Patrick Mills | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Patrick Sammie Mills[1] |
Syntynyt | 11. elokuuta 1988 Canberra, Australia[1] |
Kansalaisuus | Australia |
Koripalloilija | |
Pelipaikka | Pelintekijä |
Pituus | 183 cm[1] |
Paino | 83 kg[1] |
Sarja | NBA |
NBA-varaus |
55. varaus 2009 (Portland Trail Blazers) |
Pelaajaura | |
Yliopistojoukkueet | |
2007–2009 | Saint Mary |
Seurajoukkueet | |
2009–2011 2009–2010 2011 2011–2012 2012–2021 |
Portland Trail Blazers → Idaho Stampede Melbourne Tigers Xinjiang Flying Tigers San Antonio Spurs |
Maajoukkueet | |
2007– | Australia |
Aiheesta muualla | |
FIBA | |
Patrick ”Patty” Sammie Mills (s. 11. elokuuta 1988 Canberra) on australialainen koripalloilija, joka edusti San Antonio Spursia vuosina 2012–2021. Hän pelaa myös Australian koripallomaajoukkueessa.
Vuosina 2007–2009 Mills pelasi yliopistokoripalloa Kaliforniassa Saint Maryn Collegessa, josta Portland Trail Blazers varasi hänet NBA:han vuonna 2009. Lisäksi hän on pelannut Australian ja Kiinan pääsarjoissa. Mills voitti NBA-mestaruuden vuonna 2014.
Mills aloitti koripallon neljävuotiaana, jolloin hän alkoi pelata vanhempiensa perustamassa koripalloseurassa. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2005 Australian nuorten olympiafestivaaleilla.[2] Seuraavana vuonna Mills valittiin edustamaan muun maailman joukkuetta Nike Hoop Summitiin, jossa hän teki kahdeksan pistettä. Kotimaassaan hän pelasi nuorten koripallosarjoissa ja hänet valittiin Kaakkois-Australian alle 21-vuotiaiden sarjan vuoden pelaajaksi vuosina 2006 ja 2007.[3]
Vuonna 2007 Mills siirtyi pelaamaan yliopistokoripalloa Saint Maryn collegeen, jonka koripallojoukkueen apuvalmentaja oli hänen australialainen perhetuttunsa. Lisäksi joukkueeseen oltiin värvätty muitakin australialaispelaajia.[4] Ensimmäisenä kautenaan hänet valittiin konferenssin vuoden tulokkaaksi. Mills teki kauden aikana 472 pistettä, joka oli koulun historian paras pistemäärä ensimmäisen vuoden opiskelijalta. Lisäksi hänen pistekeskiarvonsa (14,8) oli joukkueen korkein.[3]
Kaudella 2008–2009 Mills aloitti kaikki ottelunsa edelliskauden tapaan kentältä, kunnes hän mursi kätensä tammikuussa 2009. Hän joutui jättämään yhdeksän ottelua väliin, mutta palasi loppukaudeksi takaisin joukkueeseen. Hänellä oli jälleen joukkueen korkein pistekeskiarvo (18,4), ja hän oli ehdolla parhaalle takamiehelle jaettavaan Bob Cousy Awardiin.[3] Toukokuussa 2009 Mills päätti jättää kaksi viimeistä opiskeluvuottaan Saint Maryssa väliin ja ilmoittautui vuoden 2009 NBA:n varaustilaisuuteen. Tämän myötä hän kävi lukuisien NBA-joukkueiden testattavana.[5] Lopulta Portland Trail Blazers varasi hänet 55:ntenä pelaajana kesän varaustilaisuudessa.[3]
