Paattinen

Paattinen
Patis
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Turku

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°36′08″N, 022°24′00″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Kuntanumero 574
Hallinnollinen keskus Paattinen
Perustettu
– emäpitäjä Maaria
Liitetty 1973
– liitoskunnat Turku
Paattinen
– syntynyt kunta Turku
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1972)
– maa 58,8 km²
Väkiluku 1 900  [2]
(31.12.1972)
– väestötiheys 31,97 as./km²
Paattisten vanhaa keskustaa.
Paattinen
Patis
Kaupunki Turku
Suuralue Maaria-Paattinen
Kaupunginosa nro 96
Pinta-ala 59,9 km² 
Postinumero(t) 21330, 21340

Paattinen (ruots. Patis) on entinen kunta ja nykyisin osa Turun kaupunkia sen pohjoisosassa. Kunta oli pitkän ja kapean kiilan muotoinen ja päättyi pohjoisessa Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykkiin. Alueen halki virtaa Paattistenjoki, joka tunnetaan myös Vähäjokena lähempänä Turkua. Ennen Paattisten kunnan lakkauttamista sen naapurikunnat olivat Aura, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku, Vahto ja Yläne.

Paattinen liitettiin Turkuun vuonna 1973.[3] Tämä on viimeisin kerta, kun kokonainen kunta on liitetty osaksi Turkua. Tällä hetkellä Paattinen muodostaa Turussa Maaria-Paattisten suuralueen pohjoispuoliskon. Paattinen oli yksikielisesti suomenkielinen kunta, mutta kuntaliitoksessa kieliolot muuttuivat niin, että alueesta tuli kaksikielinen, enemmistökielenään suomi.

Paattisten seurakunta perustettiin vuonna 1690 Maariaan kuuluneena kappeliseurakuntana. Vuonna 1909 se siirrettiin kuulumaan Vahdon seurakuntaan, ja itsenäiseksi seurakunnaksi se tuli vuonna 1937.[3] Nykyisin Paattisten seurakunta kuuluu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Jugend-tyylinen, puurakenteinen Paattisten kirkko on vuodelta 1909, ja sen on suunnitellut Helge Rancken.

Paattisten vaakunan suunnitteli Ahti Hammar, ja se vahvistettiin vuonna 1958.[4]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alakylä, Auvainen, Auvaismäki, Iskoinen eli Kirkonkylä, Joenperä, Kinnari, Kreivilä, Paavola, Paijula, Poso, Tekkala, Tiipilä, Törmäinen, Ullainen, Uro ja Viikkala. Paattisten pohjoinen osa on Tortinmäki. Tortinmäki on alun perin ollut Paattisten ja Maarian takamaata. Postinumerot alueella ovat 21330 PAATTINEN ja 21340 TORTINMÄKI.

Paattisilla on yksi asemakaavoitettu alue. Turun kaupunki hyväksyi 13.2.1986 Paattisten (alun perin Iskoisten) asemakaavan. Asemakaava-alueeseen on liitetty Paattisten koulun alue. Paattisten asemakaava-alue muodostaa kaupunginosan, joka on Turussa numeroltaan 096 PAATTINEN ja joka edelleen jakaantuu kortteleihin ja tontteihin. Kiinteistötunnukset alkavat 853-096- mukaisesti asemakaava-alueella eli Paattisten kaupunginosassa.

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Paattisilla ei ollut lainkaan taajamia.[5]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Paattisten väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Paattisten väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
 810
1890
  
 932
1900
  
 968
1910
  
 1 128
1920
  
 1 196
1930
  
 1 200
1940
  
 1 224
1950
  
 1 366
1960
  
 1 848
1970
  
 1 880
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paattisilla toimii Paattisten koulu, johon yhdistettiin entiset Kreivilän ja Paavolan koulut. Uusi koulu aloitti toimintansa marraskuussa 2011.[7] Koulun yhteydessä toimii myös alueen kirjasto ja neuvola.

Paattisten päiväkoti toimii kahdessa toimipisteessä, Toffinkujalla koulun yhteydessä ja Seuravuorenkadulla.[8] Entisen kunnan alueella on myös useita perhepäivähoitajia.

Turun seudun joukkoliikenne eli Föli toimii alueella. Linja-autoilla pääsee entisen Paavolan koulun luokse. Osa vuoroista ulottuu Tortinmäkeen. Kesällä Tortinmäen vuoroja kulkee Kurjenrahkan kansallispuistolle saakka.

