. Nykyaikaisessa viisiottelussa hän toiseksi parhaana suomalaisena sijoittui viidenneksi. Kalpamiekkailun joukkuekilpailussa hän karsiutui alkuerissä. Helsingin 1952 ja Melbournen 1956 olympialaisissa Larkas toimi Suomen nykyaikaisen viisiottelujoukkueen johtajana ja Méxicossa 1968 juryn jäsenenä.[3]

Larkas oli Suomen nykyaikaisen viisiottelun liiton päävalmentaja vuosina 1951–1953 ja 1954–1958 sekä hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja vuosina 1952–1959. Kansainvälisen liiton UIPM:n hallituksen jäsen hän oli vuosina 1962–1972. Kansallisella tasolla Larkas kilpaili myös suunnistuksessa, ammunnassa ja pesäpallossa.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Kuka kukin on (Aikalaiskirja 1978) Project Runeberg. 1978. Viitattu 24.7.2019.
  2. ↑ Ylennyksiä ja eroja puolustusvoimissa. Helsingin Sanomat, 24.10.1963, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 25.1.2022.
  3. ↑ a b Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 163. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7