Heinäkuussa 2009 Mills mursi jalkansa, joka jouduttiin leikkaamaan. Tästä huolimatta hän solmi Portlandin kanssa pelaajasopimuksen.[6] Joulukuuhun mennessä Mills oli ehtinyt kuntouttaa jalkansa ja hänet lähetettiin väliaikaisesti Portlandin farmijoukkueeseen, Idaho Stampedeen.[7] Hän pelasi kauden aikana D-liigassa viisi ottelua 25,6 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla.[8] Tammikuussa 2010 Mills debytoi NBA:ssa ottelussa Los Angeles Clippersia vastaan, muttei onnistunut korinteossa.[9] Hän pelasi kauden 2009–2010 aikana lopulta kymmenen NBA-ottelua 2,6 pisteen ottelukohtaisella pistekeskiarvolla.[1]
Kaudella 2010–2011 Millsin peliminuutit lisääntyivät ja hän pelasi keskimäärin 12,2 minuuttia ottelua kohden.[1] Tilastollisesti parhaan pelinsä Portlandin paidassa hän pelasi huhtikuussa 2011, jolloin hän teki 23 pistettä Golden Statea vastaan.[10]
NBA:ssa vietettiin työsulkua kaudella 2011–2012, minkä myötä Mills sai pelaajatarjouksia Euroopasta. Elokuussa 2011 hän päätti kuitenkin siirtyä Australian pääsarjaan, Melbourne Tigersiin.[11] Hän pelasi joukkueessa lopulta yhdeksän ottelua[12] ja siirtyi marraskuussa kiinalaiseen Xinjiang Flying Tigersiin. Siirto sai Australiassa osittain aikaan pahennusta, sillä koripallokannattajat olivat saaneet mielikuvan, että Mills pelaisi seurassa työsulun loppuun asti. Lisäksi Xinjiangin maksama palkka oli moninkertainen Melbournen vastaavaan.[13]
Mills edusti Xinjiangia kahdentoista ottelun ajan tammikuuhun 2012 asti, jolloin seura purki pelaajasopimuksen. Seuran mukaan Mills oli teeskennellyt loukkaantumisen, vaikka magneettikuvien perusteella hänen jalkansa lihas oli revähtänyt. Hän käyttikin tulevat kuukaudet jalkansa kuntouttamiseen, sillä hän pystyi sääntöjen mukaan edustamaan toista seuraa vasta maaliskuun lopulla, jolloin Xinjiangin kausi tulisi päättymään.[14]
Maaliskuun 2012 lopulla Mills allekirjoitti pelaajasopimuksen San Antonio Spursin kanssa.[15] Huhtikuussa hän teki Golden State Warriorsia vastaan 34 pistettä. Tämä oli hänen siihenastisen uransa piste-ennätys ja samalla korkein pistemäärä australialaispelaajalta NBA:ssa.[16] Koko loppukauden aikana Mills pelasi runkosarjassa kuusitoista ottelua, joissa hän teki keskimäärin 10,3 pistettä ottelua kohden.[1] Pudotuspeleissä hän pelasi vähemmän ja teki tilastollisesti parhaassa pudotuspeliottelussaan yhdeksän pistettä.[17]
Ennen kauden 2012–2013 alkua Spurs ja Mills solmivat jatkosopimuksen.[18] Hän pelasi kauden aikana 58 ottelua ja pelasi pisteiden valossa kauden parhaan ottelunsa huhtikuussa 2013, jolloin hän teki 23 pistettä Golden Statea vastaan. Mills pelasi pudotuspeleissä yhdeksän ottelua vähäisellä peliajalla, sillä hän pelasi parhaimmillaan vain yli seitsemän minuuttia ottelussa.[19] Kesäkuussa 2013 hän päätti käyttää pelaajasopimuksessa olleen pykälän, jonka myötä hän vietti myös kauden 2013–2014 San Antoniossa.[20] Joukkue eteni kauden päätteeksi NBA:n loppuotteluihin, joissa se kohtasi Miami Heatin. Spurs voitti loppuottelusarjan voitoin 4–1 ja Mills teki mestaruuden ratkaisseessa ottelussa seitsemäntoista pistettä. Ennen Millsiä ja hänen joukkuekaveriaan Aron Baynesia olivat australialaispelaajista voittaneet NBA-mestaruuden vain Luc Longley sekä Andrew Gaze.[21]