Paattisilla on aluetalo, jossa on nuorisotila, kuntosali sekä uimahalli.[9] Aluetalon lähellä on urheilukenttä, jonka yhteydessä on skeittiramppi ja rantalentopallokenttä sekä leikkipuisto.

Harrastustoimintaa edustavat partiolippukunta Vaakun Vartijat sekä urheiluseurat Paattisten Pamaus ja Paattisten Puhti. Turun suomenkielinen työväenopisto ja Turun Weikot tarjoavat liikuntamahdollisuuksia koulun tiloissa. Alueen palo- ja pelastustoimintaa hoitaa muun muassa Paattisten VPK yhteistyössä koko Varsinais-Suomen kattavan pelastuslaitoksen kanssa. Paattisilla toimii aktiivisesti monia yhdistyksiä, kuten Paattisten neuvotteluyhdistys, Paattisten omakotiyhdistys, Lions Club Paattinen ja MLL Paattinen.

Paattisten keskustassa ovat Sale Paattinen, sekä kampaamo.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paattisten alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Paattisten murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p,t,k,s-konsonanteissa.[10]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Paattisten lainamakasiinit. Taaemmassa makasiinissa toimii Paattisten kotiseutumuseo.

Paattisten pohjoisin kärki on Kuhankuonon rajapaikka. Kurjenrahkan kansallispuiston aluetta kuuluu Paattisiin. Paattisten keskustan läheisyydessä on luontopolkuja, kuten Paattisten Luontopolku, Jokipolku ja Airikinpolku.

Tortinmäessä on perinteinen Tortinmäen tanssilava. Alueella on myös Tortinmäen kuntorata.

Vanhan tavaran sisustuskauppa Pimee Vintti toimii vanhalla Tiensuun tilalla Säkyläntien varrella.

Paattisten työväentalo on vuodelta 1911.

Paattisten kirkon vieressä on Paattisten kotiseutumuseo. Säkyläntien läheisyydessä on Klootin torppa rakennuksineen.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 18) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 24–25) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Paattinen”, Historian suursanakirja, s. 375. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  4. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 146. Otava 1967, Helsinki.
  5. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  6. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  7. ↑ Turku myy Paattisten koulukiinteistöt Turkulainen. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 20.11.2017.
  8. ↑ Yhteystiedot Paattisten päivähoitoyksikkö. Viitattu 20.11.2017.
  9. ↑ Paattisten aluetalo Turun kaupunki. Viitattu 20.11.2017.
  10. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 278–279. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun suuralueet ja kaupunginosat
Suuralueet Kaupunginosat suuralueittain
1. Keskusta I kaupunginosa · II kaupunginosa · III kaupunginosa · IV Martti · V Itäranta · VI kaupunginosa · VII kaupunginosa · VIII Port Arthur · IX Länsiranta · Iso-Heikkilä · Korppolaismäki1 · Kupittaa · Kurjenmäki · Mäntymäki · Nummi2 · Pihlajaniemi3 · Ruissalo · Turun satama · Vähäheikkilä4
2. Hirvensalo-Kakskerta Friskala · Haarla · Illoinen · Jänessaari · Kaistarniemi · Kakskerta · Kukola · Lauttaranta · Maanpää · Moikoinen · Oriniemi · Papinsaari · Pikisaari · Satava · Särkilahti · Toijainen
3. Skanssi-Uittamo Harittu · Ilpoinen · Ispoinen · Katariina · Koivula · Korppolaismäki1 · Luolavuori · Peltola · Pihlajaniemi3 · Puistomäki · Skanssi · Uittamo · Vasaramäki · Vähäheikkilä4
4. Varissuo-Lauste Huhkola · Lauste · Vaala · Varissuo
5. Nummi-Halinen Itäharju · Kohmo · Koroinen · Kurala · Halinen · Nummi2 · Oriketo · Pääskyvuori · Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula Kaerla5 · Kastu · Kärsämäki · Raunistula6 · Runosmäki7
7. Länsikeskus Kaerla5 · Kähäri · Mälikkälä · Pitkämäki · Runosmäki7 · Ruohonpää · Teräsrautela · Vätti
8. Pansio-Jyrkkälä Artukainen · Pahaniemi · Pansio · Perno
9. Maaria-Paattinen Haaga · Jäkärlä · Koskennurmi · Lentokenttä · Metsämäki · Moisio · Paattinen · Paimala · Saramäki · Tasto · Urusvuori · Yli-Maaria
Huomautukset
1: Korppolaismäki kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
2: Nummi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Nummi-Haliseen.
3: Pihlajaniemi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
4: Vähäheikkilä kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
5: Kaerla kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
6: Raunistula kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
7: Runosmäki kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.