Kesällä 2014 Mills teki Spursin kanssa jatkosopimuksen.[22] Hän joutui kuitenkin jättämään välistä alkukauden 2014–2015 otteluita olkapäävamman takia.[23] Kesällä 2017 Mills teki Spursin kanssa neljän vuoden jatkosopimuksen.[24]
Mills edusti Spursia kauden 2020–2021 loppuun saakka.[25] Hänestä tuli joulukuussa 2020 kymmenes Spursissa 600 ottelua pelannut pelaaja.[26]
Mills edusti maansa juniorimaajoukkueita ja oli mukana vuoden 2007 alle 19-vuotiaiden MM-kilpailuissa.[3] Saman vuoden kesällä hän myös debytoi Australian koripallomaajoukkueessa.[27] Mills valittiin vuoden 2008 olympiaturnaukseen osallistuneeseen joukkueeseen. Hän oli olympialaisissa joukkueen paras korintekijä (14,2) ennen Andrew Bogutia ja Brad Newleya.[28]
Vuonna 2010 Mills osallistui ensimmäistä kertaa MM-kilpailuihin, joissa hän teki keskimäärin 13,8 pistettä ottelua kohden. Hän olikin joukkueensa paras pistemies ennen David Andersenia.[29] Vuonna 2012 Mills oli mukana Australian joukkueessa Lontoon olympiaturnauksessa. Hän teki turnauksessa keskimäärin 21,2 pistettä ottelua kohden ja oli koko kisojen pistetilaston voittaja ennen Yhdysvaltain Kevin Durantia.[30] Mills edusti Australiaa myös vuoden 2016 olympialaisissa, joissa maa sijoittui neljänneksi.[31] Hän oli turnauksen toiseksi paras korintekijä 21,3 pisteen keskiarvollaan.[32]
Vuoden 2019 MM-kilpailuissa Mills oli pistetilaston neljäs 22,3 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla.[33] Australia sijoittui turnauksessa neljännelle sijalle.[34]
Mills on pelipaikaltaan pelintekijä. Ennen siirtymistään NBA:han hänen pientä kokoaan sekä heittovalintojaan kritisoitiin. Toisaalta Millsin korintekotaitoa ja nopeutta kehuttiin.[35]
Portlandissa Mills tuli yhdessä Rudy Fernándezin kanssa tunnetuksi tekemällä sormistaan silmälasit aina onnistuttuaan kolmen pisteen heitossa. Pian ele levisi joukkuetovereiden ja median keskuuteen, jolloin siitä alettiin käyttää termiä ”three goggles”.[36]
Mills oli perheensä ainoa lapsi ja kasvoi Canberran kaupunkialueella. Hän on etniseltä taustaltaan aboriginaali.[37] Viranomaiset ottivat Millsin aboriginaaliperäisen äidin Yvonnen 2-vuotiaana pois biologisilta vanhemmiltaan.[38]
Vuonna 2010 Mills keräsi yli 40 000 dollaria Australian tulvien hyväksi hyväntekeväisyyskampanjassa.[39]
Kausi[1] | Joukkue | Sarja | O | 2p % | 3P % | 1P % | HL | PL | LEV | S | M | R | T | PTS | PTS YHT |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2009–2010 | Portland | NBA | 10 | 40,0 % | 50,0 % | 57,1 % | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,5 | 0,4 | – | – | 2,6 | 26 |
2010–2011 | Portland | NBA | 64 | 45,1 % | 35,3 % | 76,6 % | 0,3 | 0,5 | 0,8 | 1,7 | 1,0 | 0,4 | 0,0 | 5,5 | 353 |
2011–2012[12] | Melbourne Tigers | NBL | 9 | 49,3 % | 34,8 % | 80,6 % | 0,3 | 2,0 | 2,3 | 5,0 | 2,4 | 0,8 | 0,1 | 18,6 | 167 |
2011–2012[40] | Xinjiang | CBA | 12 | 61,8 % | 49,4 % | 73,9 % | 0,9 | 2,9 | 3,8 | 3,8 | 2,7 | 2,3 | 0,1 | 26,5 | 318 |
2011–2012 | San Antonio | NBA | 16 | 52,7 % | 42,9 % | 100,0 % | 0,3 | 1,5 | 1,8 | 2,4 | 1,6 | 0,6 | 0,1 | 10,3 | 165 |
2012–2013 | San Antonio | NBA | 58 | 55,0 % | 40,0 % | 84,2 % | 0,2 | 0,7 | 0,9 | 1,1 | 0,7 | 0,4 | 0,1 | 5,1 | 294 |
2013–2014 | San Antonio | NBA | 81 | 50,0 % | 42,5 % | 89,0 % | 0,4 | 1,7 | 2,1 | 1,8 | 0,8 | 0,8 | 0,1 | 10,2 | 826 |
2014–2015 | San Antonio | NBA | 50 | 42,9 % | 34,1 % | 82,5 % | 0,4 | 1,1 | 1,5 | 1,7 | 0,7 | 0,5 | 0,0 | 6,9 | 351 |
2015–2016 | San Antonio | NBA | 81 | 46,9 % | 38,4 % | 81,0 % | 0,3 | 1,6 | 2,0 | 2,8 | 0,9 | 0,7 | 0,1 | 8,5 | 690 |
2016–2017 | San Antonio | NBA | 80 | 47,4 % | 41,4 % | 82,5 % | 0,3 | 1,5 | 1,8 | 3,5 | 1,3 | 0,8 | 0,0 | 9,5 | 759 |
2017–2018 | San Antonio | NBA | 82 | 47,0 % | 37,2 % | 89,0 % | 0,3 | 1,6 | 1,9 | 2,8 | 1,3 | 0,7 | 0,1 | 10,0 | 819 |
2018–2019 | San Antonio | NBA | 82 | 47,5 % | 39,4 % | 85,4 % | 0,3 | 1,9 | 2,2 | 3,0 | 1,1 | 0,6 | 0,1 | 9,9 | 811 |
11 kautta | Yhteensä | NBA | 668 | 48,2 % | 38,9 % | 85,1 % | 0,3 | 1,3 | 1,7 | 2,3 | 1,0 | 0,7 | 0,1 | 8,7 | 5829 |
1 kausi | Yhteensä | NBL | 9 | 49,3 % | 34,8 % | 80,6 % | 0,3 | 2,0 | 2,3 | 5,0 | 2,4 | 0,8 | 0,1 | 18,6 | 167 |
1 kausi | Yhteensä | CBA | 12 | 61,8 % | 49,4 % | 73,9 % | 0,9 | 2,9 | 3,8 | 3,8 | 2,7 | 2,3 | 0,1 | 26,5 | 318 |
Kausi[1] | Joukkue | Sarja | O | 2p % | 3P % | 1P % | HL | PL | LEV | S | M | R | T | PTS | PTS YHT |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2009–2010 | Portland | NBA | 3 | 33,3 % | 100,0 % | 100,0 % | – | – | – | 1,0 | 0,3 | – | – | 2,0 | 6 |
2010–2011 | Portland | NBA | 2 | 0,0 % | 0,0 % | – % | – | 0,5 | 0,5 | – | 0,5 | – | – | 0,0 | 0 |
2011–2012 | San Antonio | NBA | 8 | 50,0 % | 60,0 % | – % | 0,1 | 0,3 | 0,4 | 0,6 | 0,4 | 0,1 | – | 1,9 | 15 |
2012–2013 | San Antonio | NBA | 9 | 100,0 % | 28,7 % | – % | 0,1 | 0,2 | 0,3 | 0,2 | 0,1 | – | – | 1,3 | 12 |
2013–2014 | San Antonio | NBA | 23 | 50,0 % | 40,5 % | 76,9 % | 0,1 | 1,4 | 1,5 | 1,4 | 0,6 | 0,7 | 0,0 | 7,3 | 168 |
2014–2015 | San Antonio | NBA | 7 | 35,7 % | 57,1 % | 100,0 % | 0,6 | 2,1 | 2,7 | 1,1 | 0,7 | 0,3 | 0,0 | 10,1 | 71 |
2015–2016 | San Antonio | NBA | 10 | 58,8 % | 36,1 % | 63,6 % | 0,0 | 1,4 | 1,4 | 2,0 | 0,8 | 0,7 | 0,0 | 6,6 | 66 |
2016–2017 | San Antonio | NBA | 16 | 49,0 % | 36,0 % | 86,4 % | 0,3 | 1,8 | 2,1 | 2,7 | 1,3 | 0,8 | 0,1 | 10,3 | 165 |
2017–2018 | San Antonio | NBA | 5 | 54,5 % | 37,1 % | 80,0 % | 0,4 | 1,6 | 2,0 | 2,6 | 1,8 | 0,6 | 0,2 | 13,4 | 67 |
2018–2019 | San Antonio | NBA | 7 | 52,4 % | 13,6 % | 60,0 % | 0,1 | 2,0 | 2,1 | 3,6 | 0,4 | 1,0 | 0,1 | 5,3 | 37 |
10 kautta | Yhteensä | NBA | 90 | 50,5 % | 38,0 % | 80,0 % | 0,2 | 1,3 | 1,5 | 1,7 | 0,7 | 0,6 | 0,0 | 6,7 | 607 |
2 Kawhi Leonard ·
3 Marco Belinelli ·
4 Danny Green ·
5 Cory Joseph ·
7 Damion James ·
8 Patrick Mills ·
9 Tony Parker ·
11 Jeff Ayres ·
15 Matt Bonner ·
16 Aron Baynes ·
20 Manu Ginóbili ·
21 Tim Duncan ·
22 Tiago Splitter ·
23 Austin Daye ·
33 Boris Diaw
Päävalmentaja Gregg Popovich
Apuvalmentajat Jim Boylen · Chip Engelland · Chad Forcier · Sean Marks · Ime Udoka
|